Navigate / search

Naalagaaffeqatigiinneq pillugu oqallinnermi oqaaseqartitatut ilanngussaq (R 14)

Naalagaaffeqatigiinneq pillugu oqallinnermi oqaaseqartitatut ilanngussaq (R 14
Naalagaaffeqatigiinneq pillugu oqallinnermi oqaaseqartitatut ilanngussaq (R 14

Oqaaseqarsinnaaninnut qujanaq.

Inuit Ataqatigiinniit maanna naalakkersuisut nalunaarutaannit aallaaveqartumik Naalagaaffeqatigiinneq pillugu pingajussaaneertumik oqallittoqarsinnaanera nuannaarutigivarput. Immaqa ilaat isumaqassagaluarput nalunaarut pereersunut qiviartoq Naalagaaffeqatigiinnerup siunissaanut oqallinnissamut naleqqiullugu pissanganarpallaanngitsuusoq. Tassa Naalagaaffeqatigiinneq ineriartortinneqartuartuuvoq. Namminersulernerunissamut sulissuteqarneq kiisalu Naalagaaffeqatigiinnermik ullumikkutut ilisimasatsitut atorunnaarsitsiartorneq ataatsikkoortumik ingerlapput. Taamaattumillu ullumikkut oqallinnissat pingaaruteqartuupput.

Oqaaseqartitaaffiit 32-t

Oqaatigisarpara kalaallit folketingimi ilaasortaatitaattut imaluunniit kalaallit oqaaseqartittagaattut inissisimalluni oqaaseqartitaaffiit minnerpaamik 32-usut. Tassami Kalaallit Nunaat sinnerlugu susassaqarfiit 32-t suli Danmarkip isumagisarivai. Annertuunik politikkeqarfinniit, soorlu ilaannai taagussagutsigit nunanut allanut,- illersornissamut- aamma sillimaniarnermut politikkimiit kredsrettitsinni tunngaviusumik inatsisitigut isumannaatsuunissamut, politinut isertitsivinnullu, timmisartukkullu angallannermiit imaatigut isumannaatsuunissamut. Naalagaaffeqatigiinneq ataatsimoorfiuvoq, susassaqarfinnullu 32-usunut Kalaallit Nunaat sinnerlugu Danmarkip tigummisaanut pingaartitsinissaq pitsanngorsaanissarlu ataqqinneqassaaq.

Ajoraluartumillu ullumikkut susassaqarfiit ilarpassuinut taamaattoqanngilaq. Ilaqutariinnut inatsisitigut isumannaatsuunissamut susassaqarfimmi inatsisinik ukiut 50-t sinnerlugit pisoqaassusilinnik atuiffiusumi tusiapittoqarpoq. Peqatigitillugulu naalagaaffiup suliffinnik nussuinerani danskit-kalaallillu Kalaallit Nunaata imartaani peqqarneeqisumi immap assiliorfiginissaanut isumaqatigiissutaa ulorianartorsiortinneqarpoq, taannalu isumaqatigiissutigineqarsimasutuut 2018-imi naammassisinnaajunnaarpoq. Aammattaaq nunatta akornanni killeqarfitsigut aporfissat arlalissuit takusinnaavagut, kiisalu kalaallinut Danmarkimiittunut ilanngutititsiniarnerup nukittorsarneqarnissaanut Kalaallillu Nunaat pillugu Danmarkimi paasinnittoqarnerulernissaannut ilisimasaqarnerulernissamullu pisariaqartitsisoqarnera takusinnaallutigu.

Ila suliassat amerlaqaat – IA-miillu partiit akimorlugit suliassanik tigussaasumik aallussinissaq kissaatigaarput, taamaattumillu kalaallit Danmarkimiittut ilanngutitinneqarnerisa nukittorsarneqarnissaannut ilaatigut qanittukkut arlalinnik siunnersuuteqarpunga.

Siunissami Naalagaaffeqatigiinneq

Siunissami Naalagaaffeqatigiinnermi illuatungaatigut kalaallit namminiilivinnissamut kissaateqarnerat illuatungaatigullu naalagaaffeqatigiinnermut ataqqeqatigiinnissaq tamarmik inissaqartinneqartariaqarput.

Siunissami Naalagaaffeqatigiinnermi oqaloqatigiinneq ataatsimoornerlu aqqutigalugit issittumi annertunerusumik aqutsisuuneq Issittumilu nunanut allanut politikkitigut akuuneruneq anguneqassapput. Ukiuni aggersuni Kalaallit Nunaata nunanut allanut politikkitigut akuunera ilaatigut nungusaataanngitsumik issittumi aningaasarsiornikkut ineriartortitsineq pineqartillugu, ineriartortinneqassaaq annertusarneqarlunilu. Pisani tamani issittup Kalaallillu Nunaata attuumassuteqarfigisaanni Kalaallit Nunaat akuutinneqartassaaq, piviusumik peqataatinneqarlunilu soorunalumi isumaqatigiinniarfinni tamatigut issiaqataasarluni.

Danskit partiivisa amerlanertaat namminersornermut inatsimmut isumaqataallutik taasipput. Tamanna Inuit Ataqatigiit innuttaasut namminiilivinnissamik annertunerusumik angusaqarusunnerannut aallussaannut ataqqinninneruvoq. Kalaallit Nunaanni aningaasatigut inissisimaneq unammillerfiuvoq, aaqqissuusseqqinnissatigullu suliaqarneq naammanngilaq. Kalaallini inuiaqatigiinni naligiikkunnaariartorneq misigivarput. Suli suliffissaaleqineq annertuvoq suliffissanillu pilersitsiortornissamut iliuutsinik annertunerusunik pisariaqartitsisoqarluni. Suliffissaaleqineq, pingaartumik inuusuttut akornanni, Inuit Ataqatigiinniit immikkut aallutarivarput. Kalaallit amerlanerusut ilinniagaqartuunissaat aallupparput. Ataatsimuussuseq ikittuinnarnut atuunnani tamanut atuutissaaq.

Ilinniagaqarnertaaq atukkatigut kingornussaniit anillannissamut aqqutissaavoq Kalaallillu Nunaannut apeqqutaalluinnarluni. Nungusaataanngitsumik tunngaveqartumik inuussutissarsiutinik pilersitsinissaq soqutigisarivarput, taamaattumillu assersuutigalugu IA-miit uranimut naaggaartuulluta. Allatigummi periarfissaqarpugut. Kalaallit Nunaata nunanut allanut tunngatillugu nammineernerunissaanik, taamatullu allaniit sinniisuuffigineqannginnissaanik kissaateqarpugut.

Inuussutissarsiutitigut siuarsaanissami ataatsimut iliuuseqarnissaq

Issittup isiginiarneqarnerunera Kalaallit Nunaata inuussutissarsiutitigut periarfissaqarnerulernisaanut assigiinngissitaarnerusumillu iliuuseqarfigineqarnerunissaanut taamatullu nunatta aningaasatigut nukittorsarneqarnissaanut atorluarneqarsinnaavoq. Kalaallit Nunaanni assigiinngissitaartumik inuussutissarsiutitigut ineriartortitsisoqartariaqarpoq, tassani takornariaqarneq, aatsitassarsiornerit annikinnerusut, aalisarnerup piniarnerullu iluani ineriartortitsinerit kiisalu nutaaliornerit aallarnisaanerillu sulissutigineqartariaqarlutik.

Kalaallit Nunaat siunissami inuussutissarsiutissanut aningaasaliinissanut akisussaasuuvoq, taamaattorli nunarsuatsinni qeqertat annersaanni inukeqisumilu nunanit tamalaaniit peqatigineqarnissaq apeqqutaavoq. 2015-imi danskit naalakkersuisuiniit kalaallillu Naalakkersuisuiniit inuussutissarsiutitigut siuarsaanissaq anguniarlugu inuussutissarsiutitigut suleqatigiinnissamik isumaqatigiissusiortoqarpoq. Tassunga atatillugu ataatsimoorluni suleqatigiiffissatut issittumi aningaasaliinernut aningaasaateqarfiliornissamik pilersitsinissaq piukkunnarpoq.

Danmarki issittumi naalagaaffissuunngilaq

Taksøe-p nalunaarusiaani tunngavigineqartutuaq tassaavoq danskit soqutigisaasa aallunneqarnissaat, Danmarkilu ”issittumi naalagaaffissuartut” atuuffeqartissallugu tunngaviatigut kukkulluinnartuuvoq. Danmarki taamaallaat Kalaallit Nunaat aqqutigalugu ”issittumi naalagaaffissuuvoq”. Kalaallit Nunaat Issittuuvoq. Tamanna Naalagaaffeqatigiinnermi tunngaviatigut paasissallugu pingaaruteqarpoq. Taksøe-p nalunaarusiaani inassuteqaatit arlaliusut tikkuarneqarput, soorlu Kalaallit Nunaanni Illersornissaqarfiup suliassaasa nukittorneqarneqarnissaannut tunngasoq, Kalaallit Nunaanni ilisimatusaatinut illumik pilersitsinissamut tunngasoq imaluunniit issittumi aningaasaliinernut aningaasaateqarfiliornissamut tunngasoq. Siunnersuutit taakkua pingasut soqutiginartuupput Kalaallit Nunaannullu oqaloqatigiissutissatut piukkunnartuullutik. Iliuusissat nutaat ilusilersornissaanni Kalaallit Nunaata peqataatinneqarnissaa innuttaasullu annertunerusumik peqataatinneqarnissaat apeqqutaapput, assersuutigalugu Kalaallit Nunaanni tamanut iluaqutaasussamik illersornissatigut nukittorsaaqataasussatut kajumissuseq aallaavigalugu upalungaarsimatitassat pilersinneqarneranni.

Taksøe-p nalunaarusiaani Issittup pingaartinneqarneratigut Kalaallit Nunaata Issittullu aallunneqarnerulernissaat ersersinneqarpoq, taamatulli aamma EU-p præsidentiata Donald Tuskip silaannaap allanngoriartorneranik takusaalluni qanittumi Kalaallit Nunaannut tikeraarnera pingaaruteqartigivoq. Issittumi kiatsikkiartorneq nunarsuatta sinneranut naleqqiullugu marloriaammik sukkassuseqarpoq, naleqqussarnissamullu pilersaarusiortoqarnissaanik pisariaqartitsisoqarpoq, Issittoq kisiat eqqarsaatiginagu nunarsuulli sinnera aamma eqqarsaatigalugu. EU-miit Issittumi periusissiaq saqqummiuteqqammerneqarpoq, tassanilu EU-p taamani puisit amiinik tuniseqqusiunnaarami pissuserisaaniit maniguunnerusumik pissuseqartoqarpoq. Naak Inuit pineqannginnerannik aalajangiisoqaraluartoq tamannalu pillugu paasisitsiniaasoqarnissaanik neriorsuisoqaraluartoq, Kalaallit Nunaanni puisinniarnerup nungusaataanngitsumik pisarmat amernik tassanngaaneersunik EU-mi innuttaasut pisinissaminnut ajorusuuteqannginnissaannut paasisitsiniaanissamut aningaasanik immikkoortitsisoqanngilaq. 2009-imili piseqqusiunnaarneq taanna EU-mi atuutilermat kalaallit inuiaqatigiit millioninik hornurujulikkaanik annaasaqarsimapput.

Nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffii

Kalaallit Nunaat nunani tamalaani nunat inoqqaavinut maligassiuisutut isigineqartarpoq. Kalaallit Nunaat nunat inoqqaavini siullersaalluni namminersornermik angusaqarsimavoq. Naalakkersuinikkut namminersulersimaneq Kalaallit Nunaata namminersornermut inatsit aqqutigalugu angusimasaa nunanit tamalaaniit nersorneqaataasarpoq. Naallu Naalagaaffeqatigiinnermi akunnitsinni akerleriissinnaasaraluarluta isumaqarpunga nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffiisigut siuttuunitsinnut atatillugu Kalaallit Nunaatsinniit Danmarkimiillu tulluusimaarutissaqarluartugut. Taamaattorli pisussaaffittaliisuunngitsunik pisinnaatitaaffeqarsinnaanngilagut. Isumaqarpunga nunat inoqqaavinut pisinnaatitaaffitsigut siuttuunitsinni nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffiisigut siuarsaanissamut nunarsuarmilu siuttuunitsinnik inerisaanissamut pisussaaffeqartugut. Tamanna inuttut pisinnaatitaaffiit qulakkeerneqarnissaannut suleqataanikkut (proaktivt), nungusaataanngitsumik inuussutissarsiutitigut ineriartortitseqataanikkut kiisalu Kalaallit Nunaannut, Issittumut naggataatigullu Naalagaaffeqatigiinnermut iluaqutaasussamik nunat tamalaat silittumik suleqatiginerisigut pisinnaavoq.

Nunat assigiinngitsut pingasut – ataatsimoorfik

Namminersorlutik Oqartussat inatsisaat ukiunik arfineq-marlunnik pisoqaassuseqalerpoq, tassuunalu naligiinnerulernissaq Kalaallit Nunaatalu nammineernerulernissaa anguniagaavoq. Naalagaaffeqatigiiffimmi peqatit ataatsimuussutsimik nukittuumik pilersitsinissaanni peqataaneq, oqaloqatigiinneq imminnullu tunngasutigut ilisimasaqarnerulertuarnissaq pisariaqarput. Ilaanni tamanna ajornakusoorsinnaasarpoq, nunalli pingasuusut taamallu assigiinngitsigisuusut soqutigisaasa Naalagaaffeqatigiinnermilu siunissami takorlugaasa inissaqartinneqarnissaat apeqqutaasuuvoq.

Inuit Ataqatigiinniit akuersissutissamut siunnersuusiaq Venstret allallu peqatigalugit suliarineqarsimasoq tapersersorparput.

Print Friendly, PDF & Email