Navigate / search

Isumaannakkut pilersaarutit unitsissigit angusassamillu toraagaqarlusi innuttaasut nuuttarneri sulissutigalugit

Aviisimut ilanngutassiaq oqallissassaarut, Aaja Chemnitz Larsenimit, Folketingimi ilaasortamit, Inuit Ataqatigiinneersumit allataq.

Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinni ineriartornermit kisitsisit takkupput. Siunersissaanngitsumik inuiaqatigiit amerliartorpasittutut saqqummiunneqarput – aali inuiaqatigiinni amerliartornerup avataanit sulissusanik nuuttunit pinngortuusoq. Piuvusormi tassaavoq kalaallit Kalaallit Nunaanniittut ikiliartorput.

Nunatsinni meeqqat inunngortartut kalaallillu nuuttartut akornanni suli peqqummik pingajuusumik ilaasoqarpoq, tassa nuuttarnerit. Nunami taamak nammineq oqaatsinut pingaartitsitigisumi, piorsarsimassusermik pingaartitsitigisumi siumullu namminilivikkusoqisumi kisitsisit taakku annilaarnassaqaat.

Inunnik avataanit aallertanngitsuugutta – Kalaallit Nunaat ukiut ingerlaneranni inuerukkiartuinnassagaluarpoq.

Amerlanerulissaagut, ikiliartornata

Uanga isumaqanngilanga Kalaallit Nunaannut suliartortoqartarnera ajornartorsiutaasoq. Naamerluinnaq. Tikittartummi tassaapput ullut tamaasa inuiaqatigiinni ingerlaartitsinissamut tapersiisuusut. Kalaallilli taamak amerlatigisut nuuttarneri ernumassutigeqaakka. Kalerrisaarutigineqartoq qularisassaanngilaq: Nunatsinni siunissaq ajunngitsoq upperissallugu ajornarpoq nuuttartullu peqqutai suugaluarpata, ass. Danmarkimi soraarnerussutisiat annertunerinik peqquteqarluni nuuttarnerit imal. inissaaleqinerit, meeqqerivinni meeqqallu atuarfiini misigisanik nuanniitsunik misigisaqarsimanerit, soorlu aamma Kalaallit Nunaata silataani suliffissanik atorfissanillu periarfissaqarluarnerit il. il. peqqutaatinnagit inernera taannaajuarpoq: Kalaallit Kalaallit Nunaanni ikiliartorput.  

Tamatta nalunngilarput angerlarsimaffik, ilaquttat, pinngortitarput, nerisagut, oqaatsigut, piorsarsimassuserput assigisaallu kilometerinik tuusintilinnik ungasitsigisumut piniarluni qimannissai imaannaanngeqisoq.

Inuiaqatigiit akuersaartuusut siumullu ingerlasut ineriartornissamut piumasaqaataapput

Ineriartornerup isikkua pimoorussilluni isumaliutiginnissutigineqartariaqarpoq iliuuseqarfigineqartariaqarlunilu. Ukiut qulissaat oqallitilerpugut, soorlu namminiilivinnissaq piviusunngulersutut eqqartorlugu aaliangiinnartariaqartutullu nipeqartarluta.

Oqallinnermut tassunga tunngatillugu oqarusuppunga:

Siullermik: Namminiilivinniarnermik kissaateqarusukkutta inuiaqatigiit amerlinerungaatsiartariaqarput. Nuna taamak ajornartigisumik pinngortitalimmik inissisimaffilimmillu ingerlaarniaruni amerlanerusumik innuttaasoqartariaqarpoq. Taamaammat avataanit sulisussanik tikisitsisinnaasariaqarpugut. Taamatullu aamma nammineq innuttaasut nunatsinniiginnarnissaat angusariaqarlugu.

Aappassaanik: Siunissamut upperinninnerput piviusunut tunngassuteqartariaqarpoq – takorluukkat isumaannakkullu pilersaarutit pinnagit. Taamaammat politikkikkut iliuuseqartoqartariaqarpoq piffissarlu eqqorlugu una qulakkeerneqartariaqarluni: Aningaasaqarnerup ineriartornera piviusumik, atasinnaasumik siumullu naammattumik ingerlasinnaasumik ingerlassaaq. Taamaanngippat aningaasaliisut ingerlaqqissapput ilinniarluarsimasullu – aamma kalaaliusut – ingerlaqqissallutik.

Pingajussaanik: Inuiaqatigiissutsimik pingaartitsivallaarneq kalaallinik avataaneersunillu avissaartuutsitserusuttoq – isummanillu “ilumoortunik” “kukkusunillu” takunnikkusuttoq inuiaqatigiinni ineriartornissatsinnut nuannersumut unitsitsisarpoq. Taamatut pissusilersorneq avataaneersunit tikilluaqqusaanngitsutut misigisunut iluaqutaanngilaq. Kalaallillu amerlasuut kanngusaarneqartut tunniutiinnaqqajaalersinnaasarput nunartillugu qimallugu.

Politikkikkut ilinniarnissaq inuiaqatigiittullu ammasuunissaq annertuumik pingaartinneqartariaqarput

Piviusuusoq nalunngilarput ilinniartuutigut nunatsinnut naammassigaangamik uteriarlutik nooqqittartut. Tamanna eqqarsaatigilluagassaavoq.

Taamaammat politikerinut suliassaq alla eqqarsaatigisassaavoq: Tamanut ammasumik politikkikkullu oqallisigineqartariaqartut ilaanniippoq qanoq ulluinnatsinni, tusagassiutitigut, Inatsisartut ataatsimiittarfianni, suliffeqarfinni, qinersinerup nalaani ataatsimiinnerni assigisaannilu ataqqinnittumik oqallittoqartarsinnaanera.

Ukiorpassuanngulersuni taasara kingulleq atuunneq ajorpoq – qularinngilluinnarparalu inuusuttunut Kalaallit Nunaanni najugaqarusuttunut naligeeqatigiimmilli inuusinnaanermik upperinninngitsunut eqqaasara peqqutaaqataasinnaasoq. Oqallorissaarnermut sulisaasermullu taamaattumut ersarissumik unitsitserusuttunik Kalaallit Nunaanni politikkikkut aqutsisunit iliuuseqartoqarnissaa neriuutigigaluarpara taamatummi inissisimasoqarnerata inuiaqatigiinni avissaartuutsitsisarmat.

Namminersornerup ukiut qulinngortorsiornera

Taamaammat inuiaqatigiinni amerlassutsigut nuannaarutissaanngillat. Kisitsisit qaaginnarsiortumik isigissagaanni annikitsumik siuariarsimarpasikkaluarpataluunniit takutippaat kalaallit Kalaallit Nunaanniittut ikileriarnikuusut. Avataaniillu suliartortartutta amerlisimanerisa takutiinnarpaat aaliangersimasumik pilersaarusiunngikkaluarluni inuussutissarsiornerup iluani suliffissanik ineriartorfissanillu aqqutissaqartoqartarsimanera – taamatut inissisimanerup politikkikkut oqallinnerit tamanullu ammasumik oqallinnerit apeqqutaatinnagit ineriartornikuupput.

Naalakkersuisoq Vittus Qujakitsoq (NQ) Altinget-imi oqaatsit allanngorartut atorlugit amerlanerit angerlaqqinnissaannut peqqusersiorfiginissaat eqqartorpaa. Ajoraluartumik oqaatsit taakku isumaannakkut pilersaarutaapput iluatsinngitsumillu kalaallinik Danmarkimiittunik angerlartitsisitsiniarsarinerinnaallutik. Nunatta Qitornaaniittunit ass. politikerit “Peqqinnissamut Isumaginnittoqarfimmik akimasumik” peqqusersiorfiginninnerit eqqartortarpaat, soorlu aamma namminneq inuutillutik namminiilivinnissaq eqqartortarlugu. Tamakkuninnga oqalunnermi inuuniarnermit akisoorujussuarmit pitsuunermillu imaqartumik inuuneq piviusuunngitsumik eqqartuineruvoq. Inuimmi inuiaqatigiinni amerliartortut ulluinnarmi aningaasaqarnertik kaaviiaartissinnaanngilaat. Tamanna atasumik ingerlanavianngilaq. Ulluinnarmi annertunerusumik ajunnginnerusumik atugaqalernissaq sammineqartariaqarpoq inuiaqatigiittullu ingerlanerput ilinniarnikkut aaqqitassaalluni. Ajornartorsiummi taanna sivitsulersumik pigivarput.

Taamaammat isumaqarpunga anguniagaqalernissatsinnut piffissanngorsimasoq: Oqallinneq allanngortikkumallugu qanoq iliorsinnaavugut? Kalaallit “ilumoortut” “ilumunngitsullu” eqqartorneqarneri qanoq unitsissinnaavagut? Kalaallit ilinniagartuut qanoq orniginartumik atasumillu nunatsinnut pinissaat qulakkeersinnaavarput? Qanoq atugarissaarnerulernissaq akisussaaffinnilli amerlanerusunik tunngavilersorluakkanik tigusinissatsinnut piareersarsinnaavugut? Qanoq isilluta suliartorlutik tikittut peqataalersissinnaavagut tamatsinnut iluanaarutaasumik? Apeqqutit taamaattut akineqarnissaat pisariaqartinneqarpoq. Sukkasuumik akineqartariaqarput.

Aaja Chemnitz Larsen, Inuit Ataqatigiit

Print Friendly, PDF & Email