Navigate / search

Naalagaaffeqatigiit iluanni killeqarfinnik akornguteqarneq peerneqarli

Asseq: Inuit Ataqatigiit

Inuit Ataqatigiit Folketingimit qangali Naalagaaffeqatigiit iluanni killeqarfinnik akornguteqarnernik peersitsinissaq sulissutigineqarnikuuvoq. Atlantikup avannarpasissuannit piginnaatitaasut allat ilagalugit siornatigut killeqarfinnut akorngutinik peersitsinissaq aaliangigassatut siunnersuutigineqartareernikuuvoq. Killeqarfinnut akorngutit tassaapput inatsisitigut Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu nikingassutsit, ass. kalaallinut innuttaasunut pisinnaatitaanermut ajornerusumut, ass. Danmarkimut nuunnermut kinguneqartitsisartuusut. 

Sioqqutsilluni pensionisiat pillugit inatsimmut oqallinnermi kisima Kalaallit Nunaanniit ilaavunga. Kalaallinut tunngatillugu Danmarkimi inatsisissanut sulinermi kalaallit pineqartillugit kalaallit isumaat ilaasarnissaat pingaartillugu taamaaliortarpunga. Ullutsinni Kalaallit Nunaannit Danmarkimut nuunnermi sioqqutsilluni pensionisiarisinnaasat annaaneqartarput. Inatsimmut siunnersuummi nutaami ukiumut sioqqutsillutik pensionisisartut 25-it nuuttartut nuunnerminni Danmarkimi ingerlaannaq ikiorneqarsinnaanerminnut periarfissaqartussaassapput. Inatsisinut siunnersuutit taamaattut killeqarfinnut akorngutinut tunngatillugu pingaaruteqartorujussuupput. Piffissami tulliuttumi unammillernarsinnaasut eqqartortarumaarpagut, maannali inissisimaffik ajorisassaanngilaq.

Inooqatigiit akornanni kingumut ingerlalerneq unitsitsigu

Inooqatigiinni inunnut atugarliortunut Danmarkimi piffissaq siulleq sunnertianermik imaqarsinnaasarpoq. Piffissami tassani amerlasuut inooqatigiit akornanni kingumut ingerlariartarput. Rådet for Socialt udsatte-mi ukiumut nalunaarusiummi takuneqarsinnaavoq kalaallit inuusuttut Danmarkimut nuuttartut unnuk siulleq unnuisarfinni, Christianiami imal. silami sinittartut. Tusartarparput aningaasatigut ikiorserneqarnissaq ajornakusoortartoq.

Tamanna pisarpoq, naak tamatta danskitut innuttaasuulluta allatulli aamma inooqatigiit akornanni pisariaqartitsitilluta tapisisinnaanermut pisinnaatitaaffeqarluta. Ikiorneqannginnerni aningaasatigullu atugarliornermi atugarliortunut amerlasuutigut sofamit sofamut nuuttaqattaarnermut, akissarsiutigalugu atortittartuunermut unnuisarfinniittarnernullu inuuneqalernermut pisoqartarpoq. Aningaasaateqanngikkaanni aallartilluarnissaq ajornakusoornartarpoq namminerlu initaarnissamut suliffittaarnissamullu periarfissanik ajornakusoortitsilertarluni.

Ass. ukiuni marlunni kingullerni kalaallit angerlarsimaffeqanngitsut 30%-inik amerleriarnikuupput. Danmarkimi angerlarsimaffeqanngitsunit tamanit 12%-it kalaaliupput. Kalaallillu Danmarkimiittut atugarliortut kisitsisinut naatsorsuinernut allanut sanilliutissagaanni kusanarpallaanngillat. Statens Institut for Folkesundhed-imi nalunaarusiap nutaap takutippaa kalaallit Danmarkimiittut atugarliortut 40%-ii imerajuttuusut atugarliortullu allat 13%-iinnai imerajuttuullutik. Kalaallit atugarliortut 71%-ii hash-imik atornerluisuupput atugarliortullu allat taamaallaat 35%-ii hash-imik atornerluisuullutik.

Naalagaaffeqatigiinni naligiimmik pineqarnissaq naligeeqatigiinnerlu Inuit Ataqatigiit politikkianni pingaarnerni ilaapput. Kalaallit Danmarkimi najugallit 17.000-ingajaat amerlanerujussui ingerlalluaraluartut inooqatigiit akornanni nassuiaasiornerni aamma amerlanerusarput. Inatsisit tungaatigut tamanna siunnersuuteqarnikkut allanngueqataaffigisinnaavarput taamaalillutalu sioqqutsillutik pensionisiallit pisinnaatitaaffii allanngortillugit.  

Inatsimmut siunnersuut eqqarsaammertitsivoq oqallinnissanullu allanut ammaassilluni. Ass. inuit Kalaallit Nunaanni tapisiallit qanoq qulakkeerneqarsinnaanersut eqqartorneqarsinnaapput, soorlu aamma Danmarkimut nuunnerminni qanoq isillutik ullormit siullermit tapisisinnaasarnissaat eqqartorneqartariaqarlutik. Tamanna soorunami Kalaallit Nunaannit tuaviinnaq nuutsitsinernik kinguneqassanngilaq inunnilli assigiimmik pineqarnermik kinguneqassalluni – soorlu nunatsinni atugarliortut eqqarsaatigalugit. Tamakkua eqqartussallugit pingaaruteqarluinnarput Kalaallit Nunaanni tapiissutigineqartartut naammaginannginneri peqqutigalugit. Angerlarsimaffeqanngitsunut ikiuinerit sumiiffimmit sumiiffimmut assigiinneq ajorput ilaatigullu ikiuisoqarsinnaarpiarneq ajorluni.

Tamanna ataasimut ajunnginnerusumik aaqqiissuteqarfigisinnaasariaqarparput.

Print Friendly, PDF & Email