Navigate / search

Oqaaseqartittakkatut aviisimut ilanngutassiaq aningaasartuutissanut inatsimmut pingajussaanik suliarineqartumut tunngasoq, 2019

Oqaaseqartittakkatut aviisimut ilanngutassiaq Folketingimi ilaasortamit, Aaja Chemnitz Larsenimit, Inuit Ataqatigiinnit allataq, ulloq decembarip 19-at, 2019.

Qinigaaffimmi maanna ingerlasumi aningaasartuutissanut inatsit kingulleq ingerlanneqarpoq Inuit Ataqatigiinniillu aningaasartuutissanut inatsimmut isumaqatigiinniarnerni Atlantikup avannarpasissuanit ilaasortat qaaqqusaaqataasalernikuuneri nuannaarutigaarput. Tamanna eqqortumut ingerlaneruvoq. Aningaasartuutissanut inatsit 2019-imit ukiunullu tullernut atuuttussamit danskit naalakkersuisuinit 85 mio. koruunit naalagaaffeqatigiinnut ingerlanneqarnissaat aaliangerneqarpoq. Piorsarsimassusermut tunngasunut 25 mio. koruunit tunniunneqarput danskillu naalakkersuisuisa sillimmatissatut 60 mio. koruunit toqqorlugit.

Inuit Ataqatigiinnit uagut aamma nalunngilarput statsministerimut pingaartuusoq Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni isumat pigiliutiinnakkat peerneqassasut, soorlu aamma nunat taakku marluk akornanni imminut tatigisinnaaneq pingaartinneqarluni. Ukiuni tullerni takujumaarparput tv-kkut isiginnaagassianik amerlanernik peqalissasoq, inuusuttut kalaallit qallunaallu akornanni piorsarsimassutsikkut naapeqatigiinnerit amerlissasut, ass. atuartut imminnut tikeraarnissaminnut periarfissaqarnerulissallutik. Taamatut pisoqarnera aamma kalaallinut atuartunut Danmarkimiittunut qallunaatut ilikkarnissamut pisariaqartitsisunut tapersiinerusoqarnissaa ukiuni tullerni takuneqartarumaarpoq. Nalunngilara Danmarkimi Kalaallit Illui pilersitsiniarlutik kusanartoq una pilersaarusiorfigilereeraat.

Danskit naalakkersuisui meeqqat atuarfiini skiimani naalagaaffeqatigiit ilanngukkusuppaat tamannalu Inuit Ataqatigiinnit Folketingimilu partiinit allanit meeqqat atuarfiini isumaqatigiilernerni tapersersorneqarnissaa neriuutigaat. Taamaalillutami immitsinnut ilikkarutta akimmiffiit annikillisassavagut isumallu pigiliutiinnakkat alapernaannermik taarserlugit. Taamatut pilersitsiniartunut qujanaq. Tunngavigisap sulissutiginissaa aallarniutaalluarsinnaavoq naalagaaffeqatigiinni immitsinnut ilikkarnissarput pisariaqarmat. Naalagaaffeqatigiinni aamma ikaartarfiliortoqartarnissaa pisariaqartikkaluttuinnarparput ikaartarfiulli akianiittut tamarmik naligeeqatigiikkumanermik suleqateqarumanermillu takutitsisariaqassapput.

Ukiup tulliani Kalaallit Nunaanni namminersulernitsinnit ukiut qulit qaangiutissapput. Suliassanik nutaanik tigusaqanngilagut taassumallu takutiinnarpaa Folketingimi Inatsisartunilu suliassat Kalaallit Nunaat sinnerlugu suliassarujussuusut. Folketingimi maani suliassat 32-it akisussaaffigut suli pitsanngorsassavagut.

Aningaasartuutissanut inatsit 2019-imi atuutilertussaq ukiunullu tullernut suliassat aallartereerput. Minnerunngitsumik inatsiseqarnerup tungaatigut pitsanngorsaanissaq neriuuteqarfigaarput. Nunami illersornissaqarfimmi atorfinnut aningaasanik tunisisoqassaaq taamaaliornissamullu pitsanngorsaanissamut aningaasaliisoqassalluni. Eqqunngitsuliorfigisaqarsimasunut pinaveersaartitsinernut aningaasanik tunisisoqassaaq. Ukiumi nutaami aamma neriuutigaarput akissarsianut nikingassutit isertitsivinni politiit politiillu naliginnaasut Kalaallit Nunaanniittut akissarsiaat naligiissinneqassasut. Eqqaariikkakka eqqartuussisoqarnerup iluani piumasaqaataapput taamaammallu aningaasartuutissanut inatsimmit suliassat eqqortumut ingerlaarlutik.

Inuit Ataqatigiinnit aamma justitsministerip suliamik ingerlatsineranut qujarusuppugut. Inuit Ataqatigiinni eqqartuussisoqarnerup tungaatigut anguniagaqartuuvugut nalunagulu Atlantikup avannarpasissuaniittut eqqartuussisoqarnerup iluani unamminartunik naapitsisartut. Taamaattorli Kalaallit Nunaanni eqqartuussisoqarnerup iluani sulisut pikkorissorpassuit unammillernartunik naapitsisarneri aamma nalunngilarput. Takusinnaavarpulli ukiunut tullernut pigutta qanoq eqqartuussisoqarneq pitsanngortigisimassanersoq taamaalillutalu ministeriamut Kalaallit Nunaannilu inunnut pikkorissunut qujarusuppugut.

Ukiuni tullerni Danmarkimi kalaallinut pilersitserusuttunut illumik pilersitsisoqarumaarpoq Kalaallit Nunaallu suleqatigalugu maanna misissorparput qanoq isilluta nunani issittuni aningaasaliisunut fondimik pilersitsisoqarsinnaassanersoq. Tamanna suliassaavoq pissanganarluinnartoq. Folketingimit aamma Kalaallit Nunaanni timmisartoqarfiit Ilulissaniittut Nuummilu allisarnissaat tapersersorpagut suliassaappullu ukiuni tullerni ingerlanneqartussat qilanaarisagut.

Namminersorlutik Oqartussani aningaasaqarnermik pitsaanerusumik sullissineq imminullu kivissinnaanerusumik sullissineq pingaaruteqarpoq. Taamaammat Inuit Ataqatigiinnit Kalaallit Nunaat Danmarkillu akornanni inuussutissarsiornerup tungaatigut suleqatigiinnerit pingaartinneqarluinnarput. Nunat allat pillugit politikki ingerlatarput isigissagaanni neriuppugut niuernermut politikkimut nakkussinerulissasoq nunani issittuni inuussutissarsiorneq aningaasaliinerillu naligiinnerusumik suleqatigiinnernik inerneqarniassammata.

Sammisaq alla pingaartitassarput tassaavoq inuit amerliartorneri. Kalaallit Nunaanni amerlinissarput pisariaqarpoq. Ukiut tamaasa kalaallit Kalaallit Nunaat tamakkerlugu efterskoleriartut 300-rujut Danmarkimut pisarput maannalu inooqatigiinni equngasoornermik kinguneqarluni. Meeqqat ilaquttatik qimallugit inissinneqaraangata imal. ilaqutariinnit sanngiitsunit pisimatillugit ilaquttanik saaffigisinnaasanik attaveqaqateqartarput taakkuli efterskolertup Danmarkimiinnerani ikiuussinnaaneri killeqartarlutik. Ajoraluartumik tamanna ukiuni kingullerni takusarnikuuarput taamaammat Inuit Ataqatigiinnit siunnersuutiginikuullugu ilaquttat attavissat kalaallinut efterskolertunut attaveqaqateqarneri pitsanngorsarneqassasut. Iluarsartuullugu pilersaarusiami Ikinngut-imi siunnersuutigaarput. Iluarsartuullugu pilersaarusiap Inuit Ataqatigiinnit ukiuni tullerni piviusunngortitseqataaffigineqarnissaa neriuutigineqarpoq.

Sammisat ilaat pingaarutilik tassaavoq kalaallit Danmarkimi najugallit amerlanerusut sulilernissaat. Saniatigut kalaallit angerlarsimaffeqanngitsut angerlarsimaffeqalernissaat kalaallinullu sanngiitsunut inuunermik ataqqinartumik inuuneqarnissaq pingaartipparput.

Nalunngikkaluarparput kalaallit amerlanerit Danmarkimi najugallit ingerlalluartuusut, taamaattorli inooqatigiinni naatsorsueqqissaarnerni suli amerlanerussuseqartarpugut. Takusinnaavarput pingaartumik inuusuttut angerlarsimaffeqanngitsut amerliartortut. Sammisaq taanna Inuit Ataqatigiinnit ukiuni tullerni pitsanngorsaasoqarnissaanik sulissuteqarfigerusupparput.

Kalaallit Nunaat tunngavigalugu kingumut qiviassagutta unamminartoqarnikooqaaq taamaattorli aamma ajugaanernik amerlasuunik aningaasartuutissanut inatsit sananeqarnerani aqqusaagaqarnikuuvugut. Ukioq nutaaq pissanganartoq qanillivarput neriullutalu immitsinnut paasinerulluta ukioq naassallugu. Folketingimiinnaanngitsoq naalagaaffeqatigiinnili tamani.

Qallunaat assersuutikkut oqaaserisanik ussatinillu atuisartorujussuupput. Kalaallit Nunaanneersunut ilaatigut eqqumiittarpoq. Uanga nammineerlunga ussatit atornissaat nalunarisinnaasarpakka. Ussatilli pingaaruteqarput immitsinnut paasinerulernissatsinnut qanillisaataammata politikkikkullu oqallinnermi paaseqatigiinnissamut qanillisaataallutik. Danmarkimi ussatit ilaanniippoq tikkuartuinermi minnerpaamik tikkuartuisut pingasut allat akiuissasut. Naalagaaffeqatigiinnermi aamma tamanna atuuppoq. Kalaallisut folketingimi ilaasortatut teqeqqumut pilluni tikkuartuigaanni piviusumi teqeqqumut inissinneruvoq. Tamanna Inuit Ataqatigiinnit ilaaffigerusunngilluinnarparput. Taamaammat inernileerusuppaluttumik politikkeqarnissarput kukkunersiuisuunngitsumik pingaartipparput. Ilami immaqa allaat kiinarsisitsilluta nalunaaruteqarusunnata.

Politikki isumaqatiginninniarnermut tunngasuuvoq politikkili aamma inerniliinissamik pingaartitsisuulluni uagullu akuitsumik kinguneqartussamillu isumalimmik aqqutissiuerusuppugut. Misigivugullu aningaasartuutissanut inatsimmut siunnersuutini takuneqarsinnaasoq. Inuit Ataqatigiinnit taamaammat ukioq manna Folketingimi partiinut suleqatitsinnut qujarusuppugut. Kalaallit Nunaannit Folketingimi nipiunerput nuannaarutigaarput Folketingimilu partiit tamaasa suleqatigineri nuannaarutigalugit. Tungujortumik politikkillit kisiisa suleqatiginagit aappaluttumik politikkillit suleqatiginikuuagut pilersitsiniarnerillu suliniutillu saqqummiussagut tapersersorneqartarnikooqalutik. Tamanna qujassutigerusupparput.

Naggataatigut kalaallisut oqaaseqarusuppunga:

Juullimi ukiortaassamilu pilluaritsi!

Qujanaq.

Print Friendly, PDF & Email