fbpx

Kalaallit Nunaanni inunnut LGBTI+-mut atassutilinnut atukkat pitsanngorsartariaqarpagut

Aaja Chemnitz Larsenimit, folketingimi Inuit Ataqatigiinnut ilaasortaasumit oqallissaarut
20.08.21 Sermitsiaq-mi oqallisaarut

Sapaatip akunnerata ingerlanerani World Pride 2021 aallarnerneqassaaq. Tamanna Danmarkimi annertuumik nalliuttorsiutigineqassaaq, Kalaallit Nunaanniillu arlalinnik sinniisoqarnissaa nuannaarutigaara. Sivitsortumi Kalaallit Nunaata World Pride-mut allat naleqqatigalugit ilaasinnaanissaa sulissutiginikuuarput. Inunnut LGBTI+-mut atassuteqartunut pisoq annertoorujussuuvoq, soorlu aamma pride-mut tunngasunik pisoqartitsisoqassalluni oqallittoqassallunilu, pissartanngorniuuttoqassalluni LGBTI+-mut atassutillit 2000-it sinnerlugit peqataaffigisassaannik, eqqumiitsuliornerup- piorsarsimassutsillu tungaatigut pisoqartitsisoqassaaq oqaluttuarisaanerlu eqqarsaatigissagaanni LGBTI+-mut oqalliffissaq inuit pisinnaatitaaffiinut tunngasoq annertooq ingerlanneqassalluni.

Kalaallit Nunaannit LGBT Greenlandi, Nalik aamma atuakkiortoq Niviaq Korneliusseni aamma erinarsortartoq Nina Kreutzmann Jørgenseni peqataassapput. World Pride-mi qulequtaq pingaarneq tassaavoq kikkulluunniit peqataasinnaasut, Kalaallit Nunaallu peqataaqataalluarpoq. Tamanna nuannerpoq.

Eqqarsaatersornissamut allannguinissamullu piffissanngorpoq

Tamakku pinerisa nalaanni LGBTI+-mut atassutillit Nunatsinniittut atugaat eqqarsaatigilluarneqarsinnaapput, taakkuummata ullut tamaasa kinaassutsiminnik akuerineqarnissaminnut sorsuuteqartuusut.

IA-mit suliatsinni anguteqatiminoortut arnaqatigimoortullu pisinnaatitaaffii ilaatittarpagut. Suliani pingaarutilinni peqataaffigisanni, siullermik Inatsisartuni kingornalu Folketingimi, tassaavoq 2016-mi anguteqatimoortut arnaqatiminoortullu oqaluffimmi katitinneqartalernissaannut periarfissiigatta. Taamanikkut Kalaallit Nunaat nunanut allanut sanilliutissagaanni siuttooqataalluni allanngueqataanikuuvoq, tamannalu amerlasuunut qiimmassaataasimavoq inuiaqatigiinnilu maanna mutiusumut pissusissamisoortutut ingerlanneqarluni. Anguteqatiminoortartunulli arnaqatiminoortartunullu pisinnaatitaaffiit suli suliassaqarfiupput.

Angajoqqaaqataasinnaanermut pisinnaatitaaffiit kinguarsarneqarput

Nunatsinnit anguteqatiminoortartut arnaqatiminoortartullu qanoq isummerfigineqartarneri suliarisussaavagut. LGBTI+-mut tunngatillugu pisinnaatitaaffiit ilai danskit naalagaaffiata akisussaaffigai, taakkulu Inuit Ataqatigiinnit suli sulissutigaagut.

2015-mili ilaatigut meeqqanut tunngatillugu inatsit sulissutiginikuuarput, tassani angajoqqaaqataasinnaaneq sinaakkuserneqarmat Nunatsinnilu nutarsarneqartariaqarluni. Ullutsinni anaanaasut marluk imaluunniit ataataasut marluk meerartaaraangata angajoqqaajusuni aappaannaa ernereernerup kingorna sulinngiffeqarsinnaasarpoq angajoqqaap aappaa akuerineqaqqaartartussaammat. Naliginnaasumik angajoqqaap aappaata meeraq qitornavissiartaarisariaqartarpaa, naak uagut isumaqaraluartugut anaanaaqataanissaminnut ataataaqataanissaminnullu pisinnaatitaaffeqartariaqaraluartut. Qitornavissiartaarniarneq siusinnerpaamik ernereernerup kingorna qaammatit pingasut qaangiukkaangata ingerlanneqarsinnaasarpoq, tassanilu suliamik sullissinissaq aamma eqqaamaneqassalluni. Tamanna anaanaaqataasumut ataataaqataasumulluunniit meeqqap inuunerani ukiumi siullermi angajoqqaatut pisinnaatitaaffeqannginnermik pisussaaffeqannginnermillu imaqartarpoq. Taamaammat angajoqqaaqataasoq ernereernerup kingorna sulinngiffeqarsinnaaneq ajorpoq meeqqaminullu inatsisilerinerup tungaatigut akisussaaffeqarneq ajorluni. Takorloorsinnaavara taamatut inissisimalluni qanoq nuanniitsigissanersoq.

Maannamut ilaqutariiugaanni suiaaqatigiilluni pisinnaatitaaffiit ikitsunnguupput. Maannakkut ilaqutariit neriusaatut taaneqartartut akuerisariaqalerpagut ilaqutariillu ataatamik, anaanamik meeqqanillu taamaallaat imaqartariaqannginneri paasisariaqarparput. Meeqqat tungaatigut inatsit nutartertariaqalerpoq pingaarutilimmillu ingerlateqqinneqartariaqarluni, suli danskit naalakkersuisui naalagaaffiup akisussaaffimminik tigusinissaannut sulissuteqarpunga. Maannakkuugallartoq 2023-mi nutarterinerup atuutilernissaa naatsorsuutigisinnaavarput. Inuit Ataqatigiinnit tamanna piviusunngortinneqarnissaa sulissutigissavarput.

Inatsimmi uumissuinermit tunngaveqartumit pinerlunnerit erseqqissarneqartariaqarput

Folketingimi innuttaasunut siunnersuut maanna 50.000-init sinnerlugit atsiorneqarsimasoq inatsimmut Danmarkimi uumissuilluni pinerlunnernut sakkortunerusumik kinguneqalersitsisussaq eqqartorneqalissaaq. Uanga tapersersuisorujussuit ilagaannga. Tamannalu Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu anguteqatiminoortartunut arnaqatiminoortartunullu iluaqutaassaaq.

Taamaakkaluartoq Nunatsinni uumissuilluni pinerlunnerit sakkortunerusumik kinguneqartarnissaannik isumaqarpunga. Danskit pillaasarnermut inatsisaat assigalugu Kalaallit Nunaanni pinerluttulerinermi inatsit assigiinngisitsinermut tunngasoq paragraffimi allaqqavoq. Inatsisilli annertunerusumik inuiaqatigiit sanngiinnertagullu illersortariaqarpai. Uanga isumaqarpunga suiaassutsikkut kinaassuseq inatsimmi ilanngunneqartariaqartoq, soorlu aamma innarluutillit ilanngunneqarnissaat pingaartillugu, taamaalilluta suiaassutsit tungaatigut innarluuteqarnerulluunniit tungaatigut sioorasaarisoqarsinnaanera imaluunniit asissuisoqarsinnaanera pinngitsoortittarniassagatsigu. Taamaaliornikkut ikinnerussuteqartut illersorneqarlutillu inatsisitigut inissisimaneri qulakkeerneqassammata. Tamanna ukiumut 2021-mut tulluarnerusussaavoq, maannami inatsit naammattumik inissisimanngimmat.

LGBTI+-mut tunngatillugu pitsanngorsaanissaq ataatsimut isigalugu pisariaqartinneqarpoq

Maannakkut Naalakkersuisutta aqutsinerannut isumalluarpunga Naalakkersuisullu aningaasartuutissanut inatsimmut siunnersuutaanni Naligiissitaanermut Siunnersuisoqatigiinnut annertusiinissamut akuersissutaat siumut ingerlariaqqinnitsinnut takussutissatut tiguara. Taamaaliornerup naligiissitaanerup pingaaruteqarnera takutippaa.

Taamaakkaluartoq uagut inuiaqatigiittut kikkut tamarmik inissaqartinnissaanut qulakkiinissatsinnut akisussaassuseqarpugut. Ukiut arlaqanngitsut qaangiupput LGBT Greenlandip anguteqatiminnik arnaqatiminnilluunniit atoqateqartartut allatigulluunniit allatut suiaassusilinnik atoqateqartartut suli kinaassusersiorfigineqartartut oqaatigaat.

Tamanna ataatsimut qaangerniartariaqarparput. Inatsisit politikkikkullu pilersaarutit piinnassanngilagut. Piviusoq inuuffigisarput aamma eqqaamassavarput. Uanga Folketingimi tamanna sulissutigissavara, neriuppungali suliffeqarfinni, inuussutissarsiorfinni ilaqutariinnilu tamanna eqqarsaatigilluarneqassasoq. Nammineerluta qanoq iliuuseqarsinnaavugut iliuuseqarnerussaagullu? Uanga isumaqarpunga tamanna sapernagulu iliuuseqarfiginerusinnaagipput.

Sapaatip akunnera Pride-mut tunngasunik imaqarluartussaq atorluarniarisiuk.

del på de sociale medier

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin