Sullissinerit sivikillisassavagut

Oqallinneq Sermitsiaq-mi januaarip 13-iani 2021 saqqummiivoq.

Folketingimi Kalaallit Nunaanni Savalimmiunilu eqqartuussivinni sullissinerit pillugit apeqquteqaateqarluni oqallitsitsisoqaqqammerpoq. Uagut isitsinnit suliaq ajornanngitsuararsuarmik aaqqinneqarsinnaavoq: Kalaallit Nunaanni eqqartuussivinni sullissinerit sivikillisarneqassapput.

2018-imi agguaqatigiissillugu Kalaallit Nunaanni pinerluttuliorsimasunut sullissinerit ullunik 419-nik sivisusseqarsimapput. Danmarkimi pinerluttuliorsimasunut sullissinerit ullunik 136-inik sivisutigisunik ingerlanneqartarsimapput. Tassa Kalaallit Nunaannut sanilliullugu pingasoriaammik sukkanerusumik ingerlanneqartarsimapput.

Meeqqanut 15-nit inorlugit ukiulinnut kinguaassiuutitigut atornerlunneqarnermi sullissinerit sukkanerusumik ingerlanneqartut ullunit 60-init 94-it tungaannut ingerlanneqartarsimapput. Tassa qaammatit marluk pingasullu akornanni ingerlanneqartarsimapput. Inuusuttut pinerluttuliorsimasut 18-nit inorlugit ukiullit ullutsinni sullinneqarnertik ullut 89-it 285-illu akornanni ingerlanneqarnissaat naatsorsuutigisinnaavaat. Tassa ukioq ataasingajak ingerlanneqarsinnaasarput.

Piviusut eqqartorneqartillugit inuit inuuneri utaqqiinnarnermik kinguneqartarput. Meeqqat atornerluisutik aqqusinermi naapittarpaat inuusuttullu sammivimmut ajunngitsumut ingerlaqqinnissaminnut utaqqisariaqartarput. Tamakku aaqqiivigisariaqarpagut.

IA Folketingimi ukkatarisatta pingaarnersat ilagivaat  eqqartuussisoqarneq, siornatigullu Kalaallit Nunaanni eqqartuussisoqarnermut pitsanngorsaanermut millionerpassuarnik qulakkiinikuulluta, tamannalu eqqartuussiserisut isumalioqatigiissitaat malillugit ingerlanneqarnikuupput. Suliap taassumap iluani 2018-imi 10 mio. koruunit tunniunneqarput sullissinernut sivikilliliinissamut atugassanngortinneqarlutik, eqqartuussisunik piginnaatitsinerulernissamut atorneqartussanngorlugit minnerunngitsumillu eqqartuussisutut qinnuteqartunut nunamullu illersuisunut pitsanngorsaanissamut atorneqartussanngorlugit tunniunneqarnikuullutik. Fagip tungaatigut pitsanngortoqarnikooqaaq, sulili pitsanngorsarneqarsinnaasunik peqarpoq.

Sullissinerit sivisuut tungaatigut peqqutit arlaqarput: Sumiiffitta ungasinnera, soorlu aamma silap allanngorarnera eqqartuussivinni takkuttoqarnissaanut apeqqutaasarlutik. Meeqqanut kinguaassiuutitigut atornerluisimasunik nalunaarutiginninnerit amerleriarsimapput suliallu taamaalillutik amerlinikuullutik. Qaasuitsup Eqqartuussiviani suli eqqartuussisumik aalajaatsumik amigaateqarpugut. Minnerunngitsumik aamma coronamik nappaalasoqarnera peqqutigalugu suliassat amerlasuut kinguartinneqarsimallutik.

Tamanna eqqartuussisoqarnermi nutaaliami naammaginanngilluinnarpoq. Pinerluttut pineqaatissinneqarnissaminnut ukiup ataatsip tungaanut utaqqisinnaasarput. Tamanna inatsisitigut isumannaatsuunitsinnut unammillernartumik kinguneqarpoq meeqqanullu eqqunngitsuliorfigitissimasunut kanngunarsaarisimasumut eqqartuussisoqarnissaanut utaqqineq toqqissisimananngitsumik pilersitsisuulluni. Eqqaamassavarput pitsaaliuineq, pingaartumik meeqqat inuusuttullu tungaatigut immikkut pisussaaffigigatsigit.

Kalaallit Nunaanni sammisamut tunngatillugu pingaartitsinerunissaq pingaaruteqarpoq inerniliinissamut allanik qinigassaqarlutalu toraagaqarniassagatta. Aningaasanik amerlanernik tunniussineq naammanngilaq. Ass. sulianik pingaarnersiuisinnaavugut suliassat ingasannerusut suliareqqaartarlugit, erngertumik eqqartuussisoqartarsinnaavoq, akerleriinnernut isumalioqatigiissitamik pilersitsisoqarsinnaavoq. Oqartussat naleqquttut suleqatigiinnerinut pitsanngorsaanissamut ukkatarinnittoqarsinnaavoq, tamanna ass. Naalagaaffiup sinniisuani ajunngitsumik sullissinermik inerniliisitsisarsimavoq.

Pisut takutippaat pingaarnersiuinissamut pisariaqartitsisoqartoq, pingaartumik Kalaallit Nunaanni sullissinermut sivikillisaanermut tunngatillugu – maannakkut iliuuseqartoqartariaqarpoq.

 

del på de sociale medier

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin