Nunatsinni aningaasat isertitat nutaat qulakkiissavagut

AG-mi oqallisaarut. 24.03.2021.

Allattut: Aaja Chemnitz Larsen, Inuit Ataqatigiinnit Folketingimi ilaasortaq aamma Asii Chemnitx Narup, Inuit Ataqatigiinnit Inatsisartunut qineqqusaartoq.

Qineqqusaarnermi uani tamanna uteqattaarneqarluni oqaatigineqartuarpoq: Kalaallit Nunaat ajornartorsiutinik ulikkaarpoq. Aningaasaqarnerput ilungersunartortaqarpoq. Suliassagut annertoorujussuupput. Tamanna aamma ilumoorpoq. Qinersinermi kingullermi aamma taamatut oqaluttoqarpoq. Qinersinerullu aamma taassumap siuliani taamatut oqalupput… Taamaakkaluartorli inernissanik siunnersuutillit ikittuararsuunikuupput. Tamanna naammaleqaaq. Inuussutissarsiornerput pitsanngorsartariaqalerparput – Aningaasartuutigut tamaasa Nunatta karsianneersut misissorluartariaqalerpagut.

Piviusunit tunngaviit inernissanut eqqarsaatigilluaqqissaakkanut tunngaviusarput

Timmisartoqarfinnut iluarsartuullu pilersaarusiat piviusunik tunngaveqassapput. Paasitinneqarpugut timmisartoqarfiliornernut aningaasanik suli amigaateqartoqartoq, taamaattorli eqqaamassavarput takornariaqarnerput, taamatullu inuussutissarsiornitsinni pingaarnersat ilaat maannakkut Covid19-imit nappaalasoqarneranit eqqugaaqqasorujussuusoq. Taamaammat aningaasaqarnerput isigissagutsigu aningaasaliinerit taamak annertutigisut misissorluaqqissaartariaqarpagut, ilami ukiorpassuarni nalorninartumik aningaasaqarnitsinnut tamanna oqimaaqutaasussaammat.

Piffissaq qaninneq ungasinnerlu isigalugu aalisarneq iliuuseqarfigissavarput

Periarfissat takkussinnaasut ujartussavagut. Brexit-i tunuliaqutigalugu Tuluit Nunaanni nutaamik inissisimasoqalerpoq. Tuluit Nunaanniittut avammut tunisisartuusut pingaaruteqarluinnartut qinersereernerup kingorna sukkanerpaaq atorlugu isumaqatigiissuteqarfigissavagut. Aalisarnermut tunngatillugu Tuluit Nunaanni eqqugaasorujussuupput, Tuluilli Nunaat EU-llu suleqatigiinneri ingerlanerluttorujussuullutik. Maannakkut iliuuseqanngikkutta ukiumut 100 mio. koruunit annaasalertussanngorpagut. Taamaammat massakkut misissorneqartariaqarpoq Kalaallit Nunaanni aalisarneq niueqatigiinnermut iluaqutaasinnaanersoq, immaqa niuernermik killilersugaanngitsumik atuinikkut.

Kalaallit Nunaannit anguniakkatut annerpaatut nammineq pilersuisinnaaneq namminersulivinnerlu anguniarneqarpat – aningaasanut isertitatsinnut pisinnaatitaaffigut aalisarnikkut tuniniarsinnaanngilagut. Taamaammat aalisagartassat maani aalisartunut pingaarnertut tunniunneqassapput. Inuiaqatigiittut aalisarnerup tungaatigut aningaasanik isertitaqarnissamut taamak pisariaqartitsitigigutta siumut eqqarsarsinnaasariaqarpugut. Siunissamut qaninnermuinnaq iluanaarutit piinnaraluarutsigit piitsunngorumaaratta aningaasaqarnerpullu nalorninarsiumaarluni. Pisortat, aalisartut biologiimilu ilinniarsimasut taamaammat suleqatigiillutik aalisarnerup tungaatigut aningaasanik isertitsineq ineriartortissavaat, taamaaliornerminnilu mianersorlutik ingerlatissallugu. Atasinnaasumik aningaasaqarnerullu tungaatigut aalajaatsumik siuariatornissaq ilaatigut piumasaqaatini pingaarnersaapput.

Qanga pissutsit unitsillugit – nutaanik periuseqarneq

Kangerlunni misiliilluni aalisarnerit imartanilu allani aalisarnerit misilinneqarnissaat upperaagut, ass. aalisartarfiit nutaat aalisariaatsillu nutaat upperalugit. Inuussutissarsiornermi kinguaariit taarserneqartariaqalerput, aalisartullu nutaat inuussutissarsiornermut isernissaannut periarfissinneqartariaqalerlutik. Pisortanit aalisarnermut ingerlatsinermut tunngatillugu ammanerunissaq ujartussavarput. Tamakku tamarmik aalisarnikkut nutaamik siumullu isiginnittumik suliarinninnermik kinguneqassapput.

Qaleralinnik aalisarnermut akileraarutit sinerissami qanittumi aalisarnermi atorunnaarsinneqassapput. Aalisakkat amerlassusaat aarlerinaateqarput, uagullu siunissami ingerlalluartumik amerlassuseqarnissaannut pisussaallutalu akisussaasuuvugut. Pisassarititanut ataatsimiititaliamik pilersitsisoqassaaq pisassarititanik tunisineq ungasianit aaliangerneqartarniassammat. Kammalaatersornerit, ikinngutitut iliuuseqarnerit, “taamatut uagut iliortaratta”, il. il. unissapput. Uagut tamatta isumalluutissat pigaagut, Nunatsinnilu aningaasanut isertitsinissamut annerpaaq pingaarnerpaalu tikinnissaanut piginnittuulluta.

Aalisarnerup pingaaruteqarnerujussua qanorluunniit oqaluttuarisaanikkut ullumikkullu annertutigigaluarpat tamatta eqqaamasariaqarparput inuussutissarsiornermut ataasiinnarmut tunniusimasinnaanata. Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiorneq ineriartornermik, sulerusussusermik siumullu ingerlanissamut upperinninnermik pikialaartumik imaqassaaq.

Namminersortutut aallartinnissaq ajornartuussanngilaq

Namminersortutut aallartikkusuttunut ajornannginnerusumik aallartitsiniartunut tunngatillugu siunnersuutigaarput Namminersorlutik Oqartussat inissanik kiffartuussisinnaassasut. Allatut oqaatigalugu qeqqanit ingerlatsinerup inuussutissarsiornermut akorngusiisarneri allanngortinneqassapput. Pilersitsisartunut periarfissanik ineriartornermillu pilersitsisoqassaaq. Inatsisartut Naalakkersuisullu kommunit inuussutissarsiornermilu sulisut ilagalugit maligassanik nassaarnissaq sulissutigissavaat, pilersitserusuttunut pitsanngorsaallutik, akimmiffiit peerlugit. Ataasimut taamaallaat tamanna iluatsittumik ingerlassinnaavarput.

Suliffeqarfiit ilinniarluarsimasunik amigarput – naleqqussaarilluarniarta

Inuussutissarsiornerput sulisoqanngikkuni ingerlanneqarsinnaanngilaq. Sulisut tamarmik taamaammat amerlanerullutillu piukkunnaateqarnerusariaqarput. Inuusuttut amerlanerit ilinniassapput – suliffeqanngitsut amerlanerit sulilissapput. Suliffissarsiortunut sulilernissamut kajumissaarinerorusukkutta suliffissarsiornernut inatsisit atuuttut nutaanngorsarneqartariaqarput. Inuit suliffeeruttut unittuunnginneranni suliffissamik nutaamik imaluunniit ilinniarfissamik nassaarnissaannut ikiorneqartassapput. Akissarsiallit, sulisitsisut peqatigiiffiillu ilagalugit suliffinnut sungiusarnerit pitsanngorsassavagut. Taamatullu aamma isumaqarpugut inuusuttortagut tamarmik ilinniakkamik suugaluarnersumik ilinniagaqarnissaat suliniutigineqarnerusariaqartoq. Taamaammat inuussutissarsiornerput atuartitsinerni 8. imaluunniit 9. klassimi peqataatinneqarnerulernissaa takorusukkaluarparput. Taamaaliornikkut inuusuttut periarfissanut ilisarisimasaqajaartarnissaat anguniarlugu. Atuarfimmit ilinniarnermut, tassanngaanniillu praktikkernissamut ilinniartutullu inissaninnissamut aqqutit ajornannginnerusumik ingerlanneqassapput – atuagarsorlutik ilinniarumanngitsut ikiorniarlugit.

Aningaasartuutit qulaajarneqassapput

Aningaasanik isertitsinissamut periarfissat misissussagutsigit pisortanit aningaasartuutigut misissoqqissaartariaqarpagut. Pisortaqarfinni aningaasartuutit inuit ulluinnarni inuunerannut tunngassuteqanngitsut nalilersoqqissaaqqinneqassapput, soorlu aamma Namminersorlutik Oqartussat pisortaqarfinni aningaasartuutaat nunanullu allanut siunnersortinut aningaasartuutaat annikillisinneqassallutik. Tamanna Naalakkersuisut sivisuumik oqallisigisareerpaat, pisortanulli aningaasartuutit annertusiartuinnarput. Tamanna unitsittariaqarparput innuttaasunut iluaqutaanissammat, siumullu pisortaqarfiit namminersortullu akornanni oqimaaqatigiinnermik peqqinnarnerusumik peqalernissarput anguniarlugu.

Qulaani allaqqasut Kalaallit Nunaanni ajornartorsiutinut tamanut inerniliisinnaanngillat. Suliniutissalli allaqqasut pingaaruteqarput suliniutit allat assigalugit ineriartornermik mumisitsisooqataasinnaammata.

Tamakku Inuit Ataqatigiinnit sulissutiginissaannut pisussaassuseqarluta sulissutiginiarpagut.

 

del på de sociale medier

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin