Suliniutit nutaamik isumaliutinik pitsaaliuinermillu imallit sumiippat?

Folketingimi ilaasortamit Aaja Chemnitz Larsenimit, Inuit Ataqatigiinneersumit allataq.

Siullermik Altinget-imi aggustip 26-ani 2020-imi saqqummiunneqartoq.

Innersuussutit 16-it suleqatigiissitamit arlalinnit suleqatigiiffiusumit saqqummiunneqareerput. Politikerisut ukiorpassuarni meeqqanut atugarliortunut ikiuiniarnissamut tamaviaarnikuusutut nutaamik isumaliunnginnerit assinganillu iliuuseqarnissamut isummersornerit tupigusuutigaakka – pingaartumik suliniutit iluaqutaanngimmata. Taamaaliorneq viinnimik qangarnisamik puiaasamut nutaamut kuisinermut assersuunneqarsinnaavoq.

Meeqqat atugarliortut atugaat ajortutuinnaq taaneqarsinnaanngillat – kanngunartumilli tujorminartuupput, taamaammallu suleqatigiissitamit innersuussutissat ajunngitsorujussuarnik ilimasuuteqarfiginikuugaluarpakka. Qanoq isillutik ukioq ataaseq suliaminni innersuussutit assinganik annerusumik suliniuteqalertoqarnissaanut innersuussisinnaanerit paasisinnaanngilluinnarpakka.

Innersuussutit nutaamik isumaliornernik amigaateqarput minnerunngitsumillu qanoq angusaqarluarniarlutik taagugaat anguneqassanersut apeqqusernarluni.

Kinguarsimanermit siuarsimanermut assigiinngissutsit

Kalaallit Nunaanni maannamut annertuumik takuneqareersimanngitsumik siuariarnikuuvugut tamassumalu ingerlanerani danskit naalakkersuisuinik oqartussaaffittut nuussisarnitta ingerlanerani suleqatigiinnermi ikiorneqartarnerput allanngoriarnikuulluni, oqarusuppungalu uanga isumaqarlunga innersuussutit taakkununnga tulluutinngitsut.

Anguniakkat Naalakkersuisut nammineerlutik kinguaassiuutitigut atornerluisarneq akiorniarlugu suliniutaannit qaleriiaarisoqarnera tupigusuutigaara. Tassa imaappa Naalakkersuisut siorngatigut anguniagarinikuusaat danskit naalakkersuisuannit aningaasalersorneqassasut?

Aningaasat 80 mio. koruunit tassaapput immikkut ittumik atorneqartussat illuatungiliuttunit Naalakkersuisunut tamaviaanermit kingunerineqartut, taakkulu immikkut ittunut atorneqartussaapput uagullu meerartatsinnut atugarliortunut sullissinitsinnut atugassaanatik.

Suliniutit nutaat naapertuilluarnerlu annerusoq ujartorneqarput

Innersuussutit inatsisitigut isumannaatsuunissamut tunngasut amerlanerunissai ersarinnerunissaalu takorusussimagaluarpara, pingaartumik eqqarsaatigalugu suleqatigiissitat ilaasut pingajorarterutaat Justitsministeriaminngaanneersuummata. Eqqartuussisoqarnerup tungaatigut naalakkersuisunit 80 mio. koruunit saniatigut nassaartoqarnissaanik ilimasunnissaat ernumassutigaakka, taamaassappat ukiami isumaqatigiinniarnerni nikinnaveersinnaassagatta.

Ukiorpassuit politikkikkut uagutsinnit tamaviaartoqareernerata kingorna kanngunarsaasunut nakorsartittoqartalernissaanut aallarniisoqarnera nuannerpoq. Innarliinerilli akorngusinngikkutsigit pinaveersaartinngikkutsigillu 2023-imi aamma sulianik suliarineqarsimanngitsunik peqassaagut. Innarliisaqattaartarnerit unitsinnissaat pingaaruteqartorujussuuvoq. Ineriartorneq taanna unitsissagutsigu allannguillutalu nakorsartinnerit pitsaaliuinerillu ataatsikkut ingerlanneqartariaqarput.

Peqataatitsinerit ataatsimut ingerlatitsisarput piginneqataasutullu misigititsisarlutik

Nalunaarusiap nutaap tungaatigut peqataatitsineq pitsaanerpaanikuunngilaq. Inuit Ataqatigiinnit Folketingimit Kalaallit Nunaat pillugu ataatsimiititaliap imaluunniit Inatsisartunit Ilaqutariinnermut Ataatsimiititaliap paasitinneqarsimannginnera tupigusuutigaarput taamaalillutimmi nalunaarusiap imarisai tusagassiuutitigut nalunaarusiap imaanik saqqummiussisoqannginnerani ilisimasaqaqqaartunit paasineqartariaqarsimammat. MIO-mit innuttaasunik peqataatitsisoqartarnissaa kissaatigineqarpoq, tamannalu isumaqatigaarput.

Peqataatitsinikkut ilanngutsitsinikkullu piginneqataanermik misigineq, kajumissitsineq ataatsimullu ingerlarusulerneq pilersinneqartarpoq. Peqataatitsineq amigaataanikuuvoq peqataatitsinerullu iluatsitsilluarnerup imalunniit ajutoornerup anguneqarnissaa aaliangertarpaa. Innersuussutit suliassartaasa imarisaasalu takutippaat suli aqqutissarput takisuujusoq suliniutinullu annertunerusumik iliuuseqarnissamut aqqut aatsaat aallartilaarsimasoq takutillugu. Politikerisut ukioq 2023-i sinnerlugu anguniagaqartariaqarpugut innersuussutit 16-it Kalaallit Nunaanni meeqqanut kinguaassiuutitigut atornerlunneqarsinnaasunut toqqissisimanerusumik inuuneqalernissamut pilersitsinissaannut naammanngimmata.

del på de sociale medier

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin