fbpx

Kalaallinik assigiinngisitsineq

Atuagassiami SOS Racisme-mi saqqummersitaq, ukiaq 2021, tidsskrift nr. 125

Ukiut 2020 aamma 2021 nunarsuarmi nappaammik tunillaassuunnermik imaqaannarnani assigiinngisitsinermut racelu tunngavigalugu nikassaanermut imaqartunik oqallinnertaqarnerannik ilisarnaateqarput. Tamanna nunarsuarmi siaruarsimavoq, soorlu aamma Danmarkimi ineqatigiinni Christiansborgimilu eqqartorneqartarluni. Innuttaasut siunnersuutaat uumisunnermit tunngavilimmik pinerlunnernut sakkortunerusumik inatsisitigut eqqugaasalernissamut tunngasoq maanna Folketingimi oqallisigisussanngorparput, tamannalu nuannaarutigivara.

Kalaallit Nunaanni kalaallillu Danmarkimiittut eqqartortillugit oqallinneq suli ingerlajuarpoq. Ukiorpassuarni pikititsinissamut aallartitseqqajaasarsimavoq, ilaatigullu assigiinngitsutigut takkuttarluni. Assersuutigalugu sumi inunngorsimaneq tunngavigalugu akissaasersuineq oqallitsitsinikooqaaq, tassa Danmarkimi inuusut ukiorpassuarni Kalaallit Nunaannit inuusunit akissarsiaginnerunikuummata. Ullutsinni kalaallit politiit suli qallunaanit politiinit suleqatiminnit akissarsialunnerupput, naak suliat assigiimmik imaqaraluartut. 2016-mi aamma angerlarsimaffeqanngitsoq Danieli, qimuttuitsoqarfimmi Amagerbro-mi Københavnimiittumi nakorsanit ikiorneqannginnermi kingorna toquvoq, tamannalu kalaallinik Danmarkimiittunik assigiinngisitsinermut naapitaqarnerannut oqallinnerujussuarmik pilersitsivoq.

Ukiut 2020 aamma 2021-mi kalaallinik assigiinngisitsineq ataqatigiinnerusumik isiginiagassaavoq. Tamanna nunasiaataasimanermit Kalaallit Nunattalu Danmarkillu pissaanerannit nikingassuseqarnermit pinngorluni, pingaartumik maanna inuusuttunit ammasumik eqqartorneqarlutik iliuuseqarfiginiarneqalerluni. Inuusuttut amerlasuut inuit kakiornerinik kakiortittalernikuupput tunngaviusumik piorsarsimassusertik taamaalillutik erseqqissarumasarmassuk. Oqallinnermut aamma ilaasimavoq ilumut Kalaallit Nunaata nunasiaatigineqalerneranit ukiut 300-t malunnartinneqarlunilu nalliuttorsiutigineqassanersoq. Malugineqanngitsoorsimanngilarlu politikkikkut Hans Egedep tikinneranit ukiut 300-t qaangiunneri malunnartinniarneqarumasimanngimmat, kisianni aamma Sermersuumi qinersisartut amerlanerit Hans Egedep eqqaassutissaanik nikisitserusunngitsut amerlanerusimallutik.

Uanga aaliangersinnaanngilara assersuutit qulaani allaqqasut Kalaallit Nunaata nunasiaataasimaneranit kingunerlutsitsinertut taaneqarsinnaanersut. Taamaattorli ataatsimut isigalugu ataqatigiittumik inissisimaffipput taamaappoq, kalaalerpassuit Danmarkimi assigiinngisitsinerit malugisarpaat, tamannalu aamma Kalaallit Nunaanni malugineqartarluni.

 

Folketingimi naligiinngitsumik isersinnaatitaanerit

Ukiut kingulliit misigisarnikuuara uagut kalaallit folketingimi ilaasortaasugut tusarnaarneqarnerulernikuusugut. Tamanna ineriartorneq ajunngitsutut taasassaavoq. Sulili Folketingimi naleqqatigiilluni inissisimanissaq Kalaallit Nunaannullu sullissinissaq sulissutigissavara.

Kalaallit Nunaannut tunngatillugu isumaqatigiinniarnerni uteriisiinnavissimanerup kingunerisaanik peqataasinnaalernerput iluatsinnikuuara. Assersuutigalugu aningaasartuutissanut inatsimmut aamma inunnik isumaginninnermut tunngasunut inatsimmut isumaqatigiinniarnerit politiinullu tunngatillugu isumaqatigiilerneq eqqaaneqarsinnaapput, tassani kalaallit politiit pineqarmata. Pinerluttunik Isumaginnittoqarfik aamma Kalaallit Nunaat pillugu eqqartuisoqaraangata ilaasarpugut.

Sulili peqataatinneqarnissarput suleqatittalu danskit naleqqatigalugit ilaatinneqartarnissarput pissusissamisut isigineqanngilaq, naak uagut kalaallit folketingimi ilaasortaasugut pingaarutilinnik qanimut ilisimasaqartuusugut Kalaallit Nunaat kalaallillu eqqartorneqartillugit isumaqatigiinniarnerni atorneqarluarsinnaalluta. Taamaalilluta oqarsinnaavugut assigiinngisitsinerit kalaallinut Danmarkimiittunut assigiinngitsutigut ersertarput, kalaallinut naliginnaasunit Christiansborgimiittunut eqquisarmat.

 

Danmarkimi assigiinngisitsinermut iliuusissamut pilersaarusiornissaq 

Kalaalerpassuit Danmarkimiittut assigiinngisitsinerit misiginikuuaat. Kalaallit Nunaat kalaallillu pillugit ilisimasaqarneq annikippallaarpoq isummallu pigiliutiinnakkat ingerlanneqaannarnissaannut pisooqataasarluni. Tamanna allanngortittariaqarparput.

Misilittakkamali paasitippaanga isummat pigiliutiinnakkat unitsissagutsigit ilisimasat oqallinnerillu Danmarkimiittut Kalaallit Nunaat pineqartillugu annertusarneqassasut. Innuttaasut paasitinneqartassapput, taamaattorli aamma Folketingimi politikkikkut naligiimmik inatsisartut suliaatigut suleqatigiilluarnissaq qulakkeerniarneqassalluni. Danmarkimi meeqqat atuarfiini ilisimasat annertusassavagut nukalernilu assinganik paasisimasaqannginneq unitsillugu. Atuarfinnut tunngatillugu isumaqatigiilernermi kingullermi suleqatikka aaliangerput Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaanera atuartitsissutigineqartalissasoq, nutaaliaasumilli inuiaqatigiit atuartitsissutigineqartassanngitsut. Taamaaliorneq ajoraluartumik isummanik pigiliutiinnakkanik aalajangiussinermik pilersitsinermillu kinguneqartarpoq. Kalaallit Nunaanni nutaaliaasumik inuunerup ajunngitsortai oqaluttuarisinnaasariaqarpagut kinguaariinnilu ineriartornerup annertuup ingerlanera eqqartorsinnaasariaqarlugu.

Inuusuttut akornanni suliniuteqarnikkut kinguaariinni tulliuttuni peqataatitsineruneq anguniarsinnaavarput “uagut” “ilissilu”-eqqarsartariaaseq peerlugu. Taamaalilluta isummat pigiliutiinnakkat assigiinngisitsinerillu annikillisissinnaavagut. Tamanna pisariaqartipparput.

Peqatigiiffiit arlallit Danmarkimi assigiinngisitsinermut suliniutinik ujaarlerput – tamannalu tapersersorpara. Danmarkimi assigiinngisitsinerup annertussusaa paasiniassallugu pissusissamisoortuuvoq. Ilisimasat tassani immikkut inuiaassusilinnut assigiinngisitsinernut iliuuseqarnissamut pilersaarusiassamut atorneqarsinnaapput, tassani kalaallit Danmarkimiittut aamma eqqarsaatigineqassapput. Taamaaliornikkut taamaallaat assigiinngisitsineq sulissutigineqarsinnaavoq inuiaqatigiinnillu inissaqartitsisunik pilersitsisoqarsinnaalluni. Taamatullu ikinnerit assigiinngisitsinernik misigisaqassallutik.

 

Kalaallit Nunaat pillugu takorluukkat

Kalaallit Nunaanni inatsisitigut nutartigassaqaaluppoq, politikkikkullu ersarissumik takorluukkat assigiinngisitsinermut iluaqutaasinnaallutik. Inuiaqatigiinnik assigiinngissutsinut ataqqinnittunik ataqatigiinnermillu pingaartitsisunik pilersitsiniarutta assigiinngisitsinerit anisitsinerillu siuttuulluta pinaveersaartittariaqarpagut.

Maannakkut Kalaallit Nunaanni naligiissitaanermut inatsimmi assigiinngisitsinermut naligiinngitsumik illersorneqarnissamik imaqarpoq, assigiinngisitsinermut tunngatillugu suiaassusermut tunngasut suliffeqarfinnullu tunngasut tungaatigut illersuisoqarsinnaammat. Taamaammat Kalaallit Nunaanni immikkut inuiaassusermut, upperisamut, kinguaassiornissamut tunngatillugu soqutigisatigut, ukiut imaluunniit innarluuteqarnerup tungaatigut inatsisitigut illersorneqarsinnaasoqanngilaq. Uanga isumaqarpunga inatsimmik racemut, immikkut inuiaassutsimut, innarluutinut allanullu assigiinngisitsinermut tunngasunut illersuisoqartoqartariaqartoq. Inuttut Pisinnaatitaaffinnut Instituttimit aamma tamanna innersuussutaavoq. Uanga aamma isumaqarpunga iliuusissamut pilersaarusiortoqartariaqartoq ingerlaartumik assigiinngisitsinermut illersuutissamik imalimmik, tamanna aamma Inuttut Pisinnaatitaaffinnut Instituttimit erseqqissarneqarnikuuvoq. Naligiissitaanermut Siunnersuisoqatigiit piginnaatitaaffitik allisittariaqaraluarpaat, siunnersuisoqatigiit suiaassutsit akornanni naligiissitaaneq piinnarnangu sulisinnaaniassammata. Siunnersuisoqatigiiffimmik immikkut inuiaassusermut, upperisamut, innarluutilinnut il. il. naligiissitsiumasumik pisariaqartitsivugut.

Inatsisit nutarsakkat assigiinngisitsinermullu iliuusissamut pilersaarummik ersarissumik peqarutta kalaallit innuttaasut iluamik illersorsinnaalissavagut. Inuiaqatigiittut sanngiinnertagut qanoq illersornerlugit nalilersorneqartussaavugut. Uanga isumanni assigiinngisitsineq ersarissumik suliassaraarput – arlalitsigut, pingaartumillu sanngitsortatsinnut tunngatillugu.

del på de sociale medier

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin