Navigate / search

Unammilligassarpassuit – AG sap. akun. 40-mi ilanngussaq

Unammilligassarpassuit - AG sap. akun. 40-mi ilanngussaq
Unammilligassarpassuit – AG sap. akun. 40-mi ilanngussaq

Jyllandpostenimi immik. Debatimi oktobarip 9-ani aamma ilanngunneqarpoq.

Issittumi innuttaasut aningaasarsiornerup ineriartornissaa inuussutissarsioriaatsillu nutaat kissaatigaat, pingaaruteqarporlu ineriartornerup tamassuma tamaani inuiaqatigiinnut iluaqutaanissaa.

Sara Olsvig (IA), Folketingimut aamma issittumi Inatsisartut komitéanni ilaasortaq Morten Høglund (FrP), Norskit Stortingiannut issittumiu inatsisartut komitéanni siulittaasoq.

Pinngortitap pisuussuterpassui Issittumi inuunermi tamatigut tunngaviusarsimapput. Ullumikkut takuarput sermip aakkiartornera pissutigalugu pisuussutit tamakkua tikikkuminarsiortornerat ilutigalugu pisuussutit tamakkua selskabersui qalluiffigeqataarusukkaat. Imaanngilaq tamanna ajortuusoq, inuilli qinigaattut pingaartipparput Issittumi aningaasarsiornikkut ineriartorneq tamaani inuiaqatigiinni inunnut iluaqutaassasoq.

Septembarip aallartinnerani issittumi inatsisartunut ilaasortat qulissaa Akureyrimi ataatsimeersuarneranni suliniutissat arlallit akuersissutigaavut, Issittumi naalakkersuisunut ingerlateqqissimasavut. Naatsorsuutigaarput naalakkersuisut tamakkua malitseqatikkumaaraat.

Kissaatigaarput naalakkersuisut siunnersorteqarnermut nuussinnaanermullu pilersaarusiussasut universitetitit, ilisimatuut inuussutissarsiortullu suleqatigalugit. Inuussutissarsiortut akisussaassuseqartikkusuppavut akulerusikkusullugillu, universitetitit nunallu inuiisa kattuffiisa akornanni suleqatigiinnerup nukittorsarneqarneratigut. Aamma killeqarfiit akimorlugit ilinniagaqartunik ilisimatuunillu taarseeqatigiittarneq annertusarniarparput, nunani piginnaassutsit nikittorsarniarnerisa ilaattut.

Suliniut alla tassaavoq inuussutissarsiorfinni nutaaniilinniagaqartitsinerup nukittorsarnissaa naleqqussarnissaalu, tamannalu peqatigalugu ilisimasatoqqat atorneqarlutik. Isumaqarpugut pingaaruteqartorujussuusoq ilisimasat Issittumi tunngaveqartinnissaat, aammalu aqutsinermi ilisimatusarnermilu ilisimasatoqqat nunaqavissullu ilisimasaat akulerutsillugit. Nunani ilinniagaqartitsiviit nukittorsarnissaat aammalu piginnaasat ineriartortinnissaat suliniutaapput pingaarutillit. Tamanna qitiusumik alloriarnerussaaq, siunertaralugu Issittumi pinngortitap pisuussutaasa nungusaataanngitsumik atorneqarnissaat aammalu suliniutit nutaat avatangiisinut, inunnut kulturimullu kinguneqaatissaannut pingaarnerusumik periusissanut ineriartortitsinissamut.

Taamaasilluni tunngaviliissaagut avatangiisit inuiaqatigiillu ilorraap tungaanut pitsaasumik ineriartornissaat. Aamma piffissanngorpoq naalakkersuisut issittup imartaani uuliamik qillerinermi aammalu uuliamik, assartugassanillu allanik ulorianartunik assartuinermi unammilligassanik ilisimatusartitsilernissaannut. Issittumi uuliaarluernermut pitsaaliuinermullu atatillugu isumaqatigiissummik isumaqatigiinniarnernut inatsisartut isumalluartorujussuupput.

Qilanaaraarput uuliaarluertoqassagaluarpat saliinissamut atortussat nukittorsarnissaannut naalakkersuisut maanna suliniuteqalernerat Issittorli tassaaginnanngilaq aningaasarsiorneq inuussutissarsiutinilu ineriartortitsineq. Pingaartittorujussuuvarput issittup inuuffigissallugu pitsaasuunissaa. Inuit tamatigut qitiutinneqartassapput.

Inuiaqatigiinnik peqqissunik nukittuunillu ineriartortitsissagutta Issittumi naalakkersuisut peqqinnissamik sulineq nukittorsassavaat. Issittumi inuiaqatigiit ilaat suli nunarsuarmi imminortarfiunerpaat ilagaat. Taamaattumik peqqissuseq sammiuassavarput, pingaartumik tarnikkut peqqissuseq, tarnikkullu ajornartorsiutit pitsaaliussallutigit. Innuttaasut peqqissut ilinniarluarsimasullu Issittumi periarfissanik nutaanik atuinissaminnut tunngavissarissaarnerussapput. Ajoraluartumik takusinnaavarput Issittumi inuiaqatigiit ilarpaaluisa isumaginninnikkut kulturikkullu unammilligassarpassuisa ilaasa, qanga nunasiaasimasut allat unammilligassaannut assingusut.

Unammilligassat tamakkua ilarpassui Kalaallit Nunaanni takusinnaavagut, sulissutigineqarpullu peqqissutsip, ilinniagaqarnerup isumaginninnerullu pitsaasumik ineriartortinnissaat, aningasaqarnerup atasinnaasup ineriartortinneqarnera ilutigalugu. Aamma aningaasaqarnermut atasinnaasumut pingaarutillit ilagaat nunap kulturia, ileqqutoqqat inooriaatsillu. Kalaallit Nunaanni puisinniarneq ukiuni tusintilikkaani kulturip ilagisimavaa. Kalaallit suli puisitortarput, nerisanullu ileqqutoqaq taanna puisinut nungusaataanngilaq.

Ullumikkut piniariaatsit nutaaliat atorlugit puisinniartoqartarpoq, puisillu amia nunaqavissunit atorneqarlunilu avammut tuniniarneqartarpoq. Puisinilli tunisassianik nunanut eqqusseqqusinnginneq annertusiartuinnarmat, Kalaallit Nunaanni puisit amiinik aningaasarsiornermik ineriartortitsinissaq unitsinneqarpoq. Taamaattumik isumaqarpugut puisinik tunisassianut inerteqqutit kinguneqaataat misissorneqassasut, pissutigalugu inerteqquteqarnerit ajornartorsiummik piviusumik tunngaveqanngimmata, aammalu pissutigalugu tamakkua nunatsinni aningaasarsiornerup ineriartorneranik eqquimmata. Issittumi pisuussutinit uumassusilinnit tunisassianik avammut tuniniaasinnaaneq illersorneqassaaq ineriartortinneqassallunilu.

1993-ip aallartinneraniit issittumi inatsisartoqarnikkut sulinermi inuit qitiutinneqarsimapput. Tamatumunnga pissutaavoq nalunnginnatsigu aningaasarsiornerup inuiaqatigiillu assigiissumik ineriartornissaat Issittumi inuuniarnermi atugassarisanut aalajangiisuusoq.

Print Friendly, PDF & Email