Siunissamut toqqissisimanartumut ataatsimut ingerlaneq

Politikkikkut suliassat qinigaaffimmi 2019-imit 2023-imut ingerlasumut

Folketingimi Kalaallit Nunaannit partiini annersaaninngaanneersuulluta innuttaasunut nuannersumik allannguisoqarnissaanut sulisarpugut tamannalu ingerlaartumik toraagalimmillu sulinermit angusinnaavarput.

Folketingimi ilaasortat kalaallit peqataatinneqartarnissaat sulissutigaarput namminerlu suliassanut tunngasunut annerusumik sunniuteqarsinnaalernissaat sulissutigalugu, tassunga atatillugu aamma Folketingimi isumaqatigiinniarnernut naleqquttunut ilaasoqartarnissaa sulissutigalugu. 

Inuit Ataqatigiinnit Folketingimit suliagut namminersornermit inatsimmit tunngaveqarput sammisassarisanullu 32-inut danskit naalagaaffianit nakkutigineqartussanut tunngallutik. Uagut isumaqarpugut inatsimmik nutaanik ilaartuiffigineqarsimasumik naleqqussagaasimasumillu Kalaallit Nunaannut mutiusumut pisariaqartitsisoqartoq.

Politikkikkut suliniutigut toqqissisimanartumik, naapertuilluartumik atasinnaasumillu Kalaallit Nunatsinni pilersitsisoqarnissaanik toraagaqarput – inunnut, aningaasaqarnikkut pinngortitallu tungaatigut.

Inooqatigiit akornanni toqqissisimaneq

Meeqqanut kinguaassiutitigut kanngutsaaliinernut, nakuusernernut pinngitsaaliinernullu suliniutigut pingaartitarivagut tassanilu meeqqanut eqqunngitsuliortunullu ikiorsiinissaq qulakkeerusullugu sulissuteqarluta.

Inunnut innarluutilinnut ajunnginnerusunik atugaqartoqalernissaa ukkataraarput.

Kalaallit amerlanerit Danmarkimi najugallit sulilernissaat namminerlu initaartarnissaat sulissutigerusupparput.

Aningaasaqarneq akisussaassuseqarluni ingerlanneqartoq

Nunanit allanit Kalaallit Nunaannut aningaasaliisoqarnerusalernissaa sulissutigerusupparput – politikkikkut sunniuteqarneq pilliutiginngikkaluarlugu.

Illoqarfinni nunaqarfinnilu suliffissanik amerlanerusunik pilersitserusuppugut.

Piorsarsimassutsikkut- aamma avammut tunisassiornerup tungaatigut atasinnaasumik siuariartortitsinissamut tapeeqataarusuppugut nunarpullu taamaalilluta nutaamik oqaluttuarisinnaanngorusullugu.

Takornariaqarnerup tungaatigut atasinnaasumik takornariaqarneq angorusupparput – pitsaassuseq amerlassusermit pingaarnerutillugu.

Eqqissineq ineriartortitsisuuvoq

Kalaallit Nunaannit nunanilu avannarlerni eqqissisimasoqarnissaa sulissutigaarput.

Nakkutiginninneq annertusarusupparput nunatsinnilu illersornissaqarnerup tungaatigut ilisimasagut annertusarusullugit. 

Internet-ikkut pinerluttulerinerit pinaveersaartinnissai sulissutigaagut.

Kalaallit amerlanerit ilinniagaqarnissaat illersornissaqarfiullu iluani, soorlu aamma upalungaarsimanermut tunngatillugu atorfinittarnissaat sulissutigerusupparput.

Uagut isumaqarpugut sakkutuuiarnerit ajunnginnerusumik tapersersorneqarlutillu nersugaassasut.

Siunissaq qorsuuvoq

Kalaallit Nunaannit silap pissusaanut tunngatillugu suliniutinut nutaanut siunnersuerusuppugut.

Kalaallit Nunaat Paris-imi isumaqatigiissummut ilanngunnissaa sulissutigaarput.

Danmarkimit pensionskassit nunanut avannarlernut ilisimatuutut misissuinernut aningaasaliinissaat sulissutigaagut taamaalilluta “qorsuunerusumut” allanngortitsinissarput qulakkeerusullugu. 

Imminut pilersorsinnaaneq annerusoq ukkatarinerunissaa sulissutiginiarparput.

Facebooki aqqutigalugu Folketingimi ilaasortap Aaja Chemnitz Larsenip aamma Inuit Ataqatigiit Folketingimi qupperneranni suliatsinnut malinnaasinnaavutit. Neriuppugut malinnaarusussasutit.

Sociale medier