Navigate / search

Oqaaseqartittakkatut aviisimut ilanngutassiaq danskit naalakkersuisuisa nunanut allanut- isumannaallisaanermullu politikkimut pilersaarusiaat 2019-2020-meersoq pillugu

Oqaaseqartittakkatut aviisimut ilanngutassiaq Folketingimi ilaasortamit Aaja Chemnitz Larsenimit, Inuit Ataqatigiinneersumit allataq, novembarip 22-at 2018.

Oqaaserineqartut atuupput.

Nalunaajaatissinnut aamma pilersaarutissinnut maanna atuuttunut sananeqartunullu qujanaq. Pilersaarusiaq takkuttussaq ungasinngitsumi danskit naalakkersuisuisa saqqummiuppaat. Pilersaarummi nutaami nunani issittuni pisut nakkunneqarnissaat takuarput tamannalu Inuit Ataqatigiinnit nuannaarutigeqalugu, ilami danskit naalakkersuisuisa aaliangersimasunik nunani issittuni anguniagaqarneri ajorisassaanngimmat. Kalaallit Nunaanni tusagassiutini pilersaarummi ilumut anguniakkat piviusunngortinneqassanersut eqqartorneqallattaanikuupput, taamaattorli nuannaarutigaarput anguniakkat qulakkeerniarlugit aamma aningaasanik tunniussisoqarnikuummat. Taamaalilluta Inuit Ataqatigiinnit danskit naalakkersuisuisa anguniakkaminnik pimoorussineri tatigaarput.

Oqarsinnaavugut pilersaarut amerlasuutigut maanna suliarineqareersoq taamaammallu pilersaarummut 2019-2020-imut sunniiffigineqarpiarsinnaanngitsumut eqqartuinissaq asuliinnartut isigineqaqqajaasinnaalluni. Oqaaseqartittakkatut aviisimut ilanngutassiami tamanna peqqutigalugu suut pilersaarummi takkuttussami amigaataanersut naatsumik eqqaavarput, soorlu aamma 2020-ip kingorna pisariaqartinneqarsinnaanersut eqqaallugit.

Maanna nunanut allanut- isumannaallisaanermullu politikkikkut pilersaarummi eqqaaneqanngilaq qanoq naalakkersuisut Danmarkillu oqaluttuarisaanerup ingerlanerani nunarsuaq tamakkerlugu nunap inoqqaavinik sullissinertik tusaamasaassutigineraat. Udenrigsministeriap ICC-mit nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffiinik nunat assigiinngitsut akornanni ataatsimut naapinnerni sinniisuusarnissaat tapersersortarnikuuaat, ass. FN-imi Arktisk Råd-imilu, suliarlu taanna Inuit Ataqatigiinnit maanna aniingaasartuutissanut inatsimmut isumaqatigiinniarnermi siuliinilu isumaqatigiinniarnerni tapersersortarnikuuaat. Danskit naalakkersuisui taamaammat kajumissaarpagut ukiuni tullerni suliaq taanna pingaarteqqullugu isumaqaratta ICC-ip issittuni nunap inoqqaavinut sullissineri pingaaruteqartorujussuusut.

Inuit Ataqatigiit danskit naalakkersuisuisa nunanut allanut- isumannaallisaanermullu pilersaarutigisarnikuusaat nersualaartarnikuuaat nunallu issittut tungaatigut, ass. eqqaasara pineqaraangat nersualaarinnittarnikuulluta. Annikitsorsiunngikkaluarlunga sammisat aaliangersimasut pitsaasut eqqaarusuppakka pilersaarummi ilaasut. Nunani issittuni pilersaarummi inuusuttut ilaapput, tassani inuussutissarsiornerup, pilersitsinerup ilisimasuutullu misissuinerit sammineqarlutik, taakkuummata nunat issittut eqqaassagaanni sammisassatsialaat.

Uanga nammineerlunga isumaqarpunga nunat issittumiittut eqqartuinnarnagit oqaloqatigisinnaagatsigit inuillu nunani taakkunani inuusut sinnerlugit oqalussinnaalluta. Ukiut amerlanngitsut qaangiupput silaannaap allanngoriartornera kingunerisaalu pinerullugit eqqartuisarnerit, maannali aamma inuunermi atukkat, inuussutissarsiornerup tungaatigut ineriartorneq, ilinniarneq inunnut 4 millioninut nunani issittunut ingerlasussat eqqartorneqartarlutik. Ineriartorneq tamanna kusanarluinnarpoq.

2020-illu tungaanut qiviassagutta siumullu nunanut allanut- aamma isumannaallisaanermut politikkimut suliassat isigalugit takorluukkatsinnik nunanut allanut- aamma isumannaallisaanermut politikkimi nunanut issittunut tunngatillugu eqqaasaqarusuppugut. Anguniartariaqarparput kalaallit qinerneqarnikut peqataatinneqarlutillu ammaffigineqassasut. Inuit Ataqatigiinnit isumaqarpugut danskit naalakkersuisuisa Naalakkersuisut kalaallillu Folketingimi ilaasortaasut siunersiorfigisassagaat taamaalilluta nunanut allanut- isumannaallisaanermullu politikkerput ammarniassammat. Pingaartumik nunani issittuni nunanut allanut politikki eqqartorneqartillugu.

Sammisat ilaat ernumanaateqarsinnaasoq tassaavoq naatsumik oqaatigalugu naalakkersuisut danskillu naalakkersuisut attaveqaqatigiinneri. Danmarkimi Udenrigsministeriami Asiatisk Plads-imiittumi sakkussiortoqassappat Kalaallit Nunaannilu Nunanut Allanut Pisortaqarfimmi assinganik pisoqanngippat attaveqaqatigiinneq equngalersinnaammat. Taamaalilluta tamanna maluginiartariaqarparput qulakkeerlugulu kalaallit qinerneqarnikut peqataatinneqartassasut. Danskit naalakkersuisuisa ukiuni kingullerni nunani issittuni pisut soqutigisarpaat pingaartittarlugillu, tamannalu tamakku eqqartorneqartillugit Kalaallit Nunaannut oqaloqateqarnerunissamik assigiinngissitaartumillu ingerlanneqarnissaa qulakkeertariaqarparput.

Nalunngilarput takusinnaallugulu nunanut allanut- isumannaallisaanermullu politikki ajunngitsoq anguniarutsigu ikioqatigiittariaqarluta. Tusagassiuutini takuneqarsinnaavoq issittuni qanoq sakkussiortigisoqarnersoq nunallu amerliartuinnartut Nunat issittut pillugit politikkeqarlutik. Kikkulluunniit sumiluunniit nunap ilaaniittut imminnut ataqqisut nunanut issittunut tunngatillugu politikkeqarput taassumallu takutiinnarpaa qanoq nunat issittut nunarsuarmi initutigilersimatiginersut. Immikkut ilisimasallit nunani issittuni sakkussiortoqarnera ernumassutigivaat – immikkut ilisimasallit allaat oqalupput taamatut pisoqareersimasoq – maannakkorpiarlu oqarsinnaavugut aningaasat tungaatigut soqutiginnittunik ulikkaartoq, tassa issittuni nunat sakkukitsunik innaallagiaqarfiummata. Tamannali allanngoriataarsinnaavoq.

Nunanut allanut politikkimik namminersortumik oqaatsinillu oqimaalutaalluartartunik atorluta ingerlatserusukkutta nalunngilarput ilisimasat, misilittakkat ilisimatuutullu misissuinerit qanoq pingaaruteqartiginersut. Ippassaq DIIS-i qanoq Kinamit Kalaallit Nunaannut soqutiginnittoqartigineranik eqqartuilluni sammisassaqartitsivoq. Qanorli soqutiginartigissagaluarpa nunani issittuni ilisimatuutut misissuinerit immaqa GIIS-imik atserlugit pilersinneqartuuppata illersornissaqarfiup, isumannaallisaanerup nunanullu allanut politikkip tungaatigut misissuisoqartarluta, taamaalilluta issittuni suliagut pitsanngorsarsinnaalissagatsigit.

Inuit Ataqatigiinnit aamma isumaqarpugut kalaallit inuusuttut piginnaasaannik annertusaanissaq nakkuttariaqaripput. Kalaallit inuusuttut amerlanerit nunanut allanut sullissinermi sulitikkusuppagut Kalaallit Nunaannilu inuusuttut amerlanerit inuttut pisinnaatitaaffinnut ilisimasaqarnissamik ilinniartitserusulluta, soorlu aamma FN-imi Nunarsuarmi Anguniakkanut sulinermut amerlanernik ilisimannittoqarnissaa kissaatigalugu. Nunanut allanut politikki inuppassuarnut paasiuminaassinnaasarpoq, soorlu immaqa aamma Danmarkimi taamaattoq. Ilaatigummi pisut 3000 kilometerinik ungasitsigisumi pisarput imal. aaliangiiffissani pisarlutik. Taamaammat paasiuminaassinnaasarpoq sooq nunanut allanut politikki taamak pingaaruteqartiginersoq.

Oqaatiginiagarput unaavoq; nunanut allanut politikki tamanut paasineqarsinnaanngornissaa sulissutigissavarput inuusuttortagullu soqutiginnilersillugit qulakkeerlugulu aaliangiissutigineqartut Kalaallit Nunaat ilagalugu qaninnerusumik aaliangerneqartalernissai. Silataanit isigissagaanni ajoraluartumik ullumikkut taamatut inissisimanngilagut pilersaarutaasulli imarisai saqqummiunneqarnikut nuannersumik tiguagut.

Inuit Ataqatigiit arlaleriarluta suleqataarusuttarnikuuvugut inerniliinissanullu siunnersuutissanik taperseeqataarusulluta. Akisussaaffimmik tigusinissaq qunuginngilarput qanorlu unammillernartut qaangerneqarnissaanik siunnersuinissaq aamma qunuginagu. Uagut isumaqarpugut tamakku pingaaruteqartuusut nunanullu allanut- aamma isumannaallisaanerup tungaatigut politikki aamma pillugu taamatut isumaqarluta. Tamatsinnit ammasuunissaq pisariaqarluinnarpoq, peqataatitsinerunissaq pisariaqartinneqarpoq ullumikkullu qanoq nunanut allanut- isumannaallisaanermullu suleriaatsinik nutaanngorsaanissamik pisariaqartitsisoqarluni. Tamannali Namminersornermut inatsimmut tulluarpoq sulissutiginissaanullu taperseeqataanissatsinnut qilanaarpugut.

Print Friendly, PDF & Email