Oqaluttuarisaanermut ilisimasaqanngitsut qanga pisimasunik kukkunernik uteqqiikkajuttarput

Aaja Chemnitz Larsenimit, Inuit Ataqatigiinnit folketingimi ilaasortamit oqallissaarutitut ilanngussaq

Ukiuni makkunani nunarsuarmiut uagutsinnut alapernaallutik malinnaapput. USA-mit Kalaallit Nunaannut soqutiginninneq annertusiartuinnarpoq, tamanna ukioq kingulleq Donald Trumpip nunamik piserusukkaluarneranit ersersitsivoq. Naalakkersuisunit “Open for business, but not for sale”-mik oqalunneq Kalaallit Nunaata Danmarkillu qanimut suleqatigiilluarneranik ersersitsivoq. Suleqatigiilluarnerpulli attatiinnassagutsigu siumullu isigaluta avammut ammarniarutta immitsinnut qiviarsinnaasariaqarpugut.

Namminersorneq pillugu inatsimmi naleqqatigiimmik peqateqarnissaq sulissutitut anguniarneqarpoq. Tamatigulli naleqqatigiimmik ingerlanerput takussaaneq ajorpoq – pingaartumik ataatsimut oqaluttuarisaanitsinni pisut aaliangersimasut nuanniitsut eqqarsaatigissagaanni. Tamakku uanga isumanni nunatta akornanni naligiimmik ingerlanissatsinnut aporfiusarput.

Folketingimi ilaasortatut Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni akerleriissuteqartoqartarnera malunnartarpoq. Qanga pisunit isumalliorluni qaangiisimannginnerit, pingaartumik Kalaallit Nunaannit Danmarkimut tunngassuteqartut atassuteqarnitsinnut sunniisarput. Taakku eqqaassanngikkaanni ilisimasakinnerujussuaq kalaaliulluni naapinneqakkajuttarpoq, ajornerpaarli tassaavoq; Danmarkimi innuttaasunit naliginnaasunit Kalaallit Nunaannut soqutigisaqannginneq. Tamanna siumut isigaluta kinguneqartussamik isumaliussagutta inissittariaqarparput.

Utoqqatsissutissaq takkuttussanngorpoq

Ukioq kingulleq oqaluttuarisaanermi meeqqat misiliinermut ilaasimasut 22-it pillugit nassuiaanermik suliassaq aallartinneqarpoq. Meeqqat taakku Kalaallit Nunaannit Danmarkimut 1951-imi aallartinneqarsimapput. Nassuiaanermi Kalaallit Nunaannit Danmarkimiillu iliuuseqaqataasimasut qanoq inissisimasimanersut aamma erseqqissarneqassaaq. Tamanna nuannaarutigeqaarput Folketingimilu kissaatitut qaqittareersimallugu. Nassuiaanermi pisuutitsiniarneq ujartorneqanngilaq, ataatsimulli oqaluttuarisaanitsinni erseqqissaaneq anguniarneqarluni, soorlu aamma pisimasut kinguneqapilussimasut erseqqissarneqarnissaat anguniarneqarluni.

Qanga pisimasut qiviassallugit oqitsuinnaaneq ajorpoq. Tamakkuli iserfigineri attugaasunut, inuiaqatitsinnut ataatsimoorsinnaassutsitsinnullu iluaqutaasinnaavoq. Qanga pisut kukkunerit qiviarsinnaagaanni annerusumik uagut Danmarkillu akornatsinni naligiinnerulernermut ingerlaartitsisuusinnaavoq. Suleqatigiinneq naligiimmik ingerlasoq assigiinngissutsitsinillu akuersaartoq immitsinnullu ataqqeqatigiinnitsinnik erseqqissaasuusoq tamatsinnut iluaqutaasussaavoq. Naalagaaffeqatigiinneq ullutsinni atuuttoq tamatsinnut iluanaaruteqartumik aamma imaqarpoq. Issittunut soqutiginninnerujussuaq Danmarkimut nunanut allanut ammaanneqarnermik kinguneqarpoq uagutsinnullu Danmarkip nunanut allanut attaveqarneranit ilaasinnaanermik periarfissiilluni, soorlu aamma aningaasatigut, ilinniarnerup tungaatigut atugarissaarnerullu tungaatigut tapersersorneqarnerit Danmarkimit pineqartarlutik.

Ilisimatuut nassuiaammik suliaqartut maannakkut nassuiaat suliarivaat paasisassarsiornertillu naammassisimallugu. Inernera ungasinngitsumi saqqummiunneqarumaarpoq. Nassuiaammi innersuussutissat suugaluarpataluunniit statsministerip Mette Frederiksenip meeqqanut misiliinermut ilaasimasunut utoqqatsernissani neriorsuutiginikuuaa. Taamaammat utoqqatsissutissap nangaassutissartaqanngitsup eqqugaasunullu naleqqulluinnartup takkutilernera assut nuannaarutigaarput.

Pisimasut aaliangersimasut nuanniitsut eqqartorneqartariaqalerput

1950-ikkut 1970-ikkullu akornanni meeqqanik kalaallinik Danmarkimut angajoqqaarsiassarsinernut tunngasut pisut nassuiaanermi eqqaallatsiarneqarput. Ataatsimut oqaluttuarisaanitsinni tamanna meeqqanik kalaallinik inatsisilerinermut tunngatillugu qularnartunik imaqartumik danskinik angajoqqaarsiassarsisarsimanernut tunngasoq eqqaaneqarpallaartarsimanngilaq. Ilisimatusarfimmi ilisimatuup rektoriusullu Gitte Adler Reimerip ilisimatuutut allaatigisaani pisoq tamanna erseqqissarneqallatsiarsimavoq.

Ilisimatuup rektorillu naatsorsuutaani takuneqarsinnaavoq 1964-imit ukiut arlallit sinnerlugit meeqqat 250-it sinnerlugit angajoqqaarsiassaminnut pisinneqartarsimasut – Kalaallit Nunaannit aallarussaallutik danskinullu ilaqutariinnut nassiunneqartarsimallutik. Kalaallit Nunaanni kalaallit meerarpassuaqartarneri peqqutigalugit meeqqanik “pinngitsuugaqarsinnaanerannik” tunngavilersuisoqartarsimavoq. Ullutsinnit iseqarluta eqqarsaatigissagutsigu eqqarsartariaaseq taanna uppernanngivippoq.

1976-ip kingorna inatsit allanngortinneqarpoq tamannalu pisoq aaqqinneqareerluni. Taamaattorli meeqqanik ilaqutariinnillu hunnorujorpassuarnut – suli ilai inuusut – ajutoortitsinermik kinguneqapilunnikuuvoq. Tamanna peqqutigalugu erseqqissaaneq pisunillu tamakkiisumik isiginninnissaq pisariaqarluinnarpoq.

Qitornavissiartaarnermut piorsarsimassutsit tungaatigut assigiinngitsunik paasinnittariaaseqarneq

Qitornavissiartaartitsinerit kalaallinit danskiniillu piorsarsimassutsikkut assigiinngitsunik paasinnittariaaseqarnerit eqqarsaatiginngivillugit ingerlanneqartarsimapput. Taamanikkut meerarpassuaqarneq pisuussutitut isigineqartarsimavoq qitornavissiartaarnerillu ilaqutariinnik alliliinertut isigineqartarlutik, tassa meeqqap angajoqqaaminik annaasaqannginnissaa angajoqqaarsiaminniillu ilaqutartaarnerminnik ataqatigiiaanut amerlanernut peqalernerasut isigineqartarluni. Qitornavissiartaarnerilli danskit aalajangiisutut qitornavissiartaarnermut paasinnittaasaat malillugit ingerlanneqartarsimapput. Taamaaliornermi angajoqqaat meeqqaminnik taamaatitsivineqarnerannik kinguneqartarput. Tamakku eqqaassanngikkaanni taamanikkut oqartussat ataqqineqartarsimaqaat qularutigineqassanatillu. Taamaammat apererusunnarsivoq angajoqqaanit akuersissutit qanoq ingerlanneqartarsimanersut. Angajoqqaat qassimmita meeqqaminnik taamaatitsinertik ilumut paasisimanerpaat?

Maannakkut oqaluttuanik amerlaqisunik kinguaariinni “meeqqanik tammarsimasunik” tusartakkatsinnik ulikkaarpugut. Taakkuupput kinaassutsiminnik, oqaatsiminnik, ilaqutavimminnit atassutiminnik nunaminnullu attaveqarnerminnik arsaagaanikuusut. Qanoq pisoqavissimaneranik paasisagut annikipput, Kalaallit Nunaanniillu Danmarkimiillu oqartussanit qanoq iliortoqarsimaneranik paasisagut naammannatik. Taamaammat qanoq pisoqarsimaneranik misissuinissaq pisariaqarpoq, taamaalilluta meeqqat taamak amerlatigisut qanoq ilillutik ilaquttaminnit peersinneqarsimasinnaaneri erseqqissarsinnaassagatsigit. Ilaqutaasut eqqugaasut erseqqissaaffigineqarnissaminnik pisariaqartitsisinnaapput inuiaqatigiinnilu pissutsit taamani pisunut sanilliullugit allaanerujussuuneranut paasinnissinnaanerminnik pisariaqartitsisinnaallutik. Qitornavissiartaarsimasut assinganik pisariaqartitsisinnaapput immaqalu eqimattatut peqqissartinnerit pisariaqartinneqarsinnaallutik, soorlu aamma siunnersorneqarnissap pisariaqartinneqarsinnaanera takorloorneqarsinnaalluni. Immaqa ilai ilaqutavimminnik attaveqaqateqaqqinnissamik pisariaqartitsipput?

Naligiissitaaneq naleqaqatigiinnerlu pineqarput

Oqaluttuarisaanitsinni nuanniitsut eqqartorneqartariaqarput. Artornartut artorsaatillu arlalinni ikiliisimasut eqqartorsinnaanngikkutsigit ikilersimanerit mamissinnaanavianngillat. Allanik imminullunniit pisuutitsiniaaneq pineqanngillat. Meeqqanulli ilaquttanullu eqqugaasimasunut naapertuilluartumik inerniliinissaq pineqarpoq.

Inuunermi ilikkakkama ilaat tassaavoq tamatta nunarsuarmut isiginnittariaaserput assigiinngitsunik isikkoqartartoq. Oqaloqatigiissinnaaneq paasinnissinnaanerlu atassuteqaatinut pitsanngorsaanernut sakkussaapput pingaaruteqartut. Utoqqartagut akisussaaffigisagut ataqqissavagut. Nunasiaataanermit kingunernik misigisaqarsimasut, ass. ilaquttaminnit peersitaanikut nersorlugit pisussaavagut. Oqaluttuarisaaneranni misigisimasaat paasisariaqarpagut inerniliinissaminnullu, soorlu aamma eqqissillutik inerniliinissamut kissaataannut tapersersortussaavagut.

Siuaatta oqaluttuarisaanermi misigisimasaat tassaapput uagut aamma oqaluttuarisaanitsinnut atassuteqartuusut

Inatsisilerinermut tunngatillugu ataataqanngitsut, meeqqat misiliinermut ilaasimasut qitornavissiartaarnerillu nalorninaatillit: Tamanut atuuttumik iliuuseqarnerit Nunatsinnit isumasiuinermik imaqanngitsumik pilersinneqarsimapput – danskit aamma kalaallit aaliangiisartut aaliangernerisigut. Inuiaqatigiinni Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu silatunerulernikuuvugut. Qangali pisut ullutsinni isiginneriaaseq malillugu aaqqinneqartariaqarput, tassanilu pingaaruteqarluinnarpoq politikkikkut kukkunerit silatusaartumik ammasumillu isigisinnaanissai. Aatsaat taamaaliorsinnaagutta ataatsimut nukittunerulluta naligiinnerullutalu suliaqarsinnaalissagatta. Inuit Ataqatigiit Folketingimit Naalakkersuisut danskillu naalakkersuisui kaammattorusuppagut inatsisilerinermut tunngatillugu pingaartumik qitornavissiartaarnerit nalorninaatillit erseqqissaqqullugit. Pingaartumik meeqqanut ilaqutaasunullu eqqugaasimasunut ataqqinninnermik takutitsiumanermit tunngaveqarluta pissagutta.

 

 

del på de sociale medier

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin