Navigate / search

Issittoq pillugu nalunaaruteqarnermi oqallinneq

Oqalugiaat, Folketingimi Ilaasortaq Aaja Chemnitz Larsen. 9. oktober 2019.

Naligiittumik suleqatigiinneq

Kalaallit Nunaanni nunanut allanut politikkimut danskit politikeriisa aalajangiisarneranni piffissaq qaangiuppoq. Oqaatsit taakkua ministeriunermit oqaatigineqarput. Inuit Ataqatigiinniit isumaqatigilluinnarparput. Kalaallit Nunaanni nunanut allanut politikkitigut atuuffiup nukittorsarneqarnissaa pisariaqarpoq.

Qanittukkut præsidentip Trumpip Kalaallit Nunaat malugineqartilluinnarpaa. Nunani allaniinnaanngitsoq, aammali maani Danmarkimi. Tamanna Naalagaaffeqatigiinnerup taamaattussaannartut isigineqarneranut atatillugu eqeersaalluinnarpoq. Aatsaat taamak naligiittumik peqatigiinnissamut sorsuuteqarnissaq pisariaqartigilerpoq. Pereersimasut uninngaarfiginagit, aammali siumut isigilluinnartumik.

Taamaattumik 2030-mut Issittumut takorluukkanik Inuit Ataqatigiinniit oqalugiaateqassaagut. Oqalugiarneq FN-ip piujuartitsisumik anguniagaanit aallaaveqartumik issittumut periusissiassamut ilanngussinertut isigineqassaaq. Inuit Ataqatigiinniit aaqqiissutissanik tigussaasunik tikkuusserusuppugut, tassa ataatsimoornermik peqatigiinnermillu oqaaserineqartut kusanartut tigussaasunngortillugit.

Niueqatigiinnermut ammavugut, pisiarineqarsinnaanngilagulli

Trumpip Kalaallit Nunaannik pisiarinninniarnera danskit naalakkersuisuinit silatusaartumik qisuariarfigineqarpoq. Tassanilu Kalaallit Nunaat peqatigineqarluinnarpoq. Naalakkersuisuniit niueqateqarnissaq ammaffigineqarpoq, pisiarineqarnissarli pisinnaanngilaq. Taamatulli pisoqarnera tamaanga killeqarunanngilaq. Amerikkarmiut tungaanniit pissaanermik iluareqqusaarnermillu takutitsivigineqarneq ataatsimoorluta iliuuseqarfigissavarput. Peqatigitillugulu Kalaallit Nunaat nammineerluni iliuuseqarnissamut, taamatullu akisussaaffinnut tigoriikkanut atatillugu nunanut allanut politikkitigut alloriarsinnaanissanut periarfissaqartinneqassaaq.

Tassani tatigeqatigiilluni oqaloqatigiissinnaaneq annertusartariaqarpoq, allanut oqaatigeqqusaanngitsunik avitseqatigiinnikkut aaqqiissutissarsiorneq pisariaqarluni ataatsimiittarnerillu akulikinnerulersillugit. Suliassartai tikivillugit? Aap, illuatungeriinnulli tamanut naleqarluinnartussaq. Aaqqiissutissat ilaattut issittumut ministereqalernissamut, Issittumiit ambassadøreqalernissamut, pisariaqartitsineq tikkuarusupparput, aammalu Kalaallit Nunaat Savalimmiullu nunatik pillugit paasissutissanik pissarsiuarsinnaanissaat qulakkeerniarlugu Nunanut Allanut Ataatsimiititaliami aalaakkaasumik inissaqartitaanissaat tikkuarusullutigu. Kiisalu, piffissaq ungasinnerusoq isigalugu issittumi isumannaassutsimik pisariaqartitsineq aallaavigalugu oqallittarfeqarnissaq. Issittup akersuuffiunnginnissaa attatiinnarniarutsigu diplomatiskiusumik suliniutitta annertusarnissaat pisariaqarpoq.

Ilisimatusarneq Issittumi sumiiffinni aallaaveqartoq

Issittumi ineriartornerup Kalaallillu Nunaata avataaniit soqutigineqaleriartornera ilisimasanik tunngaveqarnissamik Kalaallit Nunaanniillu aallaaveqartunik nunanut allanut politikkeqarnissamik pisariaqartitsilerput. Ullumikkut aalajangikkavut ukiuni qulikkaani tulliuttuni Kalaallit Nunaata, Naalagaaffeqatigiinnerup Issittullu qanoq ineriartornissaannut sunniuteqassapput. Pitsaaqutit ajoqutissallu imminnut oqimaaqatigiissinniarneranni politikerit, atorfilittat Kalaallit Nunaannilu inuit tamarmik arlalissuartigut piumasaqarfigineqalersarput.

Ilisimasat pissaanerupput, ilisimasallu piumaneqarput. Ilisimasat taamaattut piumaneqaqaat, Issittumili ilisimasatigut pigisat killeqarput. Issittumi ilisimatusarnerup ilumut Issittumi pinissaanut immaqa piffissanngorpoq? Taamaattumik Inuit Ataqatigiinniit maanna aningaasanut inatsisissamut isumaqatigiinniarnermi Ilisimatusarfimmi nunanut allanut sillimaniarnermullu politikkitigut ilisimasanut centeriliortoqarnissaa tikkuarparput – taallugu GIIAS – Greenland Institute for International and Arctic Studies. Centerimi tassani Kalaallit Nunaata nunanut allanut sillimaniarnermullu ikorfartuutaasinnaasunik ilisimasanut baseqassaaq.

Piujuartitsisumik ineriartorneq Issittumilu siuariartortitsineq

Kalaallit Nunaata aningaasaqarnera pitsanngorsarneqassaaq. USA-mut, Asiamut niuerfissuarnullu annertuunut allanut tunisaqarnerunissami akileraarusigaanngitsumik nunanut allanut niueqatigiinnikkut isumaqatigiissutinik aallussinerunissat, avammut tuniniaanikkut nittarsaassinerunissat kiisalu Kalaallit Nunaanni aningaasaliinerit amerlanerusut pisariaqartinneqarput. Kalaallit Nunaata siunissaata qaamasuunissaanut aningaasaqarnerup pitsanngorsarneqarnissaa inuusuttullu ilinniagaqartut amerlanerungaarnissaat qitiulluinnarput. Atugarissaarnerulernissamut siuariartortitsissaagut. Piujuartitsisumillu siuariartortitsinissaq piumaneruarput, tassa pinngortitap pisuussuterpassuinik massakkorpiaq imaarutsitsinerunngitsumik, assigiinngissitaartuusumilli nukittunerusumillu inuussutissarsiutitigut ineriartortitsinikkut.

Issittumi aningaasaqarnikkut siuariartornerup malitsigisaanik aningaaserivik aningaasaliisartoq, Guggenheim Partners, sumiiffimmi tassani nunap atortulersugaaneratigut ukiuni 15-inut tulliuttunut aningaasaliissutinik 1 milliard dollarsinik pisariaqartitsisoqartoq naliliivoq. Tamanna Kalaallit Nunaanni arlalippassuartigut ineriartortitsinissamut periarfissaqarnermut takussutissaalluarpoq. Periarfissaqarnerli kisimiissinnaanngilaq. Aamma iliuuseqarnissaq sulisussallu pisariaqarput.

Kalaallit Nunaanni sanaartorneq ingerlanneqarluarpoq. Nuuk kisiat taassagaanni maannakkorpiaq ilinniarsimasut 700-it pallillugit amigaatigineqarput. Pingaartumillu sanaartornermi unammilligassaqartoqarpoq – Kalaallit Nunaannilu sumiiffinni arlalinni mittarfissualiornissami assassorlutik sulisartut pisariaqartinneqartut suli amerlingaassapput. Inuussutissarsiortut sulisussanik noqqaaloorput, taakkualu kalaalliniit naammassisinnaanngilagut. Inuit Ataqatigiinniit aaqqiinerup fast-trackimik taaguutillup Folketingimit pilersinneqarnissaanut kaammattuerusuppugut, taamaasiornermi Kalaallit Nunaanni najugaqarsinnaanermut sulinissamullu akuersissutitaarnissamut aqqut eqqaanerusumik qulakkeerneqarsinnaavoq. Maannakkut iliuuseqartoqanngippat Kalaallit Nunaanni ineriartorneq siuariartornerlu qanittukkut unikaallatsinneqassapput. Tamannarpiaq allanngortinniarlugu naalakkersuisut folketingillu iliuuseqarfigisinnaavaat – iliuuseqarfigissavaat.

Nunarsuarmiuni Kalaallit Nunaat annertusarlugu: Avammut tunisassiorneq niuernerlu annertusarlik

Issittup niuerfittut aningaasaliiffittullu immikkut naleqartitsilernissaanik oqariartuuteqarluta Issittumik avammut nittarsaassinikkut pikkorinnerusariaqarpugut. Peqatigiilluta aqqutissat ullumikkut atorluanngisagut atortigit. Assersuutigalugu nunarsuatsinni tamani danskit ambassadiisa avammut tuniniaanertigut qanoq atorluarneqarsinnaanerat alakkartertigu – Kalaallit Nunaannullu takornarissanik aningaasaliinernillu amerlanernik qarmaalluta. Maanna ambassadit tamarmik inuiattut ullorsiornitsinni kalaallit erfalasuannik amusisarput, tamannalu iluatsillugu annertuumik paasissutissiisinnaavugut – soorunami Kalaallit Nunaat suleqatigalugu. Aamma danskit eksportrådianiit (Trade Council) aningaasaliissutit kalaallit suliffeqarfiini ingerlassanut atugassiissutigineqarsinnaapput.

Aammalu, soormi Kangerlussuaq datanut katersuuffinngortikkutsigu issittumilu misileraaffittut centerinngortillugu. Datacenteritalimmik angisuumik paasissutissanut katersuuffinngortinnissaanut, datahubimut, Issip Kangerlussuullu atorluarnissaa tulluaqaaq, Islandermiullu tassuunatigut pitsaasunik misilittagaqareerput. Kalaallit Nunaat nunarujussuuvoq, issittullu silaannaani aaqqiissutissanut attanneqarsinnaasunut misileraaviusinnaavoq.

Kingullertut minnerunngitsumilli Issittumi umiarsuit ingerlaarfissaat nutaat annertuunik atorneqanngitsunillu siuariarnissatigut periarfissaqartitsipput. Siku aakkiartorpoq Avannaarsuatalu kitaatungaatigut ingerlaarfik tikinneqarsinnaanerulissaaq. Uanilu Nuup taliffarfittaarsuata nutaaliaasup shippinghubitut, tassa umiarsuit avannaarsuatigoorlutik Nuuk aqqusaarlugu nunarsuup sinneranut ingerlannginneranni usinik nussuisarfittut atorneqarsinnaaneranut periarfissat isiginiarneqarsinnaapput.

Nunat inuii Issittumi qitiupput

Naalakkersuisut nikerartut nunanut allanut sillimaniarnermullu periusissiaanni Issittoq pingaarnertut isigineqartarmat Inuit Ataqatigiinniit nuannaarutigaarput. Issittoq Kalaallit Nunaanniit Naalagaaffeqatigiinniillu aallaavigissallugu pissanganartuuvoq. Tassani nunat pissaanilissuit, Rusland aamma USA, issiaqatigisarpagut. Taamaattorli naalakkersuisut periusissiaminni Issittumik pingaarnerutitseriarlugit suliassavittaanut naammattunik aningaasassaqartitsinnginnerat eqqumiilaarpoq.

Inuit 4 millionit Issittumi najugaqarput, tassanilu nunat inuiisa pisinnaatitaaffiisa qulakkeerneqarnissaanni suliaq pingaaruteqaqisoq avaqqunneqarsinnaanngilaq. Suliffeqarfiit namminersortut amerliartornissaasa Issittumilu nunat inuii pillugit kattuffiit amerlanngitsut, misilittagaqarluartulli, imminnut oqimaaqatigiisinnissaat maluginiaqqissaassavarput. Tamanna pillugu naalakkersuisut aningaasanut inatsisissamut siunnersuumminni Inuit Circumpolar Council (ICC) aamma International Work Group for Indigenous Affairs (IWIGIA) tapersernianngimmatigut IA-miit paasisinnaanngilarput. Naalagaaffeqatigiinnermi nunat inuii pillugit sorsuuteqartutut siuttunngoqqissaagut.

Kalaallit Nunaat mingutsitsinnginnerusoq annertuunillu anguniagaqarfiusoq

Greenland Perspectivep misissuisimanerani nutaami erserpoq, Kalaallit Nunaata Parisimi isumaqatigiissummut ilannguteqqinnissaanik isumaqartut 63%-isut. Aamma Inuit Ataqatigiit taamatut isumaqarput. Ullumikkut Kalaallit Nunaanni kallerup innerata pilersinneqartup 70%-ia nukinnit piujuartuneersuuvoq. Erngup, seqerngup anorillu nukinginik ilisimatusarnikkut tamatuma 100%-nngortinnissaa anguniagaavoq. Kalaallit Nunaanni ilisimalikkavut kingusinnerusukkut issittumi nunat sinnerinut atugassatut tuniniarsinnaavagut.

Qujanartumik Danmarki mingutsitsinngitsumik atuinertigut misilittagarpassuaqarpoq. Danskit soraarnerussutisianut katersuiffiisa, pensionskarsit, mingutsitsisuunngitsumut saqisitsiniaanermut aningaasaliissutiginiagaannut 350 milliardinut Issittoq Kalaallillu Nunaat tapunneqarneqartariaqarput. Uagut, naalagaaffeqatigiinni mingutsitsinngitsuniittugut suleqatigiittuusugullu, Issittumi nukissiutit mingutsitsinngitsut ilanngullugittaaq danskit ilisimasaasigut annertusaatissinnaagaluarpagut, taamaasillutalu naalagaaffeqatigiinnermi piffissaq nutaarluinnaq ammarlutigu. Tamanut iluaqutaasussamik.

Inuit Ataqatigiinniit oqaaseqarsinnaagatta qujavugut, oqallinnissarlu qilanaarivarput. Neriuppugut 2030-p tungaanut isumaqarluartumik naalagaaffeqatigiinnissaq pillugu nutaatut oqallinnermi isumassarsioqataalluarluta.  

Print Friendly, PDF & Email