Navigate / search

Nunarsuarmiooqataanerulernissamut siunnersuut

Aallarniut

Piffissaq manna Kalaallit Nunaat aningaasatigut ingerlalluarpoq. Kalaallit Nunaata aningaasaqarnera siuariartorpoq. Tamanna peqqutigivaa aalisarnerup tungaatigut akit massakkut iluanaaruteqarluarnartumik inissisimammata. Kalaallit Nunaat siumut ingerlaarpoq.

Taamaakkaluartorli Kalaallit Nunaat suli angusassaqarpoq, Inuit Ataqatigiinniillu siunnersuut manna aqqutigalugu siunissamik qaamanermik tikkuusseqataarusuppugut. Inuit Ataqatigiit Inatsisartuni sinniiseqarluarpoq, Folketingimilu qinersisartunit amerlanernit tapersersorneqarluni. Inatsisartuni aamma Folketingimi sulinitsigut siunnersuut manna aqqutigalugu Kalaallit Nunaata nunarsuarmioqatigiinni atuuffianut atatillugu annertuunik, siumut isigisunik siunissaqartitsilluartunillu nutaanik anguniagassinniarpugut.

Issittumi nunat arfineq pingasut Issittumi Siunnersuisoqatigiinni ilaasortaasut nunarsuarmi nunat pisuujunerpaat sunniuteqarnerpaallu akornanniipput. Taamaakkaluartoq Issittumi nunat ilaanni inuuniarnermi atugarisat pissusissamisuunngillat akuerisassaanatillu. Inuit Ataqatigiit FN-ip nunarsuarmi 2030-ip tungaanut anguniagaannut peqataarusuppoq. Anguniakkani piitsuussutsimut akiuunneq, ilinniarnermik qaffassaaneq kiisalu piuaannartussanik najugaqarfissanik pilersitsineq Kalaallit Nunaannut naleqqupput.

Namminersornermut inatsisini 2009-minngaanneersuni Kalaallit Nunaat Danmark-illu akornanni naligiinneq ataqqeqatigiinnerlu pitsanngorsarnissaat siunertarineqarpoq. Inatsisit siunertarivaat nunat suleqatigiillutik anguniakkat piviusunngortissagaat. Kalaallit Nunaanni Nunanut Allanut Tunngasutigut politikki Naalagaaffimmi pisarpoq, taamaattumillu Danmarki Kalaallit Nunaat sinnerlugu tamanna akisussaaffigivaa. Kalaallit Nunaat nammineerluni inuiaannut tunngasunut nunat allat nunallu allani suliffeqarfiit suleqatigisinnaavai. Kalaallit Nunaannili nunanut allanut politikkeqarneq Naalakkersuisut Danmarkimilu naalakkersuisut naligiittumik suleqatigiillutik isumagisarpaat.

Kalaallit Nunaata nunanut allanut attaveqaatai suliassanillu pingaarnersiuilluni tulleriiaarineri taamaallaat Folketingimi oqallisigineqartussatut pineqassanngillat, maannakkumiillu suli annertunerusumik siumullu isiginerusumik Inatsisartunit, Kalaallit Nunaata nunanut allanut tunngasutigut sammivissiinerusunit, eqqartorneqartassallutik. Kalaallit Nunaanni nunanut allanut politikkitigut siunissarlu pillugu aalajangiisoqassatillugu inatsisiliortut, Inatsisartut aamma Folketingi, qanimut peqataatinneqarnerusarnissaat Inuit Ataqatigiinniit sorsuutigaarput. Kalaallit Nunaata ineriartornera tungaatigut Kalaallit Nunaanniit siuttuusariaqarpugut.

Taamaattumik siunnersuut taamaallaat Kalaallit Nunaanniit Danmarkimiillu iliuusissanik siunnersuuteqanngilaq, aamma Kalaallit Nunaat nunat allanut attaveqaqatigiinnera sammineqarpoq. Nunarsuarmi siaruarnissamut siunnersuut manna Kalaallit Nunaat nunarsuarmi nukittunerusumik inissisimanissaa anguniarlugu qulinik siunnersuuteqarpoq.

Nunarsuarmioqatigiinni Kalaallit Nunaat nukittunerusoq imminullu nappatinnerusoq anguniarlugu anguniagassat qulit

Anguniagaq nr. 1:

Nunanut allanut politikkitigut misilitittakkat annertusarnissai.

Nunanut Allanut Pisortaqarfiup aamma Nunanut Allanut Ministeriaqarfiup akornanni sulisutigut paarlaaqatigiinnerit. Kalaallit Nunaat nunanut allanut politikkitigut misilittagaqarnerunissamik piginnaasaqarnerunissamillu pisariaqartitsivoq. Kalaallit Nunaanni ingerlassat amerliartortut, nunallu attaveqarfigisagut niueqatigisagullu amerliartortut aallaavigalugit Københavnimi, Bruxellesimi, Washingtonimi Islandimilu sinniisoqarfiit tunniussinnaasaasa saniatigut nunanut allanut tunngasutigut misilittakkatigut annertusaanissamik pisariaqartitsivugut. Naalakkersuisuni sulisut attuumassuteqartut Nunanut Allanut Ministeriaqarfimmiit ilisimasassatigut misilittakkatigullu immersorneqarsinnaanerannut aningaasaliisoqartariaqarpoq, soorlu aamma Danskit Nunanut Allanut Misiteriaqarfianniit sulisut Nuummi ukiumi ataatsimi aallartitaasinnaasariaqartut. Taamaasiornikkut ilisimasat, misilittakkat, attaveqaatit, paasinninnerillu tamanut iluaqutaasussamik avitseqatigiiffigineqarsinnaapput. 

Anguniagaq nr. 2:

Nunanut allanut allattoqarfimmi pisinnaasat assigiinngissitaarnerusut.

Inuit piginnaasaqartut Kalaallit Nunaanneersut (aamma Savalimiuneersut) aammattaaq FN-imi, Verdensbankimi aamma DANIDA-mi atorfinissinnaanerannut periarfissanik ammaassisoqassaaq. Nunanut Allanut ministeriaqarfimmiit nunanut ineriartortitassanut ilaatigut FN-mut Verdensbankimullu tapersiissutitut Danmarkimiit nunarsuup sinneranut suliartortitat tapersersorneqartarput. Kalaallilli aallartitat

Kalaallilli aallartitaasartut ikittuinnaasimapput, taamaattumillu atorfinnut toqqaanerni piukkunnartut tamaneersut, Danmarkimeersut, Kalaallit Nunaanneersut aamma Savalimmiuneersut, aallaavigineqartarnissaannut politikkitigut eqqumaffiginninnerunissaq inassutiginarpoq. Taamaasiornikkut inuttut pisinnaatitaaffinnut nunanullu allanut allattoqarfitsigut ilisimasaqarnerulernissaq ungasinnerusoq eqqarsaatigalugu qulakkeerneqarsinaavoq. Taamatuttaaq nunarsuarmi danskit ambassadiini inuutissarsiornikkut soqutiginaateqarsinnaasuni, soorlu USA-mi, Canadami, Ruslandimi aamma Kinami, Kalaallit Nunaata inissiinissaanut neqeroorfigineqartariaqarpoq. Nunani allani sulinissamut periarfissat ilisimatinneqarnerulernissaat aamma aallartisarneqartariaqarpoq kalaallit inuusuttut soqutiginninnerulernissaat anguniarlugu. Ilisimatitsinermi kalaallit nunani allani sulinermut misilittagallit peqataasinnaapput misilittakkatik saqqummiullugit.

Anguniagaq nr. 3:

Siunissami siuttussat nunanut allanut politikkinut FN-llu Nunarsuarmi anguniagaanut ilinniartinneqarlik.

Suliniummi nutaami taaguuteqartumi, Future Global Leaders, kalaallit ilinniagaqartut ukunani pikkorissartinneqassapput: nunanut allanut politikkimi isummanik siaruarterinerit, public diplomacy, social entreprenørskab kiisalu FN-ip piuaannartitsinissap tungaatigut anguniagai. Inuusuttut Røde Korsiat, INUA, Fonden for Entreprenørskab, CSR Greenland, DTU/Ilisimatusarfik aamma NUKIGA erhverv, peqatiglaugit pikkorissarneq siulleq Sisimiuni Nuummilu 2019-imi upernaakkut Inuit Ataqatigiinniit aaqqissuunneqassaaq. Neriuutigineqarpoq misiliummik ingerlassaq ingerlaannarumaartoq ukiullu tamaasa inuusuttut qanoq ilillutik nunarsuarmi pitsanngorsaaqataasinnaanerminnut ilinniagaqartinneqarlutillu qaammarsarneqartarumaartut. 

Anguniagaq nr. 4:

FN-ip Nunarsuarmi anguniagaanut Naalagaaffeqatigiit inatsisartutigut attaveqarfii.

FN-ip piuinnartitsinissamut 2030-p tungaanut anguniagaasa siuarsarneqarnissaannut folketingimi ilaasortat politikkit akimorlugit suliaqartuupput. Inatsisartutigut attaveqarfiit aqqutigalugit Danskit Naalakkersuisuisa anguniakkanut sulissutiginninnissaat qulakkeerneqarpoq. Aammattaaq kalaallit FN-ip Nunarsuarmi anguniagaanut ilanngussinissaat pingaaruteqarpoq, taamaasiornikkut inuit ataasiakkaat inuunerissaarnerannut inuiaqatigiittullu ineriartortinneqarnerannut peqataasoqarsinnaammat. 2030-imi nunarsuarmut anguniakkanut Kalaallit Nunaata peqataanissaanut nuna tamakkerlugu periusissamik Naalakkersuisut suliaqarput. Taamatut Naalagaaffeqatigiinnerup iluani inatsisartut akimorlugit suleqatigiinnerit nukittorsarneqarnerisa saniatigut FN-ip nunarsuarmi anguniagaasa eqquutsinnissaat nukittorsarneqarput. Naalagaaffeqatigiinni inatsisartutigut attaveqaatit ukiup affakkaartumik paarlakaajaattumik aaqqissuunneqartartunik naapittoqartarpoq, taamatullu ilisareqatigiinnissat, ilisimasat iliuutsillu tamanut iluaqutaasussat aallunnissaat periarfissinneqartarlutik.

Anguniagaq nr. 5:

Kalaallit Nunaata avammut tuniniaaneratigut nunanillu allanik niueqateqarneratigut nukittorsaaneq.

Kalaallit Nunaanni arlaqartunik sammiveqartunik inuutissarsiutitigut ineriartortitsinissamik pisariaqartitsineq Kalaallit Nunaannit aallartinneqassaaq, Folketingimili sulinertigut tapersersorneqarluni. Ingerlassassani piareersimasuni aningaasaliinerit aqqutissiuunneqassapput, Kalaallillu Nunaanni aammalu Kalaallit Nunaat peqatigalugu niuernikkut ingerlatatigullu annertusaanissaq anguniarlugu Danmarkimi ingerlatsiviit, DI ilanngullugu, peqataanerunissaat qulakkeerneqarluni. ”Kalaallit Nunaanni Handelskammerimik”, ingerlatsiviit Kalaallit Nunaannik niueqateqarnissamik soqutiginnittut peqatigiiffiannik, pilersitsinissamut periarfissat misissorneqartariaqarput. Taamatuttaaq Eksportrådimi issittumut task-forcemik pilersitsisoqartariaqarpoq, tassa danskit inuutissarsiorneranni Nunanut Allanut Tunngasutigut Ministeriaqarfiup qanoq ililluni Issittumi peqataanerunissaanut aammalu Danmarkip issittoqarfiullu akornanni niuernikkut siuarsaanissaanut tunngasutigut inassuteqaateqarsinnaasumik. Kalaallit imaluunniit kalaallit-danskillu peqatigiillutik inuutissarsiutitigut pilerisaarinerni akuutinneqarnerunissaannut ambassadit suleqatigiinnissaannut atuuffiit erseqqissarneqartariaqarput. Tamanna International Business Association ICC-p aallartisarsimasaa peqatigalugu suliniutigineqassaaq.

Anguniagaq nr. 6:

Ukiumi 2030-imi Folketingimi Kalaallit Nunaannut inatsisit danskit inatsisaattut pitsaassusilerneqarsimassapput.

