Minguitsoq, minguinneq, minguinnerpaaq – qanoq piujuartitsinerup aningaasaqarnikkullu nukittorsaanerup ataatsikkoortinneqarsinnaanerat

Sermitsiaq-mi saqqummigaq.

Allattut: Aaja Chemnitz Larsen aamma Asii Chemnitz Narup, Inatsisartunut qineqqusaartoq (IA).

Minguitsoq, minguinneq, minguinnerpaaq – qanoq piujuartitsinerup aningaasaqarnikkullu nukittorsaanerup ataatsikkoortinneqarsinnaanerat

Nunatut illersorsinnaasatsitut Kalaallit Nunaata ineriartortinneqarnera iluatsissagutsigu, aningaasaqarnerput nukittorsassagutsigu siuariartortitsissaguttalu, taava nunanik allanik suleqateqartariaqarpugut. Ineriartortitsineq kisimiilluta pilersissinnaanngilarput. Taamaaginnarpoq.

Kalaallit Nunaat imminut mattutissanngilaq – akerlianilli nunanik allanik niueqateqarnerput nukittorsassavarput. Nunami imminermi aningaasat taakkuusut kaaviiaartiinnarneri inuussutigisinnaanngilagut. Immitsinnut ”killuinnassagutta” ineriartorneq ikittuinnarnut iluaqutaassaaq. Taamaattumik siuarsaassagaanni, suliffinnik amerlisaassagaanni inuunerissaarnermillu qaffassaassagaanni nunat allat niueqatigineqartariaqarput. Allamiut aningaasaleerusutsilernissaasa saniatigut piujuartitsisumik eqqarsariaaseq aningaasaqarnikkullu pisariaqartumik siuariartortitsinissamik eqqarsariaaseq ataatsikkoortinnerusariaqalerpagut.

Mingutsitsisuunngitsunik takorluugaqarneq

Ikummatissanik atuisariaqarnernik aningaasartuutitaanniillu annikillisaassagutta allatigut nutaanik pertujaatsunillu ujartuinissarput nunatsinni pisariaqartilluinnarparput – peqatigisaanillu silap qanoq issusianut iluaqutaasussanik pitsaasunik tigussaasunillu peqataalluta. Kiisalu amerlanerit ataavartunik suliffittaartinneqarnissaannut annertuumik pisariaqartitsivugut.

Pisariaqartitallu taakkua pingasut ataatsikkut aaqqiivigineqarnissaat imaassinnaalluarpoq ajornanngitsoq.

Kalaallit Nunaata assersuutigalugu Elon Musk (aap, taanna biilinik Teslanik pilersitsisoq silaannarsualiarnissamillu takorluugaqartoq) mingutsitsinngitsunik pilersitsinissat siunertaralugit qaaqqusinnaannginnerpaa? Muskimmi qaliassat solcelleutigisut ilisimatusarfigineqarnissaat inerisarnissaallu aningaasaliiffigisimavai. Qaliassanut solcelleutigisunut Kalaallit Nunaat misileraavinngorsinnaannginnerpa? Kalaallit Nunaata misileraaviusinnaanerani ukiup affaani seqineqarluartarnerput soqutiginaateqarsinnaavoq. Kalaallimmi illuisa affaat ukiumut qaammatini 4-5-ni innaallagissamik imminnut pilersorsinnaanngussappata tamanna pingaaruteqassaqaaq. Peqatigitillugulu issittumi solcellenut innaallagissamillu toqqortuisinnaanermut tunngasutigut ilisimasaqarnerulerlutalu misilittagaqarnerulissaagut. Aningaasaliineq taamaattoq Ilisimatusarfiuttaaq Issittumi nukissiutinut piujuartunut ilisimatusarnissaanut taputartuutaasinnaavoq.

Imaluunniimmi Greenlandic Greenhouse, ingerlatatsialassuaq nunatta naatitanik imminut pilersulernissaanik siunertaqartoq? Suut tamarluinnangajaasa nunatsinnut eqqussuuttarpagut, qinninnguaniit aalisariutinut annerpaanut. Qanorlimi inuussutissatigut immitsinnut pilersorsinnaanngussagaluarutta? Suliniutit ingerlassallu Greenlandic Greenhousetut ittut tapersersornerisigut imminut pilersorsinnaannguinnarnata aamma suliffissat siuarsaanerillu pilersissavagut – nunanit allaniit pisisariaqartarnigut annikillisissagatsigit aningaasatiguttaaq nukittorsaalluta. Tigussaasumik tapersiissagutta mingutsitsisuunngitsumik alloriaatit nutaat aallarnisaasutsilaat pilersitaat innaallagissamut atugaannut taperneqarnissaannut politikkikkut qulakkeerinnissinnaavugut. Tunisassiallu sumiiffimmi pilersinneqarmata akisoqisumik angallaterujussuannginnissaat pissutigalugu, CO2-mik aniatitatigut annikinnerulersitsineq pissammat silap pissusaatigut pitsanngoriaateqartitsitssaagut. Immaqa Teslap qaliassiai solcelleutigisut atorlugit naatitsivinni LED-peerit innaallagissamik pilersorneqarsinnaapput?

Qanoq ililluta suli piujuartitsinerulissaagut?   

Angallannermi arlalitsigut innaallagiatortunik atortoqalereernikuuvugut immiisarfeqalereernikuullutalu, pingaartumik Nuummi. Sulili annertuneroqisumik pisinnaavugut. Ukiualunnguit qaangiuppata Fordimiit biilit benzinatortut dieselitortullu europami tunisaajunnaassapput, Fordillu USA-mi lastilinni tuninerpaasartagaa el-bilinngortinneqassaaq, 2022-23-mi piareertussaq. Siunissami Alaskami, Canadami Montanamilu atorneqarsinnaappat, aamma Ilulissani, Sisimiuni Maniitsumilu atorneqarsinnaassaaq. Kalaallit Nunaat avataaniit ikummatissanik pisiortortariaqartiinnarnagu, erngup nukinganik pilersornitsigut annertusaanikkut, solcellellu atorneqarnerulernerisigut aningaasatigut annertuumik sipaaruteqarsinnaavugut, atortulersuinermi, ikkussuinerni aserfallatsaaliinernilu suliffiit nutaat pilersinneqarsinnaassallutik. Illunni solcellet atorlugit ukiumut qaammaterpassuarni kiassarneq imerlu kissartoq aammalu biilivit innaallagissorsernera pissarsiarisinnaavatit – qaavatigullu nukissiuutivit nammineq suliarineratigut sipaarlutit imaluunniit immiivinnik solcellenillu pilersuisut suliassaqartillugit.

Inuussutissarsiornikkut ineriartortitsinermi attaveqaatit digitaliusut pingaaruteqarput

Savalimmiormiut Islandermiullu qimerloorutsigit, aqquserngit, putorsuit il.il. sanaartorneqarsimasut aqqutigalugit ineriartortitsinerminni assut iluaqusiisimapput. Peqatigitillugulu Atlantikup Avannaani sanilitsinni attaveqaatit digitaliusut isumagilluarneqarsimapput.

Kalaallit Nunaalli anginerujussuuvoq, taamaattumillu sumiiffiit akornanni aqqusinniortiternissat putorsualiortiternissallu isumaqaratillu imminut akilersinnaanngillat. Digitaliusumilli attaveqaatit suli annertusarsinnaavagut. TELE-p suliarujussuaq isumagereerpaa – sulili annertusaasinnaavugut. Aamma computerersornikkut inuiaqatigiinni ilisimasanik katersuiviit digitaliusut suliffinnik amerlanerusunik pilersitsiviusinnaapput. Inuussutissarsiornerup nukittorsarneqarnerata saniatigut akikinnerusumik interneteqarnikkut sumiiffinni minnerusuni peqqinneq ilinniartitaanerlu nukittorsarneqarsinnaapput.

Oqanngilagut Kalaallit Nunaanni ajornartorsiutit qulaani taaneqartut aqqutigalugit iluarsineqarsinnaassasut – aamma imaalluarsinnaavoq isumassarsianit taakkartukkatsinnit suli pitsaanerusoqartoq. Oqartoqartarpoq aningaasarsiorneq immineq akeqartartoq, uanilu nunat sanilittaa suli annertunerusumik suleqatigilernissaat pingaaruteqarpoq. USA soqutiginnilluni takutitsereerpoq, Danmarkilu Vækstfondimut aningaasaleereerluni. Suleqatigiinneq tamanna nukittorsarnerusariaqarpoq, tuniniaaqatigiiffinnilu aningaasat eqqarsaatigalugit ammanerunissaq pigisariaqartipparput, tassa nunarput aningaasaliiffissatut pilerinartinnerusariaqarlutigu. Tamatumani politikkikkut pertujaatsuuneq, suleqateqarsinnaaneq anguniagaqarnerlu pisariaqarput. Tamannalu piviusunngortitseqataaffigisinnaavarput. Siunissamili suna inuussutiginiarnerlutigu kiisalu aningaasaqarnitsigut, suliffissaqartitsinikkut silaannallu allanngoriartornerani unammilligassatigut ataatsikkut qanoq aaqqiiniarnissatsinnut annertuumik oqallinnissarput pisariaqartipparput.

del på de sociale medier

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin