Issittumi paasissutissiineq pillugu oqaaseqartittakkatut aviisimut ilanngutassiaq

Folketingimi ilaasortaq Aaja Chemnitz Larsen.

Oqaatigineqartut atuupput.

Kunngeqarfimmi issittumut pilersaarusiorneq issittumi ataatsimut suliniuteqarnermik ineriartornermillu siumut takorluugaqartumik nalunaarsuuserneqassaaq. Kalaallit Nunaat nunani issittuni ataatsimut arealianni 20%-itaanik annertussuseqarpoq nunallu inissisimanera pinngortitallu isumalluuteqarluarnera pissutigalugu nunarsuarmi pissaanilissuarnut soqutiginarluinnarluni. Allatut oqaatigalugu oqarsinnaavugut nunat issittut eqqartorneqartillugit Kalaallit Nunaat peqqutaasartoq.

Inuit Ataqatigiinnit isumaqarpugut Kalaallit Nunaanni aamma ersarissumik issittumi pilersaarusiortariaqartugut, soorlu aamma Kalaallit Nunaannit nunat allat pillugit politikkimut tunngatillugu pilersaarummik ujartuisarnikuusugut. Naalakkersuisut nunat allat pillugit politikkimut tunngasoq ingerlannerarpaat ilassutigineqarsinnaasunillu siunnersuuteqarnissarput qilanaaraarput, minnerunngitsumillu inernivissaata takunissaa qilanaaralugu.

Danmarkimi naalakkersuisut issittup siunissaa pillugu inuusuttunik peqataatitsinissamut oqallitsitsinissamullu pilersaarusiorput. Tamanna Inuit Ataqatigiinnit tapersersorparput isumaqaratta innuttaasut peqataatinnerunissaat pisariaqartinneqartoq uanilu pingaartumik Kalaallit Nunaanni inuusuttut Kunngeqarfimmi Issittumut Pilersaarut pillugu paasitinneqarnissaat pingaaruteqarluni. Tamanna tapersersorniarlugu Inuit Pisinnaatitaaffiinut Kalaallit Nunaata Siunnersoqatigiivi aamma Danmarkimi Institut for Menneskerettigheder ataatsimut suleqatigiinnerini pitsanngorsaaniarluta suliniuteqarniarpugut, pingaartumik inuttut pisinnaatitaaffiit taakkulu malinneqarnissaanut ukkatarinninnissamut tapersersuilluta. Taamatuttaaq ukiut marluk qaangiummata Inuit Ataqatigiit FN-imi nunarsuarmut anguniakkani Kalaallit Nunaannut tunngasunut aningaasanik tunniussisoqarpoq. Tamanna nittartakkap www.anguniakkavut.gl-ip pilersinneqarneranik inerneqarpoq.

Ukiuni ukunani ingerlasuni Kalaallit Nunaata inissisimanerata pingaassusaa erseqqissarneqaqqittarpoq. USA, Rusland-i aamma Kina annertusiartortumik soqutiginninnertik takutittarpaat nunamullu pimoorussillutik soqutiginninnertik ersarissumik takutittarlugu. USA-mit konsuuleqarfik ukiuni 67-ini matoqqanikoq Nuummi ukioq manna ammaqqinneqarpoq. Nalunngilarput Kalaallit Nunaanni ataqatigiinnermut aaqqissuussinermut aningaasaliinissaannut isumaqatigiissuteqartoqarnikuusoq sulili iluarsartuullugu pilersaarusiat annikitsorsiornertai tusarnikuunngilagut. Tusagaqaqqinnissarput qilanaarivarput.

Inuit Ataqatigiit ukiut arfinilinngulersuni Pituffimmi sullissinermut isumaqatigiissummut nutarterinissamut suliniuteqarnikuupput. Tamanna inerniliiffigineqarnissaa takorusupparput isumaqaratta USA-mit suleqateqarnermit ataatsimut isumaqatigiissut Kalaallit Nunaanni innuttaasunut iluaqutaanissaa qulakkeerneqassasoq.

Kalaallit Nunaanni diplomatini kingulleq tassaavoq Ruslandimit konsuuli. Ruslandimit qinnutigineqartoq Naalakkersuisunit akuerineqarsimavoq suliarlu sivisulaartumik ingerlanneqarsimalluni. Tusagassiuutinit tusarnagu paasitinneqarsimanissarput kissaatigisinnaasimasuugukku kissaatigisimassagaluarpara.

Iligisassatta silatusaarluta toqqarnissai pingaaruteqarpoq. Inuit Ataqatigiinnit nalunngilarput Issittuni inatsisartunut ilaasortaasunut ataatsimiititaliamit – ulluinnarni SCPAR-imik taaneqartartumi – soorlu aamma Issittumi siunnersuisooqatigiinnit nalunngilarput diplomatinik oqalliseqateqarsinnaaneq pingaaruteqartuusoq. Inuiaat akornanni suleqatigiinneq, pingaartumik uagut iligisatsinnik suleqateqarneq pingaartuuvoq – allaammi naleqartitagut assigiinngiffeqaraluarpata suleqatigisartussaavagut. Ruslandimit konsuulip Kalaallit Nunaannit diplomatiimut tunngatillugu pitsanngorsaasinnaagaluarpalluunniit eqqaamassavarput Ruslandimit sakkutooqarfimmik najuunneq annertusineqartussaammat issittumilu suliatik annertusissagaat eqqaamassallugu, taamatullu annertusisumik sakkussiortoqalissappat Issittuni eqqissisamasumik inuunermut anguniagarput sunnerneqarsinnaammat. Pingaarutilimmik oqimaaqatigiissitsiniarsarisussaassaagut.

Sivisuumik isumaliortoqarnikuuvoq Kinamit konsuuleqarfimmik imaluunniit konsuulimik atorfinitsitsisoqassanersoq. Tamanna pissusissamut ingerlanissaa naatsorsuutaavoq Naalakkersuisullu ukiup tulliani Kinami sinniisutut aallartitamik ammaanissamut tunngatillugu pilersaarusiornermut talliliinertut isigineqarsinnaalluni. Inuit Ataqatigiit arlaleriarlutik Kinamut politikkimik arlariinnik tunngavilimmik suliaqartoqarnissaa siunnersuutigineqartarnikuuvoq, taamaalilluta sammisani sorlerni ajornartorsiuteqanngitsumik suleqatigiissinnaanerluta sammisanilu sorlerni tunuarsimaarnerussanerluta inissinniassagatsigu.

Pissaanilissuit issittumut soqutiginninnerannut atatillugu qanoq isilluta ass. Kalaallit Nunaanni inuussutissarsiornerup tungaatigut, NGO-t tungaatigut politikkimilu partiit akornanni avataanit aningaasaliisunik misissuisinnaanissamut peqataatitsinissamut Kalaallit Nunaannut pingaaruteqaqisumut oqallinnissamut qilanaarpugut. Inuit Ataqatigiit isumaqarput Kinamit ataqatigiinnermut aaqqissuussinernut aningaasaliinerit isornartorsiussagigut akiitsoqarpallaalinnginnissarput imaluunniit innuttaasugut inuiaqatigiillu pillugit paasissutissinneqarpallaannginnissaat pillugu.

Taamaattorli sammisat amerlaneruleraluttuinnartut naalagaaffiup isumannaatsuunissaanut politikkimut tunngassuteqarneri akuersaarparput, taakkuummata nammineq suliassatut  tigusimasatsinnut unammillernarsinnaasut. Tamanna suleqatigiinnitsinnut unammillernartunik kinguneqarsinnaavoq ukiunullu tullernut qanigisariilluta oqaluussinnaanitsinnut unammillernartuusinnaalluni.

Danskit naalakkersuisui ukiorpassuarni issittumi U-Arctic-i tapersersortarsimavaat. U-Arctic-i tassaapput issittumi universitetit akornanni suleqatigiit. U-Arctic-ip suliaata ilinniartut kalaallit issittormiullu allat paarlaaqateqarnissaminnut periarfissiisarneri, ass. issittumit ilinniartitsisut Kalaallit Nunaannukartarput taamaalillutillu Ilimmarfimmi ilinniartuutitsinnut iluaqutaasartorujussuullutik. Taamaalilluni ilinniarfik nunanik assigiinngitsunit pisuunerulertarpoq. Taamaammat danskit naalakkersuisuisa U-Arctic-imut tapiliussaat 3 mio. koruuninik nalillit aningaasartuutissanut inatsimmit peersiniarnerat ernumassutigaarput. Ukiorpassuit kingulliit tamanna aningaasartuutissanut inatsimmut utertinniartarnikuuarput ukiorlu manna assinganik sorsuutiginiarparput.

Ukioq manna aamma ilisimatuutut misissuinermut aningaasat atugassat agguarneqassapput. Folketingimi suleqatitta ilaasa Kalaallit Nunaanni ilisimatuutut misissuinerit annertusiartornerannut ugguaateqartut tupigusuutigisarpakka namminerlu Danmarkip iluani ilisimatuutut misissuinissamut annertusaanissamut iliuuseqassanatik. Tamanna allanngortariaqarpoq. Issittuni pissaanilissuanngorniarutta ilisimatuutut misissuinernut pimoorussinerunissarput pisariaqarpoq, tassani ass. kalaallinik ilisimatuutut misissuisartunik peqataatitsinerulluta nunattalu akornanni ataatsimut iluarsartuullugu pilersaarusiaannik suliaqaqatigiinnikkut. Danskit naalakkersuisui Issittumi ilisimatuutut misissuinissamut peqatigiiffiannut pilersitsinissamut tapeeqataangaatsiarnikuupput. Tamanna aallartilluarneruvoq Kalaallit Nunaannili piviusunngortinneqarnerunissaa pisariaqarpoq. Naalakkersuisut Issittumi ilisimatuutut misissuinissamut peqatigiiffimmut ineriartortitsinermut ingerlatsinerusariaqarput. Ukioq kingulleq Greenland International Institute for Arctic Studies-imik pilersitsisoqarnissaa eqqartorparput, tassaasoq nunat allat pillugit politikki- naalagaaffiullu isumannaatsuunissaanik politikkimut ukkatarinnittumik tunngaveqartuusoq. Tamanna suli maannakkut pisunut atuuppoq taamaaliornikkut nunat allat- aamma naalagaaffiup isumannaatsuunissaanik politikkimut ilisimasanik annertusisaqarneq siumut Kalaallit Nunaannut nunat allat pillugit politikkimut siuttuulluni ilisimasanillu tunngaveqarluni ingerlatsinissamut pingaaruteqarsinnaammat.

Inuit Ataqatigiinni oqaatsit najoqqutatut atortakkagut ukuupput: Uagut pineqartilluta uagut mininneqassanngilagut. Oqariartuutaa paasinartuuvoq – ataatsimiinnerit aaqqissukkallu Kalaallit Nunaannut tunngasut tamaasa ilaaffigisartussaagaluarpagut. Uagut pineqartilluta uagut mininneqassanngilagut.

Kommunefogedit pillugit nunaqarfinnilu atugarissaarnermut tunngatillugu oqallinnerit atsiortup ammaanersiornermi oqallinnermut qaqippai. Inuit Ataqatigiit ilisimasanik katerserusupput, partiit tapersiisullu tusarnaarusuppaat sammisamut siunnersuuteqartoqarniassammat. Uagut pineqartilluta uagut mininneqassanngilagut” peqataatinneqarnermut tunngassuteqarpoq qaffasissutsillu tamarmik pineqarput. Taamaammat Kalaallit Nunaanni nunaqarfimmiut tusarfiginissaat pingaaruteqarpoq, soorlu aamma inuit 500-rujut sinnerlugit nuussimasut tusarfiginissaat pingaaruteqarluni. Uanga suli nunaqarfiit ingerlalluartut suli pitsanngorsarneqarnissaannut isumaqarpunga nunaqarfiillu inuiarneqartut inuunernik imaqarluarnissaminnut periarfissaqarluanngitsut immikkut sianigineqarnissaannik isumaqarlunga.

Toqqissisimaneq aningaasatigullu toqqissisimaneq, soorlu aamma ineriartorneq ikittuinnaanngitsunut tamanulli atuuttussatut isigaara.

Qujanaq – oqaaseqarsinnaaninnut qujavunga.

 

del på de sociale medier

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin