Nammineq aqutatsinnik ilorraap tungaanut allannguineq

Aaja Chemnitz Larsen, Inuit Ataqatigiit.

Namminersulerattali ukiut aqqanilingajaat qaangiunneranni susassaqarfinnik nutaanik angerlaassisimanngilagut.

Kaanngarnissaq namminiilivinnissarlu saqqummiunneqaangata amerlavallaartutigut tamakkiisumik pinissaa imaluunniit illuatungaatigut pinngilluinnarnissaa eqqartorneqartarput. Illuatungaatigut Danmarkimut qilerutit tamaasa kipissavagut, tamannalu ippassarli pereersimasussaavoq – imaluunniit ingerlanitsitut ingerlaannassaagut. Piffissarlu nalliuppat akissaqalerumaarpugut. Akissaqarnissarmi apeqqutaalluinnarpoq. Tassami susassaqarfiit naalagaaffiup tigummisai tamakkerlugit akissaqartinngilagut. Akileraarutit akitsuutillu annertuumik qaffaaviginngikkaanni – imaluunniit inuiaqatigiinni atugarissaarnikkut ajorseriartitserujussuanngikkaanni. Ajorseriartoqarnissaanimmi kissaateqannginnerput tamatta isumaqatigiissutigisinnaavarput.

Siorna Greenland Prospectivemi, Ilisimatusarfiup Københavnillu Universitetiata ilisimatusarnikkut ingerlassaanni takutinneqarpoq, aningaasaqarnermut tunngasutigut ilisimasat annertusiartornerat ilutigalugu namminiilivinnissaq tapersersorneqarunnaariartortartoq. Tamanna eqqarsaammernaqaaq.

Ukiuni qulini qaangiuttuni susassaqarfik ataaserluunniit angerlaassimanngilarput. Peqatigitillugulu millionerpassuit atorsimavagut, siullermik Saammaateqatigiinnissamut isumalioqatigiissitamut, kingornalu Tunngaviusumik inatsisissaq pillugu isumalioqatigiissitamut. Saammaateqatigiinnissamut isumalioqatigiissitap innersuussutaani ataasiinnaq naalakkersuinikkut iliuuseqarfigineqarsimavoq. Tassalu Inuit Ataqatigiit Folketingimiit saqqummiussatsitut meeqqanut misileraavigineqartunut danskit naalakkersuisuisa pisortatigoortumik utoqqatsernissaannut aalajangiiffigisassatut siunnersuut. Kiisamilu piluusaareernerup kingorna ukioq manna danskit naalakkersuisui utoqqatsissapput. Tunngaviusumik inatsisissaq pillugu isumalioqatigiissitap naammassisassai suli utaqqimaassavagut – soorluluuna isumalioqatigiissitami naammassiniagassaq pinnagu piffissaq sukujuppassuarnut atorneqartoq. 

Ila iliuuseqannginnivut suleqatigiissitanillu isumalioqatigiissitanillu pilersitsiortuinnarnivut kanngunaasapput, uffa massa inuiaqatigiinni unammilligassat annertuut iliuuseqarfigineqanngitsut.

Taamaattumik inuiaqatigiit ineriartornissaannut nutaamik allaasumillu periuseqarnialernermut naalakkersuinikkut maanna annertuumik isumaqataasoqarnera nuannaarutigaara. Aningaasanut inatsisissani aggersuni susassaqarfiit sorliit angerlaanneqarsinnaallutillu angerlaanneqartariaqartuunersut pillugit tigussaasumik siunnersuusiortoqassaaq. Piviusorsiorluta suliassaq ingerlatissavarput. Uanilu qularnerpaat ima oqarfigerusuppakka: Susassaqarfiit inuiaqatigiinni nalitusaasinnaasut, tassalu aningaasatigut artukkiisuunatik periarfissanik nutaanik ammaassisinnaasut, peqatigitillugulu uatsinniit Folketingiunngitsumiillu isumagineqarsinnaasut, siullertut angerlaannissaat pineqarpoq.

Tigussaasumik assersuuteqassaguma Kalaallit Nunaanni naartuersittarnermut inatsisip 1975-imeersup angerlaannissaa isumatusaarnerussaaq. Naartuersissinnaaneq pisinnaatitaaffiuvoq, isumaqarpungalu taamaaginnassasoq, taamaattorli nunatsinni kissaatiginngisamik naartulertarnerpassuit taamatullu naartuersinnerpassuit isummerfigisariaqarpagut. Qanittukkut atuarsinnaavarput naartuersinnerit inunngortuniit amerlanerusut, massa naartunaveersaatit akeqanngitsumik pineqarsinnaagaluartut. Isumaqarpunga naartuersittarnermut inatsit Folketingimiinnani Inatsisartuniittariaqaraluartoq. Tassuunatigut ineriartornerup mumisinnissaanut naalakkersuinikkut akisussaaffik tigusariaqarparput.

Susassaqarfiit assigiinngitsut ingerlanneqarnissaasa qanoq akeqarnissaat ilisimavarput. Tamanna Naalakkersuisut danskillu naalakkersuisuisa ataatsimut nalunaarusiaanni nassuiarneqarsimavoq. Taamaattumillu naatsorsuutit taakkua tunngavigalugit piffissaq qaninnerusoq, ungasinnerulaartoq ungasissorlu isigalugit susassaqarfiit sorliit angerlaanneqartariaqarnerannut pingaarnersiuillunga allattuisimavunga. Aallaaviatigut susassaqarfiit eqqarsaatiginerpaasagut akisussaassuseqartumillu aningaasatigut nammassinnaasagut aallarniutigisariaqarivut isumaqarpunga. 

Ilaasa tamanna naammanngitsoq isumaqarfigissajunnarsivaat. Taamaasiornikkut Kalaallit Nunaata namminiilivinnissaa pinngitsoortissagipput isumaqarlutik. Ukiunili qulini uninngareernitsinni eqqortoq takusariaqalerparput: ullormiit ullormut kaanngarsinnaanngilagut. Nammineernerulernissarput tamakkiisumik tapersersorparput. Neriuppungali inuiaqatigiinni susassaqarfinnik piviusorsiunngitsumik ajorseriartitsisumillu tigooqqaanermi innuttaasut eqqorneqartussat eqqarsaatigalugit akisussaaffeqarnerusumik oqallinnermik ingerlatsissasugut. Tamatta pilluta ajorseriartitsisoqassanngilaq. 

del på de sociale medier

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin