Navigate / search

Paasisaqarnissaq ujartorneqarpoq: Siunissami Kalaallit Nunaanni ujaasinernut annaassiniarnernullu (SAR) qulimiguulitigut upalungaarsimanermi inissisimanikkut nalorninartorsiornermiinneq attanneqarsinnaanngilaq

Asseq: Inuit Ataqatigiit Folketingimi

Allattoq: Folketingimi ilaasortaq, Aaja Chemnitz Larsen, Inuit Ataqatigiit

Ullumikkut 2021-mi januaarip aallaqqaataaniit kikkut Kalaallit Nunaanni nunakkut ujaasinerni annaassiniarnernilu, (Search and Rescue, SAR), qulimiguulitigut toqqissisimanartumik nutaaliaasumillu upalungaarsimatitsisuussanersut nalugatsigu nalorninartorsiornermiippugut. Danskit illersornissaqarfiata suliassaq akisussaaffigivaa, suliassamulli neqerooruteqartitsinermi neqeroortut neqeroorutaat illersornissaqarfimmut akisuallaarmata SAR-imi suliassanut neqerooruteqartitsinerit kingulliit taamaatiinnarneqarput.

SAR-ip suliassaanut atatillugu Kalaallit Nunaat amerlasuutigut immikkuullarissuuvoq. Nunami issittumi inuilaarsuarmilu SAR-ip suliassaanik navialinnartunik naammassinninnissamut piginnaasassat misilittakkallu immikkuullarissut pisariaqartinneqarput. Anorrit silallu pissusai sakkortulluinnartut isorartussutsillu annertuut nunallu ilusaa allanngoraqisoq eqqarsaatigalugit Kalaallit Nunaanni SAR-imi qulimiguulinnik upalungaarsimatitanut sullerissunut piumasaqaatit annertuujupput.

1965-miit ullumikkumut danskit illersornissaqarfiat kalaallit timmisartuutileqatigiiffiannit suliassatigut ikiorneqartarsimavoq, 2019-imilu ukiakkut timmisartuutileqatigiiffiup taassuma qulimiguulitigut annertusaanissani aalajangerpaa, tassa qulimiguullit annaassiniartartut nutaaliat marlunngortinniarlugit. Illersornissaqarfiup timmisartuutileqatigiiffiullu ukiorpassuanngortuni SAR-itigut isumaqatigiissutigisartagaasigut kalaallit sulisut SAR-imi suliassanik isumaginneqataasartut issittumi immikkuullarissunik piginnaasaqalersimallutillu misilittagaqalersimapput. Neqeroortitsinissami tullermi illersornissaqarfik suliakkiinialeruni, sumiiffinni inuttassat aserfallatsaaliinikkullu atortut pioreersut atornissaat pingaaruteqartuusut eqqumaffigissavaat.

Siunissami pisariaqartitsinerunissaq

Kalaallit Nunaanni SAR-imi pitsaasumik upalungaarsimasoqarnissamik pisariaqartitsineq annertusiartuinnartuuvoq. Ukiuni tallimani kingullerni Kalaallit Nunaanni agguaqatigiisillugu ukiumut 79-eriarluni SAR-i suliassaqartarsimavoq. Qulimiguullit upalungaarsimatitat eqqarsaatigalugit ataaseq Kangerlussuarmiittuuvoq ataaserlu Qaqortumiittuulluni. Katillutik piffik 2 mio. km2-erisut annertutigisoq isumagisarpaat. Tassa imaappoq Kalaallit Nunaata avannarpiaani Tunumilu nunarujussuit SAR-ip qulimiguuliinit isumagineqanngitsuusut. Danmarkimi atukkat sanilliutissagaanni, tassani nunamut 42.933 km2-isumut qulimiguullit sisamat ujaasinernut, annaassiniarnernut ambulancetullu atorneqarput.

2023-ip naanerani Nuummi Ilulissanilu mittarfiit marluk atuutilissapput. Mittarfiit nutaat ilaatigut amerikkap avannarliup ilaanut toqqaannartumik timmisartuussinissanut periarfissiissapput, tamannalu takornariaqarnikkut siuarsaataasussatut naatsorsuutigineqarpoq. Kangimut sanilerput qaninneq qiviarutsigu, Islandimut allamiut tikeraat amerliartornerat ilutigalugu SAR-imi suliassat malunnaatilimmik amerleriarsimapput. Manhattanimi imaluunniit New Delhimi inunngorlunilu peroriartorsimagaanni issittumi aputeqartumi, qaqqaqartumi sermeqartumilu qanoq iliornissaq nalunassaaq. Taamaattumik SAR-ip siunissami suliassaasa amerliartornissaat naatsorsuutigisariaqarpoq.  

Peqatigitillugulu illersornissaqarfimmiit nutaatut nalunaarutigineqarpoq, neqerooruteqarnerni siunissami ’isumannaatsuunissamut pissutsit’ kiisalu Kalaallit Nunaanni ’sillimaniarnikkut politikkitigut ineriartornermi killiffik’ aammattaaq eqqarsaatigineqassasut. Tassa sunarpiaq pineqarnersoq suli ersernerluppoq, ataatsimulli naliliininni danskit naalakkersuisui illersornissamullu naalakkersuisoq, Trine Bramsen, ersarissumik ima oqariartorfigerusuppakka: Kalaallit Nunaanni siunissami SAR-ip suliassai illersornissaqarfimmiit pimoorunneqartariaqarput, neqerooruteqartitsinermilu nutaami aningaasat annertussusissaat piviusorsiornerusariaqarput. Neqerooruteqartitsinerup siulianut naleqqiullugit aningaasat issittumi piviusut pisariaqartitallu aallaavigalugit annertussusilerneqarsimasut. Tamatta isumannaatsumik inuuneqarnissarput siullertut pineqarpoq.

Print Friendly, PDF & Email