Siunissamut toqqissisimanartumut ataatsimut ingerlaneq

Nunarput inuiaqatigiillu ineriartortinneqassapput sutigut tamatigut kingunissalimmik ingerlatseriaaseqarluni. Politikkikkut sulinermi Inuit Ataqatigiit naligiinnermut, ataqqeqatigiinnermut ersoqatigiinnermullu tunngavii aallaaviulluinnarput

kalaallit nunaat
sullipparput

politikkerput atuaruk

Sociale Medier

inuit ataqatigiit folketingimi

Aaja Chemnitz Larsen

Folketingimi ilaasortaq

Inuiaqatigiinni assigiinngissuseq annikillisinniarlugu sulisarpunga. Kalaallit Nunaanni kalaallinullu Danmarkimiittunut atugarissaarneq annertuserusuppara taamaalillungalu iluaqutissat naligiinnerusumik naapertuilluarnerusumillu agguaanneqarnissaat qulakkeerlugu.

Inuit Ataqatigiit Folketingimi
nutaarsiassat kingulliit

2020-mi naggataarutaasumik oqallinnermi oqaaseqaat, junip 22-iat 2020

Oqaatsit aninneqartut atuupput. Kakkaak ukioq qaangiuttoq pikkunaq. Aatsaat taamak Kalaallit Nunaat Issittorlu soqutigineqartigilerput. Minnerunngitsumik USA pissutigalugu. Amerikkarmiut nunamik pisiumanerat, aningaasatigut ”ikiorsiineq”, kiisalu konsulati nutaaq folketingimi

Isertuaatsumik ingerlatsisoqarpat angusaqarnerussaagut

Folketingimi ilaasortaq Aaja Chemnitz Larsen aamma Inatsisartuni ilaasortaq Mimi Karlsen (IA)   Naalakkersuisut isertuussiniarpallaarnerat toqqisisimajunnaartitsillunilu pasilleqqajaanermik kinguneqarpoq. Taama erseqqitsigisumik oqaatigineqartariaqarpoq. Amerikarmiut nunatsinnik soqutiginninnerat danskit aviisini

Inuit Ataqatigiit: Innimiilliorfigineqartarnerit akuersaarneqarsinnaanngillat

Piffissami kingullermi innimiilliorfigineqartarnernut tunngasut saqqumilaaleqqipput, tamatumuunalu politikkikkut suliallit akornanni pisimasut aallaavigalugit tusagassiutini toqqaannartumik samminnittoqarpoq. Inuit Ataqatigiinniit iliuutsit killissamik qaangiisut, soorlu tiinganermut attuumassuteqartunik qaninniarnermillu innimiilliorfiginninnerit akuersaanngilagut,