fbpx

Issittumi nungusaataanngitsumik paaseqatigiiluni piorsaanermut atsioqatigiinneq

Arctic Parliamentarians aammalu Arctic Economic Council akornaminni Issittumi najugalinnut nungutaasaanngitsumik ersarissumik piorsaaneq kiisalu pitsaasumik aningaasaqasiorluarnissaq aallarnerpaat. Tamanna pivoq atsioqatigiinnermikkut ima qulequtserlugu Memorandum of Understanding (MOU).

Sisamanngorneq Island-imi Arctic Circle Assembly, Issittumi nungusaataanngitsumik piorsaanikkut aningaasarsiorfiunissaa oqallisigineqarpoq. Oqalliseqataasut ukuullutik, nunanut allanut ministeri Jeppe Kofod, Folketingimi ilaasortaq Aaja Chemnitz Larsen (IA), Arctic Economic Council-imi pisortaq Mads Qvist Frederiksen, EU-p Nunani Issituni sulinermi immikkut ittumik aallartitaa Michael Mann kiisalu SÝN Heiðar Guðjónsson-imi qullersaq.

Oqallinnermi qitiutinneqarpoq qanoq isilluni Issittumi nungusaataaanngitsumik  aningaasarsiortoqarsinnaanersoq aammalu qanoq isilluni nunami allamiut aningaasaliisinnaasut kajuminssaarneqarsinnaanersut  –  eqqaaneqartut ilagivaat Kalaallit Nunaanni politikkut pataajaatsuunissaq. Oqallinnerup kingunerivaa paaseqatigiilluni atsioqatigiinneq Arctic Parliamentarians aammalu Arctic Economic Council-ip akornanni.

Ukiut allortarlugit Arctic Parliamentarians, Nunani Issittuni inatsisartuni ilaasortat isumasioqatigiittarput Europa-Parlamentet aamma peqataatitsisarpoq, kingullermik isumasioqatigiinnermi Aaja Chemnitz Larsen siulittaasutut qinigaavoq. Aaja Chemnitz Larsen atsioqatigiinnermut ima oqaaseqarpoq:

”Siuariaataalluinnarpoq Issittumi nungusaataanngitsumik isumaqatigiissumik atsioqatigiissinnaagatta.  Issittumi Inatsisartuni ilaasortat Issittumi najugallinnut sinniisuupput, uagutsinnullu pingaaruteqarluinnarpoq Issittumi aningaasarsiorneq  nungusaataanngtsumik piorsaanikkut Issittumi najulalinnut tamanut iluaqutaassussaammat”.

Arctic Economic Council-imi pisortap Mads Qvist Frederiksen-ip tamanna aamma nuannarutigillunnarpaa taannalu ima oqaaseqarpoq:

Issittumi suleqatigiinneq pingaaruteqarluinnarpoq. Issittumi Inatsisartuni ilaasortaasa Arctic Economic Council-imi ilaasortaanerat pissusissamisoorpoq, taakkuullutami Issitumi nunat tamakkerlugit sinniisuuvugut aammalu peqatigiilluta issittup nunaani ataatimoorullugu aningaasaliisarnisssaq soqutigigatsigu”.

Paaseqatigiilluni pappiaqqami (MOU) eqqaaneqartut ilagivaat nungusaataanngitsumik aningaasaqarnikkut piorsaaneq, Issittumi nunat inoqqaavi siunertamut peqataatilluartinneqarnissaasa nittarsaanneqarnerani aammalu malugeqqullugu Arctic Investment Protocol ilaatigut suleqataassussammat.

”Uani isumaqatigiissumik atsioqatigiinnitsinni suleqatigiinnermut alloriarnermik nutaamik aallartsippugut issittumi aningaasaliissutinik minnerunngitsumillu Issittumi najugalinnut iluaqutaasussanik” Aaja Chemnitz Larsen naggasiullugu taamak oqaaseqarpoq.

Tunngavia:

  • Arctic Parliamentarians ataatsimiititaliaavoq issittumi nunanit 8-init inatsisartuni ilaasortat qinikkanik ilaasortalik aammalu EU-p inatsisartuanit ilaasortaqartumik. Issittumi Inuit inoqqaavi aalajangersimasumik ataatsimiititaliami alapernaarsuisutut peqataatitaqarput. Issittumi Inatsisartuni ilasortat ukiumut arlaleriarlutik ataatsimiittarput Issittumi nunallit atugaat politikkikkut oqallisigisarlugit. Ukioq allortarlugu Issittumi Inatsisartuni ilaasortat ataatsimeersuartitsisarput tassanilu aalajangertarlugu ukiuni marlunni tulliuttuni politikkikkut suut aalajangersimasut anguniarneqassanersut.
  • Arctic Economic Council (AEC) immikkoorluni suleqatigiiffiuvoq eqaatsumik sulianik ingerlatsisinnaanermut aammalu nungusaataanngitsumik aningaasarsiornikkut patajaatsumik piorsaanermik suleqatigiinnikkut. AEC Arktisk Råd-imi ingerlanneqarpoq ukiuni 2013-2015.

del på de sociale medier

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin