Oqaaseqartittakkatut ilanngutassiaq siullermeersumik aningaasartuutissanut inatsimmut 2021-imut atuuttussamut isumaqatigiinniarnernut atatillugu allataq

Folketingimi ilaasortaq Aaja Chemnitz Larsen, Inuit Ataqatigiit

Septembarip arfineq-pingajuat 2020

Oqaatigineqartut atuupput.

Ukioq ataaseq qaangiummat maaniikkatta Inuit Ataqatigiit ataatsimik pingaarutilimmik salliussaqarnikuupput. Tassa meeqqanut atugaliortunut Kalaallit Nunaanniittunut ikiunissaq. Kisitsisit atorlugit nassuiaasiornerni inernerit ingasapput – Kitaani meeqqat pingasuutillugit ataaseq kinguaassiuutitigut atornerlugaasarpoq. Tasiilami 61%-ii atornerlugaasimasarput (innersuussinernit tunuliaqummiillu). Kisitsisit tusarlugit annernarpoq – pingaartumik uannut nalunaarutigineqartartut sapernangajallutik.

Meeqqanut atugarliortunut ikiuinissaq pissusissamisoorpoq…

Maannakkut ukioq ataaseq qaangiutereersoq danskit naalakkersuisui folketingimilu partiit arlallit tusarnaarlutillu iliuuseqareerput. Ukioq kingulleq inooqatigiinnut tunngasunut isumaqatigiinniarnerni 80 mio. koruunit tunniunneqarput maannalu pilersitsiniarnerit aningaasallu nutaat politiinut isumaqatigiilernernut ukiunullu tulliuttunut aningaasartuutissanut inatsimmut atorneqartussat ingerlanneqartussaallutik. IA-kkunninngaannit tusarnaarsimanissinnut qujarusuppugut – Kalaallit Nunaannit illuatungiliuttunut kingornalu Kalaallit Nunaanni ataatsimut amerlanerussuteqalertunut qujarusulluta. Ataatsimut oqaluttuarisaanitsinni nutaamik ammaavugut. Danmarkimit nammineq suliassatut tigunikuusatsinnik taperserneqarluta.

Danmarkip inooqatigiit- imaluunniit meeqqanut tunngassutillit tigunikuunngilai. Aningaasat 80 mio. koruunit Kalaallit Nunaanni meeqqanut kinguaassiuutitigut atornerlunneqarsimasunut QAQUGULUUNNIIT eqqissisimaarnissamut atugassatut tiguneqassanngillat. Uagut Kalaallit Nunaanneersuusugut akisussaasuuvugut. Uagununa atasumik nuannersumillu allannguinissatsinnut sapernatalu pilersitsisuusussaasugut. Akisussaasut tassaapput angajoqqaat, politikerit aamma inooqatigiinnut tunngasunut pisortat. Tamanna PAATSOORNEQANNGISAANNASSAAQ. Tassa akisussaassuseq uagut tigusassaraarput. Uanga nammineerlunga inernerit ajunngitsut ingerlateqqittuassavakka. Inernerit ajunngitsut innersuunneqartuni 16-ni naammanngillat. Suli piniinnarnermik, atasinnaasumik sakkortunerusumillu suliniuteqarnermik pisariaqartitsivugut.

Statsministeri imminut meeqqat statsministeriannik taasarpoq maannalu kalaallit meeqqat statsministeriattut inissisimalerluni. Naalakkersuisut ilagalugit pineqartumi akisussaassusermik tigusisimavusi tassanilu Naalakkersuisut kukkusoqarsimaneranik nassuerutiginnissimallutik. Inuiaqatigiinni meerartatsinnut atugarliortunut naammattumik ikiuisoqarsimanngilaq. Nangaarianngivillusi ikiuinissassinnut akuersinissinnut qujarusuppunga.

Maanna ataatsimut qulakkeertussanngorparput suliniutip iluatsinnissaa meeqqallu atugarliortut allanngortoqarnissaanik maluginninnissaat qulakkeertussanngorlugu. Qularinnippalaarpallaarusunngikkaluarpunga. Tamannali qularnaveeqqusersinnaanngilarput. Ukiorpassuarni Kalaallit Nunaanni politikkip iluani oqaatsinik kusanartunik tusartarpugut – meeqqat atugarliortut sumiginnagaasullu ikiorneqarnissaat takkutilernerarlugit. Innersuussutit pilersaarutillu amerlasuut tusartarnikuuagut. Ajornartorsiutilli annikillinikuunngillat. Meeqqat ikiorneqartutut misiginikuunngillat.

Suli angajoqqaanit inersimasuniillu amerlasuunit kinguaassiuutitigut atornerluinermut tunngatillugu qanigisaminnit misigisaqarsimasunit saaffigitittarpunga. Annilaanganerit, ikiorneqarnissamut amigaateqarnerit annikitsorsiortumillu oqaluttuarnerit tujormitittarpaannga. Politikeritut uagut iliuuseqarnissatsinnut akisussaasorujussuuvugut. Meeqqat inersimasullu ajunnginnerusumik inuuneqarnissaat qulakkeerniassagatsigit.

Danskit naalakkersuisui Naalakkersuisullu innersuussutinik 16-inik sananikuupput. Innersuussutit ilisarnarput, naleqquttuupput pingaaruteqarlutillu. Qamuuna kissaatigaara piviusunngussasut. Ukiut ingerlaneranni inooqatigiit iluanni neriorsuutinik amerlaqisunik tusartarnikuuvugut assullu pakatsisarluta. Danskit naalakkersuisuisa siunertai qularinngilakka, nalunngilarali inuiaqatigiinni aporfiusinnaasut ilungersunartut suusinnaanersut.

… Naammappali?

Kalaallit Nunaanni isumaginninnermut siunnersorterpassuarnik sullissisunillu allanik pikkorissunik ulikkaarpugut. Ajoraluartumilli suliassanik ulikkaartangaaramik sullitatik isikkulluunniit qiviarpiarsinnaaneq ajorpaat. Suliassat annikillinngippata ingerlariaqqissinnaanavianngilagut. Tamanna oqaatigerusutama pingaarnersaanut saatippaanga. Qanoq kinguaassiuutitigut atornerluinerit unitsinneqassanersut eqqartornerusariaqalerparput. Ikuallattunik unitsitsiinnarnata qanoq isilluta pinaveersaartitsisinnaavugut? Paaqqinnittarfiit annertunerusumik atulissagutsigit perorsaasullu naammannatik, akissarsiallu ajorpallaarujussuarpata ilumut taamaaliussanerpugut? Sooruna isumaginninnermut siunnersortit taamak amerlatigisut inunnik ikiuinermik ingerlatsivinni tunniutiinnartartut allanilu suliffissarsiorlutik – allaat danskinik inunnik isumaginninnermik siunnersortinik tikisitsisariaqartarluta? Inooqatigiit akornanni ajornartorsiutit eqqartortillugit inissaaleqinerit aaqqinngikkutsigit aaqqissinnaagatsigit? Meeqqanut psykiatrii qanoq pitsanngorsarsinnaavarput meeqqat immikkut pisariaqartitsisut eqqortumik ikiorneqarnissaat qulakkeerniarlugu?

Ajornartorsiutit qitiusut pingaaruteqartullu suliniutit ajunngitsorpassuit assigalugit inerniliiffigineqartussaapput. Inuit Ataqatigiit Folketingimi ukiamut isumaqatigiinniarnerni pinaveersaartitsilluni suliniutissat allat kinguaassiuutitigut atornerluinernik unitsitsisinnaasut eqqaaniarpaat. Pinaveersaartitsinernik suliniuteqapallannerit atornerluinernik allanik unitsitseqataasinnaapput. Tamannalu anguniakkatta annersarisariaqarpaat. Ikuallattunik unitsitsiinnarnata ikuallattoqannginnissaanik pinaveersaartitsisariaqarpugut.

Ikiaroornartumut akiuiniarneq isertitsivinnilu parnaarussanik inuiaqatigiinnut utertitsiniartarnerit

Suliassani allani isumaqatigiinniarnerni malittareqqikkusutatta ilaat tassaapput Kalaallit Nunaanni isertitsiviit pitsanngorsarnissaat. Aasaanerani Kalaallit Nunatsinnit nutaarsiassani takusinnaasimavarput qanoq Nunatsinni inatsisaattoqartiginersoq, qanorlu ikiaroornartoq isertitsivinni ajornartorsiutaatiginersoq. Inuit Ataqatigiit isumaqarput ikiaroornartumut isertitsivinni unitsitsiniarnermut aningaasaliisoqartariaqartoq, isumaqatigiinniarnernullu aaliangersimasunik inerniliinernut atorneqarsinnaasunik siunnersuuteqarumaarpugut.

Kalaallit Nunaanni inatsisitigut aaqqissuussarput inuiaqatigiinnut utertitsiniarnermik tunngaveqarpoq inuiaqatigiittullu alianaatsutut ilaatigut takorluiisarpugut isertitsivinni inuit allatut isumataartissinnaallugit. Parnaarussaanertik inutsialanngussutigissagaat neriuutigisarlugu. Piviusorli unaavoq isertitat 40%-ii meeraanerminni inissinneqarnikuusarput. Inooqatigiit iluanni siusissumik ikiorneqarnissaraluat ajutoorsimasarput. Taamaammat amerlavallaartut isertitsivinnut uteqqittarput pinerluttuliornernullu uteqattaartuartarlutik.

Isertitsivinni sapinngisamik parnaarussat susassaqartinneqartarput, sulili iliuuseqarnerusariaqarpugut. Ajoraluartumik Pinerluttulerinermi inatsimmi nakorsartinneq imaluunniit suliffeqarneq eqqaaneqanngingajapput. Isertitsivinni suliniutit pitsanngorsanngikkutsigit inuit parnaarussaareerlutik inutsialanngorsimanissaat imaluunniit inuiaqatigiinnut uternissaminnut piareersimanissaat upperissallugu kukkuneruvoq. Pinerluttulerinermi inatsimmi piffissami nutaanerusumi siullermeersumik 1,9 mio. koruunit kanngunarsaarisimasunut atorneqarnissaat aaliangerneqarnikuuvoq. Tamannali ukiumi ataasiinnarmi atuutissaaq. Ukioq ataaseq naammanngilaq. Inuit Ataqatigiinnit kanngunarsaarisimasunut nakorsartinnerit minnerpaamik ukiut sisamat ingerlanneqartarnissaat ukkatarineqarpoq neriunnartumillu tamatigut tamanna neqeroorutaasarnissaa kissaatiginarluni, soorlu Kalaallit Nunaanni inunnut ulorianartumik pinerluttuliortarnermut eqqugaasunut tamatigut ikiorsiissuteqartoqartariaqartoq.

Kunngeqarfiup Issittoq pillugu iliuusissaa iliuuseqarfigineqassaaq

Ukiumi nutaami Kunngeqarfiup Issittoq pillugu iliuusissaa nutaanngorsarneqassaaq. Tamanna nuannaarutigaarput neriullutalu iliuusissaq inunnut pisinnaatitaaffinnut tunngasunik aaliangersimasunik suliniutinik imaqartunik imaqartoq ingerlateqqinneqassasoq. ICC aamma IWGIA Kalaallit Nunaanni Issittumilu inuit sinnerlugit sullissinissaq sulissutigisarpaat. Taamatut suliaqarneq soqutiginnittut amerlanerit ilagalugit Kalaallit Nunaannilu innuttaasut amerlanerit ilagalugit nukittorsarneqartariaqaraluarpoq. Taamaalilluta nunat assigiinngitsut akornanni peqatigisatsinnilu siuttuunerput nukittorsassagaluarparput. Meeqqat ilaqutariinni atugarliortuniittut, inuit innarluutillit, angerlarsimaffeqanngitsunut annerusumik angerlarsimaffinnik pilersitsinissamut ukkataqarneq aamma ilaqutariinnik ukkataqarneq iliuusissap uisorilasup kusanaannarnissaanit allannguisinnaasunngortissinnaavaa.

Oqaatsit taakku atorlugit atuarsimanissinnut qujavugut danskillu naalakkersuisuisa isumaqatigiissuteqarfiginiarnissai qilanaaralugit.

del på de sociale medier

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin