Navigate / search

Ilaqutariit pillugit inatsisinut tunngasut (L35) aappassaaneerneqarneranni oqaaseqartitatut ilanngussaq

Ilaqutariit pillugit inatsisinut tunngasut (L35) aappassaaneerneqarneranni oqaaseqartitatut ilanngussaq
Ilaqutariit pillugit inatsisinut tunngasut (L35) aappassaaneerneqarneranni oqaaseqartitatut ilanngussaq

MF Aaja Chemnitz Larsen, Inuit Ataqatigiit

Ilaqutariit pillugit inatsisinut tunngasut (L35) aappassaaneerneqarneranni oqaaseqartitatut ilanngussaq

Den 14. januar 2016

Qujanaq oqaaseqarsinnaagama.

Ilaqutariit pillugit inatsisissani sivisuumik suliarineqarsimasuni assigiinngitsut pingasut pineqarput, amerlaqaagullu naammassineqarnissaannik kissaateqartut. Taamaattorli inatsimmut kalaallinut amerlaqisunut taamak apeqqutaatigisussamut peqataanissarput pisariaqarpoq.

Inuit Ataqatigiinniit aappariit suiaaqatigiittut katissinnaanerannut inatsit pillugu sivisuumik sulissutiginnissimavugut. Taamaattumillu tamatuma periarfissaalernissaanut piffissaq sivisujunnaarmat qilaraarivara. Aappariittut nalunaarsorneqarsinnaanermiit pisortaniillu katitinneqarsinnaanermiit maanna inuit suiaaqatigiit oqaluffimmi katissinnaalernissaat demokratiimi nutaaliaasumi pissusissamisuuginnassaaq.

Kalaallit Nunaanni angajoqqaat akisussaaffiinut inatsisip atuutilerneratigut angajoqqaat tamarmik meeqqamut oqartussaassuseqartillugit Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni meeqqamik ’nuutsitsinissaq’ suli pineqaatississutaanngiinnassaaq. Naak angajoqqaat tamarmik oqartussaassuseqartut aappaa akuersiteqqaarnagu taamatut meeqqamik arsaarinninnissaq angajoqqaatut misigisassaavoq ajorluinnartuusoq. Tamanna pillugu aaqqiinissami naalakkersuisut akornanni oqaloqatigiittoqartariaqarpoq.

Taamaalluni niviarsiannguaq Børns Vilkår-imut oqaaseqarpoq, meeqqamut asanninneq aappakumik asissuinermiit annerusariaqartoq. Taamatut oqarneq avinnermi ilaqutariilluunniit avissaarneranni meeqqamut angajoqqaanullu pisup qanoq ajornakusoorsinnaatigineranut takussutissaavoq. Ajornakusoorsinnaaqaaq, aappariissimasullu aappaa aapparminiit nalorninartorsiornerusarpoq aporaannernik pilersitsinernik kinguneqartunik.

Ilaqutariit pillugit inatsisissanut ataatsimoortunut siunnersuutinut Inuit Ataqatigiinniit arlalinnik apeqqutissaqarpugut. Uanga nammineerlunga matuma oqaluuserineqarnerani Inatsisartut Inatsisinut Ataatsimiititaliaaniinnikuuvunga, tassanilu ilaatigut siunnersuutigivara Inunnik Isumaginninnerup iluani sullissisut qanoq amerlatigisunik suliassanik tigummisinnaanerannut maleruagassiortoqassasoq. Kalaallini inuiaqatigiinni unammillernartoq qitiulluinnartoq tassaavoq inunnik ikiuinermi ikiorneqarnissamik neqeroorutit ajoraluarmik kingusinaartorujussuusarneri, tassa suliassaqarpallaarnerup kingunerisaanik.

Inunnik Isumaginnittut peqatigiiffianni NISIIP-imi inunnik isumaginnittutut ilinniarsimasut 240-uusut ilaannanngui ullumikkut inunnik isumaginnittutut sulisuusut nalilerneqarpoq. Namminersorlutik Oqartussani kisitsisaatit takutippaat sullissisut suliassanik 300-inik tigummiaqarsinnaasartut. Soorunami tamanna akuersaarneqarsinnaanngilaq. Tamannalu meeqqanut immikkut ilisimasalittut siunnersuisinnaasunik amigaateqarnermik aamma isumaqarpoq.

Ajornartorsiutigulli inatsisit pitsanngoriartitsisussat qasukkarnissaannik kinguneqartitsissanngillat. Taamaattumik inatsisinut sulianut tunngatillugu Kalaallit Nunaanni Inatsisartunit tapersersorneqarsimasunut danskit naalakkersuisui akerliliigaangata immikkut eqqummaarittarnissaq pingaaruteqarpoq. Assersuutigalugu Danmarkimi angajoqqaat akisussaaffiannut tunngatillugu angajoqqaat isumaqatigiinnginneranni Statsforvaltningimit meeqqanut ilisimasalimmit ikiorsiinissamik neqerooruteqarnissaq pisussaaffiuvoq. Taamatut periarfissaqarnissaq Inatsisartut Inatsisinut Ataatsimiititaliaannit tamarmiusumit taamatuttaaq kissaatigineqarsimavoq, oqaatsip ”sapinngisaq naapertorlugu” ilanngunneratigut.

Tamannali danskit naalakkersuisuinit ilalerneqarsimanngilaq, tassa meeqqanut immikkut ilisimasallit naammattumik suli pigineqannginneri patsissiunneqarluni. Eqqaasitsissutigilara Naalakkersuisut naalakkersuinissami tunngavigisaminni ima anguniagaqarmata (issuarpara), ”Savalimmiunut Kalaallillu Nunaannut tunngasuni danskit akisussaaffigisaanni Danmarkimisulli atugaqarnissaq sulissutigineqassasoq, Savalimmiuni Kalaallillu Nunaanni pissutsit immikkuullarissuunerini pisinnaanngitsut pinillugit.” (nam. nutsigaq) (issuagaq naavoq). Siunnersuummi matumani Danmarkimi atukkanit ajornerusussamik kinguneqartussamik inatsimmik nutaamik qujarussiinnarnissarput naatsorsuutigineqarpoq. Tamanna naapertuutinngilluinnarpoq.

Taamaattumik ilaqutariit pillugit kalaallit inatsisissaasa danskiniit ajornerunissaa naapertuutinngilaq, tassami meeqqanut immikkut ilisimasalinnik atorfissaqartitsinerunissaq kalaallinuinnaq atuuttuunngilaq, tassaallunili danskit naalakkersuisuisa isummerfigisariaqagaat, tassami Kalaallit Nunaat sinnerlugu danskit naalagaaffiata isumagisaanut attuumassuteqarmat. Ullumikkut meeqqanut immikkut ilisimasalinnik siunnersuisussanik neqeroorsinnaannginnermi Kalaallit Nunaanni ilaqutariit meerartallit ’akiliuteqartuupput’, tassa aporfiit piffissaagallartillugu aaqqinneqannginneranni meeqqallu angajoqqaallu attaveqarnerisa annaaneqannginneranni iluarsiisoqarneq ajormat.

Maanna ingerlaatsimi aaqqiisoqanngippat Kalaallit Nunaanni ilaqutariit meerartallit pitsanngorsaavigineqarsinnaanngillat. ”Kalaallit Nunaanni pissutsit immikkut ittut” uani patsissiunneqarsinnaanngillat – siullertut inatsimmik naleqquttumik Danmarkimiillu ajornerunngitsumik qulakkeerinnittariaqarpugut, taavalu naalakkersuinikkut tulleriissaarinikkut ilaqutariit pillugit inatsiseqarneq pitsanngorsaavigisariaqarparput.

Pisami uani kommunit, kalaallit akisussaaffii aammalu ilaqutariit pillugit inatsisitigut danskit akisussaaffii imminnut attuumassuteqarmata naalakkersuisut illugiimmik oqaloqatigiinnissaat pissusissamisuussaaq, tassami danskit naalakkersuisuisa ilaqutariit pillugit inatsimmut akisussaaffeqarnertik avaqqussinnaanngilaat. Aamma ministerip Kulturimut allanullu Naalakkersuisumut allakkamini apeqqut 11 innersuutigivaa, tassani inunnut isumaginninnermut ministerimik oqaloqateqarneq apeqqutigineqarluni, tassarpiaavormi inunnik isumaginninnermik pitsanngorsaanissamut periarfissinnissaq, taanna ”sapinngisaq naapertorlugu” meeqqanut immikkut ilisimasalimmik aporaannermilu aaqqiiniarnermi atorneqassammat. Taamaattumik akissut naammanngilaq, Socialministerillu aporaannermi aaqqiiniarnermut periarfissatigut annertusisamik aaqqiissutissaqannginnera uggorivara.

Taamaattumik naggataarutaasumik oqartariaqarpunga inatsisissamut siunnersuut sivisuumik utaqqisimasarput ajoraluartumik danskit tungaanniit suliarineqarnermigut annertuunik isornartortaqartoq. Kalaallit Nunaanni inatsisissatsinnut tunngatillugu Kalaallit inatsisartui isumaqatigiittuusut tusarnaarneqarsimanngillat. Aammalu, inatsisit danskit tungaanniit oqaatsitigut iluarsiivigineqartut sanngiinnerulersitsipput danskillu inatsisaannut naapertuunnatik. Tamanna ajorluinnartuuvoq siunissamilu uteqqinneqartariaqarnani. Taamaattumillu Inatsisartut inatsimmut ilanngunniagaasa ilanngunneqarnissaat IA-miit takorusupparput. Taamaattumik naalakkersuisut oqaloqatigiuarnerisigut ilanngunneqarnissaat suli sulissutigissavara.

Qujanaq.

MF Aaja Chemnitz Larsen
MF Aaja Chemnitz Larsen
Print Friendly, PDF & Email