Oqaaseqartartutut issittoq pillugu nassuiaatip oqallisigineqarnerani oqaaseqaat

MF Aaja Chemnitz Larsen

MF Aaja Chemnitz Larsen

Ukioq manna allartereersimalersoq Nuummi Arctic Winter Games ingerlanneqarpoq. Kalaallit Nunaanni aaqqisuussisarnernit annerpaaq aaqqisuussarlu annertoqisumik kajumissutsimik suleqataasunit pikkorissunit kivitseqataaffigineqartoq. Arctic Winter Games-imut ilisarnaatitut nipilersuut tassaavoq “We are the arctic”, kalaallit nipilersoqatigiivisa Small Time Giants-it sanaavat. Erinarsuuut aamma aqqutigalugu Issittoq akimorlugu suleqatigiinneq erseqqarissarneqarpoq minerunngitsumillu oqariartuutaavoq uagut, Issittup inui, tassaasugut Issittoq. Taamaattumik Inuit Ataqatigiinni isumaqarpugut, Kalaallit Nunaat nammineq Issittoq pillugu iliuusissamik pilersaaruteqartariaqartoq. Aamma qilanaaraarput Kunngeqarfiup Issittoq pillugu iliuusissaanik 2011-2020-meersumik nalilersuinissamut peqataatinneqarnissarput.

Issittoq tassaavoq pinngortitami pisuussuterpassuaqarfik, uumassusillit uumaatsullu – minnerunngitsumik innuttatigut pissuussutsit. Issittumi inuit 4 milliuunit sinnerlugit najugaqarput. Taamaammat Issittoq pineqartillugu aamma tamatigut inuttai ilanngullugit eqqarsaatigisassavagut. Tamanna pisassaaq Issittumi ilisimatusarneq, Issittumi sakkutooqarneq aammalu Issittumi inuutissarsiutinik inerisaaneq pineqartillugit.

Minnerunngitsumik piffisami matumani Illersornissaqarfiup Kalaallit Nunaanni siunissami sullissinissaa politikkikkut oqallisigineqartillugu isumaqarpunga pingaarluinnartuusoq siornatigornit annertunerungaartumik innuttaasunik akuutitsisarnissaq eqqaamassallugu. Tassami tassanerpiaq takuneqarsinnaavoq Kalaallit Nunaata inunnik pisuussutai, manna tikillugu Sakkutooqarfiup Issittumi suliassaanut naammattumik akuutinneqarsimanngitsut. Sakkutooqarfiup nakkutilliinera Naalagaaffimmillu illersuinera naammaginanngilluinnarpoq. Suliaq ukiuni aggersuni nukittorsaavigineqartariaqarpoq – tamatumanilu Kalaallit Nunaanni innuttaasut iluaqutigineqartussatut eqqasaatigineqartariaqarput. Soorlu aamma taamatut Illersornissamut Ataatsimiititaliaq Kalaallit Nunaata Issittullu illersorneqarnissaat pillugit isumaqatigiinniartoqalerpat iluaqutigineqartussatut isiginiarneqartariaqartoq.

Issittumi inuutissarsiutinik ineriartortitsineq, Kalaallit Nunaannut iluaqutaasumik

Qanittukkut Islandimi ataatsimeersuarnermi Arctic Circle 2016-imi inunnik 2.000-nik nunanit assigiinngitsunit 50-ineersunit peqataaffigineqartumi peqataasut tamarmik ataatsimeeqatigiinneranni oqalugiarpunga. Arctic Circle ukiut tamaasa alliartorusaarsimavoq, soorlu aamma nunarsuaq tamakkerlugu Issittumut soqutiginninneq annertusiartuinnartoq. Politikkikkut soqutiginnittoqarneranut ersiutaavoq Issittumi Siunnersuisoqatigiinnut nunat nutaat amerlasuut alaatsinaattutut inissisimalersimammata, Issittumullu aningaasatigut soqutiginninnermut ersiutaavoq Guggenheimip Issittumut aningaasaateqarfia kiisalu Europami Nunanilu Avannarlerni anigaasaliinissamut aningaasaateqarfik aqqutigalugu aningaasaliinissamut periarfissat nutaat. Soqutiginninnermik takutitsinerit nutaat aningaasaliinissamullu periafissat nutaat Naalakkersuisunit annertunerujussuarmik atorluarniarneqartariaqarput tigussaasumillu ineriartortitsinermut pilersitsissutaasariaqarput, Kalaallit Nunaannut iluaqutaasussamik.

Nunarsuarmi imminnut qanillattoriartuinnartumi immitsinnut aatsaat taama ataqatigiitsigilernikuuvugut. Aamma tamannarpiaq pillugu isumaqarpunga Kalaallit Nunaata nunarsuup sinneranut ammarnerulernissaa, suleqatissanut nutaanut aammalu periarfissanut nutaanut silarsuarmioqatigiit aningaasaqarniarnikkut pilersitaannut ammasuunissaa pingaaruteqarluinnartoq. Nunarsuarmi ataqatigiinnerunermut silarsuarmioqatigiinnilu aningaasaqarniarnermut akulerutissaguni Kalaallit Nunaanni pisariaqartinneqarpoq nukittuumik, nunat tamalaat akornanni suleqateqarnissaq, minnerunngitsumik inuutissarsiutitigut ineriartornissaq pilersinniarlugu.

Kalaallit Nunaata avammut tunisaqartarnerata 90 procentiata missaa suli aalisarnermit pilersitaavoq. Avaleraasartuut, Kalaallit Nunaata imartaani aalisagartassaq nutaaq, maanna aalisakkanit avammut tuniniagaanerpaanut pingajorlinngornikuuvoq. Taanna assersuutissaavoq Kalaallit Nunaanni nutaanik isertitsissutissaqarneranut. Kisianni, tassami kisiannertaqarpoq, aalisarneq aatsitassarsiornikkut suliniutituulli silarsuarmi akinut malussarissarilluinnartuuvoq.

Inuit Ataqatigiinni isumaqarpugut nukittuumik, tutsuiginartumik aningaasaqarnikkut inissisimalertariaqartugut, inuussutissarsiutini sukarsuit sisamat aalaakkaanerusumik inississimalersinnerisigut. Aalisarneq, aatsitassarsiorneq, takornariaqarneq aammalu nunami inuussutissarsiutit, taassuma ataaniillutik nutaaliorneq aallarnisaanerlu.

Kinguaariit tullinnguuttussat pillugit siuarsaasariaqarpugut. Kalaallit Nunaanni siunissami atugarissaarnissaq pillugu siuarsaaneq – atuarfinnut, peqqiinissaqarfimmut ingerlalluartumut ilaqutariinnilu toqqissisimanartumik inuuneqarnissamut illorraap tungaanut ingerlariaqqinnissamut nukissanik tunisinissamut. Issittumi siuarsaanissaq aammalu inuusutatta ilinniarsinnaanissaannut aningaasaliinissamik siuarsaaneq, inuiaqatigiit siumut ingerlajuaqqullugit siunissarlu kinguaariinniit kinguaariinnut qaamanerulerseqqullugu. Taamaattumik aamma Inuit Ataqatigiinnit naalakkersuisut kaammattorusuppagut universitetit akornanni suleqatigiiffimmut U-Arctic-imut tapiissuteqatarnertik ingerlatiinnaqqullugu, taassumami inerititai erseriartulernikuupput. Attanneqarsinnaasumik ineriartornissamut ilaatigut tunngavissaavoq pitsaanerusumik akikinnerusumillu internettikkut attaviliinissaq aammalu attaveqatigiinnikkut pitsaanerusumik inissisimanissaq, taakkumi iluaqutigalugit Kalaallit Nunaat ataqatigiinnerulersinnaavoq ilutigisaanillu Kalaallit Nunaat nunarsuup sinneranut ammanerulersinnaalluni.

Upperaara ilinniarsimassutsikkut qaffasinnerusumik inissisimalernissamik qulakkeerussigutta inuussutissarsiornikkut periarfissanik nutaanik pilersitsiviusinnaassasoq. Kiisalu nunanit allanit aningaasaliissutit suleqateqarnerlu iluaqutigalugit nuna suli atugarissaarfiunerusoq pilersillugu, taamaalillutalu inuiaqatigiit aningaasaqarnikkut innuttamigullu nukittunerusut kinguaassatsinnut ingerlateqqissiinnaallutigit. Taamaattumik aamma nuannaarutigaara Issittumi Siunnersuisooqatigiit avatangiisinik illersuinermut attanneqarsinnaasumillu ineriartortitsinermut suleqataalluarmata, assersuutigalugu Issittumi attanneqarsinnaasumik ineriartotitsinissamut suleqatigiiffik aqqutigalugu (SDWG). Matumuuna Inuit Ataqatigiinnit naalakkersuisunut kaammattuutigeqqikkusupparput qulakkiissagaat sakkutooqarnikkut atortoqarfiusimasuni tamakkiisumik saliinissamik pingaartitsinissaq, ilaatigut Camp Century-mi taamaalillunilu aamma allanik tikkuartuiinnarani namminermi pissutsit iliuuseqarfigisinnaaqqullugit. Amerikarmiut Issittumi Siunnersooqatigiinnut siulittaasuuffimminni ”Issittumi aningaasaqarniarnikkut inuunermilu atugassatigut pissutsinik” ukkassinerat nersualaarusuppara. Taamaattoq soqutiginarnerusimassagaluarpoq nassuiaat ullumi sammisarput taamatut suliaqarnerup tigussaasunik inerititaanik oqaluttuarnerusuuppat. Tassami uagut tamannarpiaq tappiffiginiagassaraarput.

Issittumi attaveqaateqarneq silaannaallu allanngoriartornerata Kalaallit Nunaannut ersiutai

Sapaatip akunnerani kingullermi Kalaallit Nunaata avanaani Uummannamiippunga, tassanilu kalaallip takornarissanik angallassisartup oqaluttuaraa ukiuni kingulliunerusuni piffissaq qimusserfiusoq taamaallaat qaammatit aappaa affarlu ingerlanneqarsinnaalersimasoq. Ukiut qulit matuma siornatigut Uummannap eqqaani imaq oktoberimi sikusarsimagaluarluni maanna aatsaat februarimi sikusalersimavoq. Allannngoriaat tamanna soorunami sunniuteqarpoq qaqugukkut qimussertoqarsinnaaneranut, piniariartoqarsinnaaneranut imaluunnit Uummannap nunaqarfiinut ingerlaartoqarsinnaaneranut.

Uagut, Issittup inui, naleqqussarsinnaaneq sungiusimavarput. Ukiorpassuarni silap pissusaa allanngorartuarsinnaasoq sakkortusinnaasorlu naleqqussarfigiuarsimavarput. Maannali misigisarput tassaavoq nunarsuup sinneranut naleqqiullugu Issittumi marloriaammik kissatsikkiartortoqarnera. Inuit Ataqatigiit illersorpaat, Kalaalit Nunaanni ataatsimut isiginnittumik silaannaap allanngoriartorneranut naleqqussarnissamut pilersaaruteqartoqarnissaa, taamaalilluta innuttaasut akornanni, inuussutissarsiutitigut ilinniartitaanikkullu inuunermut nutaamut allanngorartuartumut naleqqussarsinnaaniassagatta. Silaannaap allanngoriartornera inuussutissarsiutinut ingerlattuarsimasatsinnut unammillernartunik kinguneqartitsipput, aammali periarfissat nutaat pilersinneqarput.

Inuit Ataqatigiinni isumaqarpugut, Kalaallit Nunaat aamma nunat tamalaat akornanni suleqatigiinnermut akuunitsinni silaannaap allanngoriartornerani sunniutinut inuit pilersitaannnut annikillisaaqataanissamut suleqataallutaluta akisussaaqataasariaqartugut. Taamaammat Kalaallit Nunaanni Paris-imi isumaqatigiissut atortuulersinneqartariaqarpoq. Kalaallit Nunaanni siuariartortitsineq attanneqarsinnaasumik ingerlanneqarsinnaalluarpoq, silaannarmik ajorseriaatitsinngikkaluarluni. Attanneqarsinnaasumik takornarnariaqarnermik innuussutissarsiutinillu allanik silannnarmut ajorseriaatitsinngitsunik ineriartortitsinermut siuttuusa, najukkami suliffissat najukkamilu aaqqissuussinerit sallersaatillugit.

Attanneqarsinnaasumik takornariaqarnermi pingaartuuvoq avatangiisinik najukkamilu inuusaatsimik innarliinaversaarnissaq, ilutigisaanillu najukkami innuttaasut isertitaqarnerunissaannut isumalluutaaqataalluni. Nanu Travel Ittoqqortoormiunersoq attanneqarsinnaasumik takornariartitsisarnini pillugu nersorinnissummik tunineqaqqammerpoq, innuttaasunik akuutitsinertik najukkamilu suliffissanik pilersitsimanertik pillugu.

Kalaallit Nunaanni takornariaqarnerup annertusiartornerata imartatsinnilu angallattoqarnerulernerata nalaani pissusissamisoorpoq Kalaallit Nunaata imartaasa assinginik suliaqarneq pillugu naalakkersuisut tulleriiaareriaasiat oqaaseqarfigissallugu. Naluneqanngitsutut imartat assingi nutarternikut nutaaliaasumillu kisitsisitalersukkat imaani isumannaatsuunerunissamut annertusaataapput. Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni imartat assinginik tunniussaqarnissamik politikkikkut isumaqatigiissut maanna naalakkersuisunit kinguartinniarneqarpoq, tamannalu isornarluinnarpoq. Imartani isumannaassuseq aamma Kalaallit Nunaanni toqqissisimanartumik attanneqarsinnaasumik inuussutissarsiutinik ineriartortitsinermut pitsaasumik sunniuteqarpoq.

Aamma ilisimatusarneq siunissami Issittumi attanneqarsinnaasumik ineriartortitsinermut iluaqutaasinnaavoq. Inuit Ataqatigiinni illersorparput nunatsinni nunanillu allanit ilisimatusaatit ingerlanneqareersut Kalaallit Nunaannit atorluarneqarlutillu ineriartortinneqassasut. Nunanut tamalaanut sammititamik ilisimatusarneq pillugu Kalaallit Nunaanni qarasaasiakkut attaveqammik pilersitsinnikkut Kalaallit Nunaanni ilisimatusarnikkut ingerlatsineq nukittorsarsinnaavarput, ilisimatusarnermik Kalaallit Nunaanni toqqammaveqalersitsinikkut ilutigisaanillu piginnaasanik nukittorsaaneq najukkamilu suliffinnik pilersitsinissaq ilanngullugit eqqarsaatigalugit. Takorlooriarsiuk Issittoq pillugu ilisimatusarnerup annertunerpaartaa aamma tassani toqqammaveqartuuppat – IA-mit tamanna ilungersuutissaqqitsipparput.

Pisinnaatitaaffiit aamma Issittumi attanneqarneqarsinnaasumik ineriartortitsinissamik kissaateqarneq

Kalaallit Nunaanni politikkikkut nammineersinnaassuserput pillugu nunap inoqqaavinut issittumiittunut amerlasuunut maligassiuivugut. Nunap inooqqaavini issittumiittuni siullersaalluta namminersulerpugut. Tamanna tulluusimaarutigisinnaavarput, kisianni aamma Kalaallit Nunaannut akisussaaffimmik tunisivoq. Uagut nammineq Issittumi attanneqarsinnaasumik ineriartortisinissamut maligassiuisariaqarpugut, uagut issittumi nunagisatta inuuniarnikkut, aningaasaqarnikkut avatangiisitigullu ineriartortinnissaa pillugu.

Nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffii Naalagaaffiillu Peqatigiit nunarsuaq tamakkerlugu anguniagassatut siunniussaat (2030p tungaanut attanneqarsinnaasumik ineriartortitsinermut anguniagassat), Kalaallit Nunaata ineriartortinneqarnissaanut toqqammavigineqartariaqarput. Tunngaviusumik inuit pisinnaatitaaffiinik qulakkeerussineq, soorlu inuunerissaarneq, atuarsinnaatitaaneq peqqissumillu inuuneqarsinnaatitaaneq, nunap ineriartorneranut toqqammaviliisuupput. Aamma avannaani, nunarsuup issittortaani. Attanneqarsinnaasumik ineriartortitsinermut inuit pisinnaatitaaffii tunngaviliisuutikkutsigit qulakkeersiinnaavarput inuiaqatigiit issittumiittut peqqissumik siuariartornissaat.

del på de sociale medier

Del på facebook
Del på twitter
Del på linkedin