Folketingimi inatsisit pisoqqat Kalaallit Nunaata ineriartornissaanut noqitsisuupput. Tamannalu aamma nunanut allanut inuutissarsiutitigullu politikkimut tunngasutigut atuuppoq. Kommissioni suligasuartitaq, Naalakkersuisunit Danskillu Naalakkersuisuinit ilaasortaqartoq, kalaallit inatsisaannik nutarterinermik suliaqassaaq. Susassaqarfinnit 32-sunit pingasuusut suli 1960’kkornissanik aamma 1970’kkornissanik inatsisitaqarput. Pineqartut ilaatigut tassaapput peqqinnissamut silaannakkullu angallannermut tunngasut. Peqatigitillugulu susassaqarfinni allani inatsisit ukiunik 20-30-nik pisoqaassuseqarput, akerlianik danskit inatsisaat nutarterneqartuartuusut. Tamanna akuersaarneqarsinnaanngilaq. Piffissaq manna nunani allani isumaqatigiissutit inatsisillu allanngorarput nutarterneqartuarlutillu, aamma Kalaallit Nunaannut sunniuteqartumik. Taamaattumik Kalaallit Nunaat pillugu Inatsisini Folketingimit akuerineqarsimasuni danskit inatsisaattut pitsaassusiliinissamut aaqqissuussamik tunaartaqarluartumillu suliaqartoqassaaq, suliarlu aamma nunani allani isumaqatigiissutinut inatsisinullu naleqqussaaq. Suliaq 2030-imi naammassineqassaaq.

Anguniagaq nr. 7:

Kalaallit Nunaat namminersortumik Issittumi Politikkikkut Sulisunut Ataatsimiitsitaliami ilaasortaalissaaq.

Arktisk Råd-imi Naalagaaffeqatigiimmi nunat pingasuusut tamarmik ilaasortaapput. Tamannali Issittumi Politikkikkut Ataatsimiitsitaliami atuutinngilaq, tassami ataatsimiitsitaliami Folketingi taamaallaat inissaqartinneqarmat. Ataatsimiitsitaliaq naatsunngorlugu taaneqartarpoq SCPAR Arktisk Råd-imillu aallarniisuusimalluni. Saniatigut aamma Arktisk Råd-imut Issittumilu nunat arfineq pingasunut siunnersuuteqartarsimavoq. Inuit Ataqatigiit 2001-imiilli SCPAR-imi Folketingi sinnerlugu issiasimavoq, inatsisiunngilarli Naalagaaffimmi nunat pingasut sinnerlugit Kalaallit Nunaat ataatsimiitsitaliami ilaasortaassasoq. Taamaattumik Inuit Ataqatigiit siunnersuutigivaat Inatsisartuniit Folketingimiillu suliniutigineqassasoq Kalaallit Nunaat namminersortumik ataatsimiitsitaliami ilaasortaanissaa.

Anguniagaq nr. 8:

EU-mi attaveqarfimmik ataatsimoorussamik pilersitsineq, atserlugu Friends of the Arctic.

Kalaallit Nunaat EU-mi politikkimit ingerlanneqartumit annertuumik sunnerneqartarpoq, aamma ilaasortaanngikkaluarluni. Kalaallit Nunaat EU-mik suleqatigiiffeqarpoq, ilaatigut Grønlandsinstrumentet aqqutigalugu ilinniartitaanerup iluani nukittorsaanissamut tapiiffigineqartarluni. Kalaallit Nunaalli EU-p Issittumut politikkianut sunniuteqarnerorusukkuni, ineriartornermut siornangiisuusariaqarpoq iliuuseqartuullunilu. Kalaallit Sinniisoqarfianni suliamut tapertatut EU-mi issittumi attaveqarnerup, netværkip, pilersinneqarnissaa inassutigineqarpoq, assersuutigalugu intergroupitut, Issittumik immikkut aallussisutut netværkitulluunniit, Europaparlamentip ilaasortaasa attuumassuteqartut Issittoq pillugu ilisimasaqarnissaannik qulakkeerinnittumik.

Anguniagaq nr. 9:

Issittumi Nersornaatip ukiumoortup Issittumilu Siunnersuisoqatigiinniit tunniunneqartartup pilersinnissaa.

Nordisk Rådimi nersornaatit arlaliusut, Nordisk Rådillu naleqartitaanik siuarsaaqataallutillu ersersitsisuusunut tunniunneqartartut ukiut tamaasa agguaanneqartarput, ass. kulturimut atuakkianullu nersornaatit. Arktisk Rådip inunnut, piumassuseq aallaavigalugu suliaqartunut kulturikkullu nuimasunut Issittumillu nukittunerulersitsisunut nersornaasiisarnissaa inassutigineqarpoq. Tamanna Issittumi nunat assigiinngitsut akornanni ataqatigiinnerulersitsissaaq Issittumilu sulineq inuppalaarnerulissalluni. Nersornaat tassaasinnaavoq suliat inuilluunniit Issittumi naleqarnerulersitsinerminnut nersorneqartut, imaluunniit Issittumi ineriartortitsinermut immikkut suliaqartuusimasut. Assersuutigalugu tassaasinnaavoq kulturikkut nersornaat, nutaaliornermut nersornaat imaluunniit ataqqinaatitut nersornaat. Nunat ilaasortaasut siunnersuuteqarsinnaanerisa saniatigut, Issittumi Siunnersuisoqatigiinni alaatsinaattutut inissisimasut, minnerunngitsumik NGO-t, Issittumi Politikkikkut Sulisunut Ataatsimiitsitaliaq allallu alaatsinaattut, peqatigiiffiit aallarnikkalluunniit peqataasinnaanissaat ammaanneqarsinnaapput. Nersornaatit ingerlatsiviit namminersortut imaluunniit aningaasaateqarfiit suleqatigalugit aningaasalersorneqarsinnaapput.

Anguniagaq nr. 10:

Issittumi Siunnersuisoqatigiinni Nordisk Rådimilu suleqatigiinnermik nukittorsaaneq.

Kalaallit Nunaata Danmarkillu peqatigiinnerisigut Nordisk Rådimi sulinermi Issittup ukkanneqarnerunissaa sunniuteqarnerunissarlu sulissutigineqassapput. Ukiuni kingulliunerusuni nunani tamalaani Issittumi inuutissarsiutitigut periarfissat ukkanneqarnerulersimapput. Nunat avannarliit tamarmik Issittumik soqutigisaqartuusut Issittoq pillugu suleqatigiinnerusariaqarput, assersuutigalugu Arktisk Råd-imi ataatsimiinnissat sioqqullugu ataatsimiittarluni nukittunerusumik sunniuteqarnissaq anguniarlugu. Nunani avannarlerni suleqatigiinnerulernissaq pissusissamisoorpoq, tassami nunani avannarlerni Issittoq nukittorsarnissaanut anguniagaqatigiittoqarmat. Taamaasiornikkut sumiiffik suleqatigiiffiusoq annertusarneqarsinnaavoq, ilaatigut Issittumik eqqissisimanerusumik qulakkeerinnittussaq, Issittumi inuutissarsiutitigut nutaanik periarfissiisussaq Issittumilu digitaliseringimik annertusaasussaq.  

Saniatigut siunnersuutigineqarpoq attaveqaqatigiiffimmik pilersitsisoqassasoq Issittumi nunat aalisakkanik pingaarnertut inuussutissarsiuteqartut avitseqatigiittalersinnaanissaat anguniarlugu. Aalisarneq Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiornerup tungaatigut pingaarnerpaavoq, taamaattumik pissusissamisoorpoq eqqumaffiginissaa qanoq nunat allat suleqatigalugit aalisakkatigut inuussutissarsiornermut ilisimasaqarneq annertusarneqarsinnaanersoq. Suleqatigiinnermi ilisimasanik avitseqatigiittoqassaaq siunertarivaalu nunat imminnut isumassarsiffigissasut Issittumi aalisarneq tamakkiisumik iluaqutigisinnaasaanik.  

Kalaallit Nunaat FN-ip nunarsuarmi piuaannartitsinissaq pillugu anguniagaannut pisussaaffeqarnera

Siunnersuut manna Kalaallit Nunaata FN-ip nunarsuarmi anguniagaannut pisussaaffeqarnera nukittorsassavaa. Anguniakkaq qulit saqqummiussat aqqutigalugit Kalaallit Nunaat piujuartussamik ineriartornissamut aqqutissiussaaq, tassungalu atatillugu nunanut allanut qanimut suleqatigiinneq pisariaqarpoq. Inuit Ataqatigiit anguniagaat qulit aqqutigalugit makku anguneqarsinnaapput: Kalaallit Nunaat iluani avammullu ilisimasaqarneq annertusarneqassaaq; Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinni suliffissaqarnerup aningaasaateqarnerullu tungaatigut ineriartortoqassaaq; atasinnaalluartunik suliffeqarfinGLOnik pilersitsisoqassaaq; politikkimi naligiinneq annertusarneqassaaq; Kalaallit Nunaanni Issittumilu illoqarfiit nunaqarfiillu attaveqaqatigiinnerat pitsanngorsarneqassaaq. Taaneqartut tamakkiisumik Kalaallit Nunaat atasinnaasumik ineriartorneranut aqqutissiuisuussapput saniatigullu aamma FN-ip anguniagaannut 17-iusunut attuumassuteqarluarlutik.  

Print Friendly, PDF & Email