fbpx

Aningaasartuutissanut inatsisip siullimmeerneqarnissaanut oqaaseqartittakkamit

Aningaasartuutissanut inatsisip siullimmeerneqarnissaanut oqaaseqartittakkamit

Aaja Chemnitzimit Folketingimi, Inuit Ataqatigiinni ilaasortaasumit ilanngutassiaq

Septembarip arfineq-pingajuat 2022

 

Oqallunnermi saqqummiussat atuutissapput – oqaaseqaat saqqummiunneqassaaq aningaasaqarnermut inatsisip eqqartorneqarnerani sisamanngorpat septemberip arfineq- pingajuani.

Qanittumi Folketingimit Grønlandsudvalg-i Tasiilami, Kuummiuni Nuummilu angalapput. Angalanitsinni Inuit Ataqatigiit sulissutigisimasaat arlallit illoqarfinni/nunaqarfinni pitsannguutaasimasut takullugit assut nuannerpoq. Nunaqarfinni aatsaat taamak amerlatigisunik kommunefogedeqarpoq. Aatsaat taamak politiiniit Kalaallit Nunaanni nunaqarfinni 60-ini eqqumaffiginnittoqartigivoq. Nunaqarfiit pingasut sisamalluunnit taamaallaat suli kommunefogedeqanngillat. Siunissami aamma kommunefoged-inut suliffimmi akissarsiutitigullu atugarititaasut misissortariaqartut isumaqarpunga.

Politiini pulaarnermi suliniutit arlallit aallartinneqarsimasut ersaripput, pingaartumik meeqqanik kinguaassiutitigut atornerluinermut, kinguaassiutitigut atornerluinermut allatullu inunnut ulorianartumik pinerluttuliornernut akiuiniarnernut tunngatillugu suliniuteqarlutik. Politiit ataatsimiititaliatut pulaarnitsinni naggasiillutik oqarput politikkikkut suliassat aningaasarsiffigineqarsimasut maanna eqqissillutik suliarinissaannut piffissamik pisariaqartitsillutik.

Iluatsitatsinni pingajuat tassaasoq isertitsivinni politiit sulilersinnissaat sulinerisalu attatiinnarneqarnissaat unamminartuujunnaarnikuusoq, Inuit Ataqatigiit Siumumeersut ilagalugit politiinut isertitsivinnilu politiinut aningaasarsianik qaffaanissamut pisariaqarluinnartumut pissarsititsigamik. Politiinut akissarsiat pillugit suli suliaq naammassivinngitsoq oqariartuutigisariaqarparput aamma. Isumaqarpunga suliat assigiit aamma assigiimmik akissarsiaqartinneqassagaluartut.

Qinigaaffimmi uani – qinigaaffiup siuliatulli – naalagaaffimmit tapiissutit ukiumoortut saniatigut suliniutit 3 mia. koruuninik nalillit aallartinneqarnikuupput. Tassani assersuutigalugu illersornissaqarfimmi suliat ilaatigut pineqarput, Air Greenlandimut Search and Rescue-mik isumaqatigiissut aamma nunatsinni meeqqat inuusuttut ikiorneqarnissamut atorfissaqartitsisunut ikiorsiissutissat pineqarlutik. Assersuusiussagutta 2015-ip siornatigut inernerit ataatsimut qinigaaffimmi 200 mio. koruuninik inerneqartarsimapput. Tassa imaappoq nunatsinnut iluaqutissanik aningaasanik pissarsiagut quleriaammik matumuunakkut amerleriarsimapput.

Silatuunik pisariaqartitsivugut – taakkulu ilinniakkaminnik aallartilluarnissartik pisariaqartippaat

Ilinniartunut peqatigiiffik Avalak sivitsortumi pingaarnertut oqariartuuteqarput, tassa Københavnimi ukiumi siullermi ilinniartunut kollegiassanik pilersitsisoqarnissaa oqariartuutigigamikku. Ukiut tamaasa ilinniartut 200-t missaanniittut septembarimi aallartittarput, taakkunanilu 30-t Københavnimi aallartittarlutik. Aarhusimi, Odensemi qanittumilu aamma Aalborgimi, ilinnialernermi inissamik pissarsinissamut periarfissaqartassaaq, pingaartumik ukiumi siullermi ilinniartut inissaqartinniarneqartarlutik.

Aarhusimi Odensemilu ukioq siulleq kalaallit ilinniartut Kalaallit Illuutaanni aamma Nordatlantiske Hus-ini najugaqartarsinnaapput. Tamanna ilinniakkamik unitsiinnarsinermut annikillisaataasarpoq kalaallinillu ilinniartunik attaveqaqateqarsinnaanermik toqqissisimanartumik pilersitsisarluni. Tamanna silatoortagut angerlaqqinnissaat eqqarsaatigalugu pisariaqartipparput.

Siumut misissuinissamut aningaasannannikuupput, taakku ilinniartut inissaannut periarfissinneqarnissamut misissuinermut atorneqassapput. Ilinniartulli ineqartariaqarput. Inuit Ataqatigiillu aningaasat, Siumut suleqatigalugit, ilinniartunut kalaallinut inissanik pilersitsinissamut pingaartitserusupput.

Sambandspartiet suleqatigalugu danskit, kalaallit savalimmiormiullu imminnut ilinniarsinnaanissaat anguniarlugu ikioqatigiippugut. Aningaasat Dansk Ungdoms Fællesråd-imut (DUF) tunniunneqarput, tassungalu kalaallit, qallunaat savalimmiormiullu inuusuttut peqatigiiffii paasititsiniaanissaminnut qinnuteqarsinnaallutik. Suliaq qanittumi aallarnisarneqassaaq aammalu inuusuttut suleqatiginerisa sivitsorneqarnissaat aamma kissaataavoq.

Inuussutissarsiornermut ukkatarinninneq annerulissaaq

Naalagaaffimmit tapiissutit, EU-mit ilinniarnermut isumaqatigiissut ilagalugu, Kalaallit Nunaata isertitaani 58 %-iupput. Piffissanngorporlu inuussutissarsiornermut suliniutit misissulernissaat, tamannalu pingaarluinnarpoq. Ingerlatsinerup inatsisaat Kalaallit Nunaannilu inuussutissarsiornermut siuarsaaneq Danmarkip akisussaaffigivaa, taamaammat taakku pillugit Kalaallit Nunaat Danmarkillu akornanni suleqatigiinneq pisariaqartinneqarpoq.

Kalaallit Nunaanni aalisarneq raajarniarnerlu ukiorpassuarni avammut tunisani katillugu isertitanit 90-95 %-iunikuupput. Tamanna kisiat tunngavissatut pigissallugu naammanngilaq aningaasaqarnikkullu arlalitsigut politikkeqartariaqarpoq.

Nuummiissimagaanni Ilulissaniluunniit inissiat sanaartorneqarneri takornariaqarnerlu ingerlasut ersaripput. Ilulissani Qaqortumilu takornarissanut umiarsuarmik angalaarnerit ataqatigiissaarluarneqarnerunissaat kissaatigineqarpoq illoqarfiit piffissami sivikitsumi inuit tuusintilikkuutaannik tikittoqartarmat. Takornariaqarnera soorunami nuannerpoq, kisiannili ineriartornerup illoqarfimmi innuttaasunut suliffeqarfiutilinnullu malinnaasinnaanissaa qulakkeertariaqarparput.

Nuummi Ilulissanilu mittarfissuit nutaat ammangajalerput. covid-19 peqqutigalugu killilersuinerit qaangiummata nunarsuaq ammaqqinnikuuvoq takornariaqarnerlu ingerlaqqilernikuulluni. Inuit Ataqatigiinnit Kalaallit Nunaat nunanut assigiinngitsunut nittarsaanneqarnissaa tikkuartorusuppaa illoqarfinnilu nunaqarfinnilu angallannermut aqqutissat pitsanngorsarneqarnissaannut aningaasartuuteqarnissamut siunnersuillutik. Taamaalilluta takornariaqarneq sumiiffinnut minnerusunut siaruartertissinnaavarput sumiiffiillu tikeraartoqarnissaminnut piareersimanerullutik.

Nunat inoqqaavinut sinniisutuaq

Inuit Ataqatigiinnit aningaasartuutissanut inatsit pingaartitani pingajuuvoq Inuit Circumpolar Counsel (ICC) nunani assigiinngitsuni sulinerini suleqateqarnermi pitsanngorsarneqarneranik ikuerusupput nunarsuarmilu sinniisutut inissisimaneranik pitsanngorsaaqataarusullutik. ICC nunat inoqqaavinut kisiartaalluni pisortatigoortumik sinniisutut inissisimavoq, ilaatigullu Naalagaaffiit Peqatigiinni Issittumilu Siunnersuisooqatigiinnit suliaat pisortatigoortumik nersorneqartarlutik. Ukiut tamaasa ICC suleqatigiinni nunallu assigiinngitsut akornanni Naalagaaffiit Peqatigiit aqqutigalugu Issittumilu Siunnersuisooqatigiit aqqutigalugit Udenrigsministeriamit 1 mio. koruunit tunineqartarput. ICC Kalaallit Nunaat aasamit 2022-imit ICC-mi nunanut assigiinngitsunut siulittaasuussuseq tiguaat, Inuit Ataqatigiillu ICC-mit nunanut assigiinngitsunut suliaqarnermut aningaasanik amerlanerusunik nunat inoqqaavinut iluaqutaasinnaasut eqqarsaatigalugit tunniussisoqarnissaa kissaatigivaat.

Inatsisit nutaat aamma aningaasaliiffigineqartariaqarput

Nunatsinni inatsisinik nutarsaanermi aamma taakku aningaasalerneqartarnissaat eqqaamassavarput. Tassunga assersuutigisannaavarput akuersissuteqaqqaarluni ilagiinnissamut tunngasoq, taanna nunatsinni sungiusimavallaanngikkaluakkatsinnik Danmarkimi nutarsaneqapallanneqarpoq. Danmarkimi inatsit pilersinneqarmat aningaasat tarnit pissusaanut ilisimasalinnut, killisiuinernut pitsaanerusunut aammalu ajortumik pineqartunut siunnersuisinnaaneq immikkoortinneqaraluartut nunatsiunni atugassanik Danmarkimiit immikkoortitsisoqanngilaq. Anguniagaq unaassaaq suliniutit annertunerusulluunniit aamma nunatsinni aallartisarneqassasut.

del på de sociale medier

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin