fbpx

Oqaaseqartartutut aviisimut ilanngutassiaq Issittumi nalunaajaanissamut oqallinnermut tunngasoq

Folketingimi ilaasortamit Aaja Chemnitz Larsenimit allataq
Novembarip qulingiluaat, 2021

Oqaatigineqartut atuupput.

Silap pissusaata allanngoriartorneranut soqutiginninneq nunarsuarmiillu Kalaallit Nunaat Issittullu soqutigineqarneruleriartorneri annertusiartorput. Nunatsinni USA-mit EU-miillu peqataajartortitanik Nuummi inissiinerni takuneqarsinnaavoq. Aningaasaliinerit tikilluaqqusaapput, uagulli nunanut allanut- naalagaaffiullu isumannaatsuunissaanut tunngatillugu qanoq iliorniarpugut? Kalaallit Nunaanni- aamma Naalagaaffeqatigiinni? Akissutissat suli silaannarmi tingioraarput.

Kalaallit Nunaanni, Savalimmiuni Danmarkimilu nunanut allanut tunngatillugu ataatsimut politikkimik ingerlatsigaluarluta 2030-ip tungaanut ersarissumik pilersaarusiortariaqalerpugut. Pisariaqartumik Kalaallit Nunaanni Naalagaaffeqatigiinnilu nammineerluta Issittumi ineriartorneq aquttariaqarparput. Taamaammat massakkut pilersaarusiassamut pingaartitatsinnik allaaserinnippugut.

 

Arctic Circle – the place to be 

Issittumi sulineq pitsanngorsarneqassaaq. Issittumi siunnersuisooqatigiit ukioq allorlugu ministerii naapittarput, tamannali naammanngilaq. Nalunngilarput eqimattat suleqatigiit arfiniliusut, taakkulu Issittumi nunani suleqatigiittartut, nunanili allani suleqatigiittarnernut sanilliutissagutsigit isumaqarpugut Issittumi siunnersuisooqatigiit 2030-ip tungaanut pitsaanerusumik suleqatigiilissasut, suleqatigiinnissarlu taanna akissaqartinneqartariaqarpoq. Issittumi siunnersuisooqatigiit 2030-ip tungaanut Islandimit siulersuisoqarlutik ingerlatsiniarlutik aaliangernikuupput. Naalagaaffeqatigiit 2025-imit siulersuinissamik nangitsinissaannut siunnersuisoqatigiit pitsanngorsarneqaqqittariaqarput.

Qanittumi arlaliulluta Arctic Circle Assembly-mi peqataavugut. Issittumi Politikerini siulittaasutut Arctic Economic Council-imeersut peqatigalugit oqallinnermut ilaavugut, tassani Underigsministeri ilaatigut peqataavoq. Udenrigsministerip pisumut tapersersuineranut qujarusuppunga, Issittumilu atasinnaasumik aningaasaqarnikkut ineriartornissamut oqallinnermut imaqarluartumut tapiineranut qujarusullunga.

Pisumi Issittumi Politikerit aamma Arctic Economic Council-imeersut Memorandum of Understanding-imik taasartakkamut atsiorput, tassani Issittumi nunanit allanit aningaasaliiffigineqarnissamut ussagaanissaq siunertarineqarluni. Tamanna ingerlateqqinnissaanut nangitseqqinniarpugut.

 

Nunat inoqqaavinut nunanut allanut tunngatillugu suliniuteqarneq annertusarneqassaaq

Nunanut allanut politikkip iluani suliassani pingaarutillit ilagaat nunani allani nunat inoqqaavi sullisissallugit. Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu taamaallaat FN-imit Deklaration for Oprindelige Folk aamma ILO konvention nr. 169 akuerineqarnikuuvoq. Danmarki taassumap saniatigut nunani allani nunat inoqqaavinut tunngasunut arlalinnut akiliisarput, ilaatigut Issittumi siunnersuisooqatigiit ataanni Indigenous Peoples Secretariat (IPS)-imut tapiisarsimallutik.

Suliniut tamanna erseqqissarnerusariaqarparput nunallu inoqqaavisa pisinnaatitaaffii ataatsimut suliniuteqarfiginerusariaqarlugit, tassani naalagaaffiit allat nunat inoqqaavinut suliniutinut pitsanngorsaanissaanut kaammattuilluta. Qanittumi ICC-mit nunanik allanik suleqateqarnermi ICC Greenland-i pisortanngortussaavoq, tamannalu Udenrigsministeriamit Naalakkersuisuniillu tapersersorneqartariaqarpoq.

 

Inuussutissarsiornerup- nunanullu allanut politikki pillugit erseqqarissumik inissiisoqarsimanngilaq

Kalaallit Nunaanni niuernerit killilersugaanngitsut amerlisariaqarpagut, taamaalilluta Kalaallit Nunaannit avammut tunisinerit suleqateqarnerillu annertusillugit. Ineriartorneq taanna allanngorartuunngitsumik naalakkersuinikkut tatiginartumillu aqutsinikkut tapersersorsinnaavarput. Maannakkut siumut ingerlavugut.

Kalaallit Nunaannit aningaasaqarnikkut siuarsaaniarnermi atugarissaarnermillu anguniagaqarnermi inuussutissarsiornikkut ineriartortitsineq ilinniarnerlu pingaaruteqarluinnartuupput. Inuussutissarsiornermut- aamma ilinniarnermut politikki tigunikuuagut. Ataatsimut misilittakkagut tunngavigalugit inuussutissarsiornermut politikki naalagaaffiup isumannaatsuunissaata politikkianut ingerlalersinnaanera takusinnaavarput, tamannalu Danmarkimit isumagisassaalluni. Qularnanngitsumik pissaanilissuit inuussutissarsiornerup, nunanut allanut- aamma naalagaaffiup isumannaatsuunissaanik politikkimut tunngasunut oqallinnerput kingulliunavianngimmat isumaqarpunga piareersimaffigisariaqaripput.

Nunat allat suleqatigerusukkutsigit niuernermik killilersugaanngitsumik ingerlatsisinnaavugut? Assersuutigalugu Kinamit atortulersuutit tungaatigut naameerutta allamik taarsiisariaqarpugut. Ass. Danmarkimit, Nunanit Avannarlernit imaluunniit Europamit niuernermik killilersugaanngitsumik ingerlatsilluta.

Inuussutissarsiornerup- naalagaaffiullu isumannaatsuunissaanut tunngatillugu ersarissumik inissiisimannginnerput nammineerluta tigusimasatsinnik naagalaasinnaajunnaarnitsinnik inerneqassanngilaq. Taamaammat Kontaktudvalgip takkuteqqammersup nunatta akornanni oqaloqatigiilluarnissamik kinguneqarnissaa pingaaruteqarpoq, soorlu aamma inatsisartut pingasut taakku akornanni akulikinnerusumik oqaloqatigiittarnissaq qulakkeertussaagipput. Tamanna ingerlatereerparput, ilaatigut Grønlandsudvalgimi, siumulli isigissagutta tamanna ileqqussanngortittariaqarparput.

Ammasumik kinguneqartussamillu oqaloqatigiissinnaaneq pingaaruteqarpoq, taamaaliornikkut soqutiginninnermi akerleriinnerit avammut nukittulluta inissittariaqarpagut. Taamaaliornikkut tamanut ajunnginnerusumik angusaqarsinnaavugut.

 

Kunngeqarfiup Issittoq pillugu Periusissiaa pisariaqartipparput

Kalaallit Nunaat Issittup 20 procentiata missaat inissisimaffigaa. Taamaattorli nunani issittuni kisitta issittumut pilersaarusiornikuunngilagut. Tupinnarpoq, allaat Italiami issittumut pilersaarusiortoqarnikuuvoq.

Kalaallit Nunaanni nammineerluta issittumut pilersaarusiaqartariaqarpugut, taannami nunanut allanut- naalagaaffiullu isumannaatsuunissaanik politikkimut inissiisussaammat. Taassumap kingorna ataatsimut issittumi pilersaarusiarput inissittariaqarparput. Tamanna ukiup naannginnerani inissinneqartariaqarpoq. Inatsisartuni suleqatigut nunanut allanut politikkikkut nalunaajaatertik novembarip 18-ani eqqartortussaavaat, oqallinnerillu taakku tunuliaqutigalugit ataatsimut pilersaarusiortoqarsinnaasariaqarpoq.

 

Ilisimatuutut misissuinerit nunanut allanut politikkimut aamma tunngassuteqarput

Inuussutissarsiornermut politikki eqqaassanngikkaanni issittumi pilersaarusiassaq ilisimatuutut misissuinernik Issittumilu nunat allat ilagalugit misissuinernik pingaartitsisariaqarpoq.

Nasiffimmi ilisimatuutut misissuisarfimmut assorooreerluta aningaasanik pissarsinikuuvugut, taannalu Kalaallit Nunaanni pisortatigoortumik sisamanngorpat ammarneqassaaq. Sumiiffik ajunngilluinnarpoq ph.d.-nillu post.doc.-inillu amerliartortunik naammassisoqartalernikuuvoq. Tamanna Issittumi Periusissiaqarnermi tapersersorluarneqarsinnaavoq, taamaalilluni Nunatsinnut nunanut allanut piginnaasaqarnermut iluaqutaasinnaalluni.

Nunanut allanut- naalagaaffiullu isumannaatsuunissaanut politikkikkut ilisimasaqarneq Kalaallit Nunaannut pilersaarusiorsimalluni inissisimanissamut pingaaruteqarpoq. Nasiffimmi ph.d.-nik post.doc.-inillu amerlanernik ilinniarfiusinnaasumik aningaasanik tunisinissaq pissusissamisoorpoq.

Oqaatsit taakku atorlugit nalunaajaammut qujarusuppunga.

del på de sociale medier

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin