fbpx
Foto: Malik Brøns, KNR

IA-mit politikki IA-mut Folketingimiittumut politikkimut sammiveqartariaqarpoq

Inuit Ataqatigiit nuna tamakkerlugu ataatsimeersuarmata Folketingimi siumut suliassanik nutaanik eqqartugassaqalerput 

Folketingimi ilaasortamit Aaja Chemnitz Larsenimit allataq, Inuit Ataqatigiit

 

Inuit Ataqatigiinnit seqineq, qaammat ullorissallu narlumuinnaq ataqatigiittutut isigineqarput. Inatsisartuni, kommunini Folketingimilu qinersisartugut amerlanerupput. Borgmesterit pingasut IA-meersuupput, kommuninilu nunaqarfimmilu sinniisoqarluta pikkorissunik. Oqaluttuarisaanermi aatsaat aappassaat parteerput Naalakkersuisuni aqutsisuuvoq. Uanga takusinnaasakka malillugit allannguinermut kissaatigisarput malillugu allannguisinnaavugut. Nunat assigiinngitsut tungaannit soqutigineqarnerput sukkatsikkiartorpoq. Amerikamit nunanut allanut ministerip Anthony Blinkenip ambassadørillu Nunatsinnut tikeraartartut tamanna ersersippaat. Periarfissat killeqanngitsut saatsinniipput. Tamakku tamarmik Inuit Ataqatigiinni nuna tamakkerlugu ataatsimeersuarneranni sammillugit eqqartorpagut. Naalakkersuisut aallartinnerannit qaammatialunnguit qaangiutereersut politikkikkut eqqartorusussimasagut eqqartorpagut. Peqataasunit malunnarpoq qinersisut kissaataat piviusunngortikkusunneqartut inerniliinissarlu pisariaqartinneqarluni. Nuna tamakkerlugu ataatsimeersuarnermi suliassat amerlasuut erseqqissarneqarput. Taakku uterfigeqqissavakka.

 

Allannguinissamut sapiissuseq

Suliassarput saatsinnittooq annertuvoq sapiissuseqarlutalu aaliangiisartussaavugut. Inuusuttortatta pingajoraarterutaat ilinniarnatillu suliffeqanngillat. Inuusuttuni sullinniakkagut suli amerlavallaarput. Taamaattorli aamma eqqaamassavarput inuusuttunut ineriartornissamut periarfissanik itigartitsisarnerput. Tassani pingaartumik upalungaarsimaniarnermut ilinniarfik ukioq kingulleq Issittumi piginnaasanik sakkortusaanermi ilaasoq eqqarsaatigaara. Nunaqarfinnik atatitsiinnarnani inuusuttortatta ilinnialernissaanik periarfissiivoq. Upalungaarsimaniarnermut ilinniarfik Inuit Ataqatigiinnit illersornissaqarfimmut siunnersuummi 2016-imi ilaanikuuvoq. Sooruna pilersinnianngikkipput?

Puigussanngilarpulli Nunatsinni inuit ajornartorsiortut amerlaqisut. Nunarsuarmi imminortartuni amerlanerpaanik imminortoqartarpoq coronaqarneranilu persuttaanermut suliat amerleriarujussuarnikuullutik – marloriaatingajammik amerlillutik. Kinguaassiutitigut atornerluinerit amerlasoorujussuupput. Kinguaassiutitigut atornerluinerit pinaveersaartinneqassapput, pinerluttuliortumit eqqugaasut pinerluttuliortullu ikiorneqarnissaannut sulissutigilluartariaqarpagut. Inuiaqatigiinni atugarissaarnissaq sianissutsikkullu peqqissuunissaq pitsanngorsartuassavarput. Folketingimit ukiut ikitsut qaangiupput 80 mio. koruunit tunniunneqarmata. Ajoraluartumik atornerluinerit nutaat pinngitsoortinnissaanut ukkatarinninneq annikippallaarpoq, soorlu aamma siusissukkut qitiusumik suliaqarumanerput naammassimanani. Atornerluinerit amerlanerit katsorsarsinnaanngikkaangatsigit piareersimasariaqarpugut. Nutaarsiassani aningaasat Isumaginninnermut Naalakkersuisoqarfimmit aqunnerlunneqarneri tusartarpagut. Tamanna kukkusumik pingaarnersiuineruvoq aningaasat meeqqanut ilaqutariinnullu kommunikkut ingerlaqqittartussammata, taakkummaata inuiaqatigiinnut qaninnerusuusut. Maannakkut aningaasat 80 mio. koruunit kukkusumik ingerlanneqarput, tamannalu aaqqipallattariaqarparput. Tamatta isumalluutaavugut katinngarmullu pingaaruteqarluta sapinngisatsinnillu tapersiisariaqarluta tamatta.

 

Nunanut allanut politikki Naalagaaffiup iluani pissutsinut politikkimut aamma tunngassuteqarpoq

Inuiaqatigiinni ineriartortitserusunnerput nunanut allanut politikkitsinni takuneqarsinnaasariaqarpoq. Nunanut allanut politikkerput asuliinnaq immersorneqassanngilaq, suliatsinnullu allanut tunngassuteqassaaq. Kinamut Ruslandimullu avammut tunisartakkagut atatiinnassavagut kissaatittalu isumaqatigiissuteqarfittalu tunngavii malillugit ineriartortinneqarsinnaassallutik, taamaalilluta nunanut allanut taarsigassanik unitsissinnaanngisatsinnik ingerlatsilissanngilagut. Amerikamit Danmarkimiillu Kinamit Kalaallit Nunaanni nunamut atortulersuiumanerit unitsinneqarmata pissusissamisoortutut taaneqarsinnaavoq, taamaallunilu Danmarkimit, EU-mit USA-miillu aningaasaleerusunnernut aqqutissiuisuulluni. Nunanit allanit aningaasaliiffigineqarusunnermi politikkikkut aalajaatsuuneq nunamillu tatiginnninneq akimullu ersittumik aqutsineq tunngaviuvoq pingaaruteqartuusoq. Taakku saniatigut Kalaallit Nunaanni atasinnaasumik eqqarsarneq itinerusumik atorneqarsinnaavoq, illoqarfinni/nunaqarfinni ilinniarnerit suliffissallu nunami ineriartortitsiniarnermi pingaaruteqarluinnarput. Takornariaqarneq aatsitassarsiornerlu silatusaarluta pilersaarusiorluarlutalu pinngortitamullu innimisulluta ineriartortissavagut. Qanoq ukiut qulit inuussutissarsiornissamut Inatsisartut partiiannik suleqateqarluta pilersaarusiortuugutta nuannertigissagaluarpa. Nunanut allanut politikkerput naalagaaffiup iluani pissutsinut politikkitsinnut tulluartuussaaq. Inuussutissarsiornikkut ineriartortitsinissaq anguniarneqassaaq ukiullu tulliuttuni ingerlatsiviup isertitaminit akileraarutaa sinaakkusersorluarneqarluni.

 

Pissaaneq pigaarput – politikkikkut ingerlatsineq nutaaq

Partiinut politikki isumatusaarnerlu qaartartulersukkatut inissisimajuaannarnikuupput. Uannut Inuit Ataqatigiit pissusivinnik sianigisaqartuuneri inernileerusuttuunerilu politikkikkut partii aqqutigalugu peqataarusussimaninnut peqqutaanikuupput. Taamaammat aamma nuannaarutigaara nuna tamakkerlugu ataatsimeersuarnermi amerlanerit sakkutuulersugassaajunnaarneq oqaatsitut atorumajunnaarlugu oqaaseq innaallagiaqarneq sakkukitsoq atorumammassuk. Sakkutuulersugaajunnaarnissaq nunami uagutsitut soqutigineqartumi anguneqarsinnaanngilaq, akerleriinnernilli pilersitsisinnaalluni. Uagut eqqissineq, allanngujuissuseq Issittumilu Ilulissani nalunaarummut tulluartumik ingerlatsisoqarnissaa kissaatigaarput. Kangerlussuup atatiinnarnissaa aamma kissaataavoq. Danmarkimi illersornissaqarnikkut isumaqatigiilernermi (2018-2023) allaqqavoq upalungaarsimaniarnissamut ilinniakkap ilusilersornera Naalakkersuisut kissaataat ataqqillugu inuusuttunuunerusoq toraagaqartussaq pilersinneqarsinnaasoq. Ilinniagaq Issittumi ikiueqqaarnermik, qimussernermik namminerlu inuiaqatigiinni piginnaanilinnik atuinermi inuiaqatigiinni kingorna atorneqarsinnaasunik katigutsitsisoqarsinnaavoq. SAR-qulimiguullip siunissaa timmisartoqarfeqalereernerata kingorna erseqqissarneqassaaq, soorlu aamma illersornissaqarfiup Kangerlussuarmi timmisartoqarfimmik atuinera tunngavissatut isumaqatigiissummi danskit naalakkersuisut Naalakkersuisullu ilagalugit erseqqissartariaqartoq. Sakkutuujusussaanermut tunngasup erseqqissarneqarnissaa utaqqineqarpoq, soorlu aamma Kangilinnguit siunissaa, soorlu aamma Arsummit Kangiliannguaniissinnaaneq, soorlu piniarnermi, oqallisigineqartariaqarluni.

 

Sammivissiuinerit erseqqissarneqassapput nanginneqassallutillu

Uannut inunnik nuna tamakkerlugu ataatsimeersuarneq nuannersimaqaaq, nunarpullu pillugu paasissutissanik isummanillu nutaanik tusarluni nuannerluni. Illoqarfinni nunaqarfinnilu unammillernartuusinnaasunut paasisaqarpunga, taakkulu inerniliiffigineqassappata inerniliiffigineqarpatalu peqataarusullunga. Ilaatigut Folketingi ungasissorujussuartut misiginarsinnaasarpoq, taamaammallu uannut qanilaarnerusumik ersarinnerusumillu Folketingimit allanngueqataasoqarsinnaasuuppat isumaqarnerujussuusussaassalluni.

Nuna tamakkerlugu ataatsimeersuarnermut imaqarluartumut pissarsiffiulluartumullu tamanut qujavunga.

 

Assi: Malik Brøns, KNR

del på de sociale medier

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin