Navigate / search

Oqaaseqartittakkatut aviisimut ilanngutassiaq L 19-imi Kalaallit Nunaanni eqqartuussisaasermut aamma pinerluttulerinermut inatsimmi allannguiniarnermut tunngasoq

Asseq: Inuit Ataqatigiit Folketingimi

Oqaaseqartittakkatut aviisimut ilanngutassiaq Folketingimi ilaasortamit Aaja Chemnitz Larsenimit allataq, novembarip aallaqqaataat 2018.

Inatsimmut siunnersuut isigissagaanni maanna tigummineqartut ilai Kalaallit Nunaanni siunissami pillaatisiartik ingerlassinnaanngornissaannut periarfissinneqarnissaanut ammaassivoq. Kalaallit Nunaanni politikkikkut tamanna kissaatigineqartarnikooqaaq ukiorpassuarni – aamma Inuit Ataqatigiinnit – tamannalu ukiup tulliani isertitsivimmi Nuummi aappaagu ammartussami ingerlanneqarsinnaasalernissaa nuannaarutigaarput.

Inatsimmut siunnersuut annerusumik nuannersunik suliniutinik saqqummiivoq Inuit Ataqatigiinniillu tapersersorpagut. Sulili oqaaseqaatissaqalaarpugut sammineqartut pineqartillugit pingaartitatsinnik. Inatsimmut siunnersuut una Justitsministeriamit nassiunneqarnikuusoq isigissagutsigu eqqaamassavarput Inatsisartuni inatsisinut ataatsimiititaliap inatsimmut siunnersuut oqaaseqaatinik marlunnik oqaaseqaatertaqarmat suliarinerani maluginiagassatsinnik.

Oqaaseqaat siulleq tassaavoq Kalaallit Nunaanni kissaatigineqarnikuummat parnaarussat Nuummut isertitsivimmut pisut aaliangikkaminnut allannguinissaminnut periarfissaqarmata. Kissaat taanna inatsimmut siunnersuummut ilanngunneqarsimavoq Inuit Ataqatigiinniillu tapersersorparput. Kalaallit Nunaanni pillaatissinneqartut inissisimasinnaammata taamatullu Herstedvester-imut uterusussagaluarunik aamma utersinnaanissamut periarfissinneqassasut.

Inuit Ataqatigiinnit tamanna eqqaareernikuuarput, soorlu aamma Namminersornerullutik Oqartussat Inuit Pisinnaatitaaffiinut Instituttianni taavalu Inuit Pisinnaatitaaffii pillugit Siunnersuisoqatigiit aamma tusarniaanermut akissutiginikuugaat. Tamannalu malugissallugu pingaaruteqarpoq, ilami inatsimmut siunnersuummi pingaaruteqarmat parnaarussat sumi pillaatisiartik allanngortoqartillugu ingerlatissanerlugu akuersinissaat.

Sammisat ilaat malugineqartikkusutarput tassaavoq Inatsisartuni inatsisinut ataatsimiititaliap isumaqatigiissutigimmassuk parnaarussat Herstedvester-imiittut kalaallisut ilinniartinneqartarnissaat, kalaallit nerisassaannik nerisarnissaat ilaquttaminnillu takusaqartarsinnaanissaat attatiinnarneqassasut. Inatsimmullu siunnersuummi Nuummi isertitsivik ammarneqarpat pisinnaatitaaffiit taakku atorunnaarneqartinneqarnissaanik nipeqartumik allaqqasoqarluni. Taamaammat maani Folketingimi inatsimmut siunnersuutip kalaallinik Herstedvester-imiittunut atukkanik ajornerulertoqannginnissaa eqqumaffigaarput. Ilaasa imaassinnaammat Herstedvester-imi pillaatisiartik ingerlatiinnarusussagaat.

Namminersornerullutik Oqartussanit Inuit Pisinnaatitaaffiinut Instituttiata aamma Eqqartuussinermut isumalioqatigiissitap ataatsimut Inatsisartuni amerlanerussuteqarlutik isumaqatigiissutigaat tigummineqartut Herstedvester-imiiginnarniarunik siuliani kalaaliusunut neqeroorutit attatiinnarneqassasut. Imaanngilaq Herstedvester-imiiginnarniaraanni kalaaliussuseq unissasoq. Tamanna erseqqissassallugu pingaarteqaara Inuit Ataqatigiinniillu isumaqarpugut piorsarsimassuseq pigisaq atuinnassallugu pisinnaatitaaffiusussaasoq naak inatsimmut siunersuummi peerneqarumagaluartoq.

Tusaasarparput danskit naalakkersuisui oqaluttartut naalakkersuisunit naalakkersuisunut isumaqatiginninniartoqartartoq. Tassa imaappoq danskit naalakkersuisui Naalakkersuisut isumaqatiginninniarfigissagaat, taamaammallu isumaqarpunga qaqutigoortuusoq Naalakkersuisunit Inatsisartuniillu amerlanernit kissaatigineqartoq naalanneqanngitsoq. Tassa tassani kalaallit Herstedvester-imiittut taakaniiginnarusuttullu piorsarsimassusertik attatiinnarlugu ingerlassinnaanerannut qulakkeerinnittoqarusummat.

Uagut isumaqarpugut pisinnaatitaaffinnik taakkuninnga arsaarneqassappata assigiinnaraa ass. ILO-mi isumaqatigiissut normu 169-i misigeqqillugu isumaqarlutalu Inuit Ataqatigiinnit danskit naalakkersuisui inatsimmut siunnersuut isumaliutigeqqissagaat qulakkeerlugulu maannalu Herstedvester-imiittut kalaallit pisinnaatitaaffii attatiinnarneqassasut.

Inatsimmut siunnersuummi pineqartut ilaat pingaarutilik tassaavoq Nuummi isertitsiviup nutaap pilersinnerani peqqinnissamut- sulilernissamullu neqerooruteqarnera. Inuit Ataqatigiinnit nuannaarutigeqaarput isertitsiviup pilersinneqarnerani psykiatriikkut, psykologiikkut peqqinnissallu tungaatigut isertitsivimmi annikitsumik neqerooruteqartassammat. Eqqaamassavarput tamanna Kalaallit Nunaanni periarfissaanikuunngisaannarmat taamaammallu Justitsministeriamit kivitsinerusoq Kalaallit Nunaanni pinerluttunut isumaginnittoqarfimmi parnaarussanut isumaqartussaq.

Siusinnerusukkut Kalaallit Nunaat Danmarkillu akornanni akisussaassusermik takutitsisoqarnissaa eqqaasareernikuuarput. Tassani pineqarpoq Kalaallit Nunaanni peqqinnissaqarfik. Taamaammat nalunarallarpoq tapisiassat suut parnaarussat pisinnaassaneraat.

Naggataasumik oqarusuppunga inatsimmut siunnersuut una inatsisinik unioqqutitsisunut pinerluttunullu nakkussisuummat Inuit Ataqatigiinniillu neriuutigalugu eqqugaasut sammineqarnerunissaat. Danmarkimut sanilliulluta Kalaallit Nunaanni inunnut ulorianartumik pinerluusernerit 34-eriaammik amerlanerupput. Taamaammat Folketingimi akisussaafferujussuaq tigummivarput iliuuseqarfiginerusariaqarlugulu. Takusinnaavara piffissaq qaangiussimasoq. Qujanaq oqaaseqarsinnaagama.

Print Friendly, PDF & Email