Navigate / search

IA: Kalaallit Nunaat tullinnguuppoq

Inuit Ataqatigiit folketingimi ilaasortaatitaata, Aaja Chemnitz Larsenip, isumaqatigiinniartoqannginnerani pilersaarusiornertalimmik aningaasaqarnermut ministerimik, Nicolai Wammenimik, ataatsimeeqateqarnermini politiit inissiisarfinnilu paarsisut akissaatigissaarnerunissaannut, meeqqanut kinguaassiutitigut kanngutsaatsuliorfigineqarsimasunut illuliortoqarnissaanut kiisalu ilisimatusarnermik aallussineq aallaavigalugu nunanut allanut sillimaniarnermullu politikkimik pilersitsinissamut tunngasunik oqariartuuteqarpoq.

Foto: Inuit Ataqatigiit

Ullumikkut Inuit Ataqatigiit folketingimi ilaasortaatitaata, aappaagu aningaasanut inatsisissamut tunngatillugu isumaqatigiinniartoqannginnerani pilersaarusiornertalimmik aningaasaqarnermut ministeri, Nicolai Wammen, ataatsimeeqatigivaa.

Aaja Chemnitz Larsenip pingaarnersiuinermini pingaarnerusutut inissisimatitai tassaapput, politiit inissiisarfinnilu paarsisut pissarsiariniarnerannut tigummiinnarnissaannullu tunngasut, meeqqat kinguaassiutitigut kanngutsaatsuliorfigineqarsimasut katsorsarneqarfissaannik illuliortoqarnissanut tunngasut kiisalu ilisimatusarnermut centeriliornissaq, nunanut allanut sillimaniarnermullu politikkimi  ilisimasanik atugassanik annertunernik tunngaveqarnissamik qulakkeerinnittussaq, siunissarlu ungasinnerusoq isigalugu Nunarsuarmioqatigiit akornanni nukittunerusumik inissisimanissamittaaq qulakkeerinnittussaq.

”Ullumikkut Kalaallit Nunaanni unammillikkatsinnut tunngasunik tigussaasunik siunnersuuteqarnissarput pingaarnerutissimavarput. Siullertut politiit inissiisarfinnilu paarsisut akissaataat qaffatsikkusuppagut, tassami sulianut assigiinnut akissaatit assigiittuunissaat isumagiuarsinnarparput.  Aamma meeqqanut kinguaassiutitigut kanngutsaatsuliorfigineqarsimasunut ikiuisinnaaneq pillugu meeqqanut illuliortoqarnissaa tikkuarparput. Meeqqat systemimi eqqakattarneqassanngillat, saaffigisassaat ataasiinnaassaaq, tassaniissappullu oqartussaqarfiit tamarmiusut sinniisaat. Kissaatitta pingajuattut Ilisimatusarfimmut atasumik ilisimatusarnermut centeriliornissaq kissaatigaarput, tassanilu Kalaallit Nunaata nunanut allanut sillimaniarnikkullu politikkianut tunngasunik ilisimasanik tamanik katersuisoqassaaq ineriartortitsisoqarlunilu. Issittumi ilisimatusarneq Kalaallit Nunaanniittuusariaqartoq isumaqarpugut.” Folketingimi ilaasortaq oqarpoq.

Politiit inissiisarfinnilu paarsisut atorfimminniiginnassappata atorfinitsinermi tigumminniinnarnissamilu ilassut pisariaqarpoq. Sulisut taakkua pinerluuteqarnerit suliarinerini qitiusuupput kalaallinilu inuiaqatigiinni toqqissisimasitsisussaallutik. Maannakkorpiaq Kalaallit Nunaanni naalagaaffiup atorfeqartitai suleqatinit danskiusunit 4.500 kr.-inik akissaatikinnerunerat pissutigalugu inissiisarfik ataaseq sulisussaqannginnami matuinnartariaqalersimavoq. Tamatuma muminnissaa qitiuvoq. Taamaattumik politiinik inissiisarfinnilu paarsisunik atorfinitsinerni tigumminniinnarnissanilu pissutsit iluarsineqarnissaannut Inuit Ataqatigiit folketingimi ilaasortaatitaanit Danskit Naalakkersuisui annertumik uteriiserfigineqarput.

Ataatsimiinnermittaaq meeqqat kinguaassiutitigut kanngutsaatsuliarfigineqartarnerinut nuna tamakkerlugu nalunaarsuinissamik pisariaqartitsineq Aaja Chemnitz Larsenimit naqissuserneqarpoq. Tasiilami nalunaarsuisoqarsimavoq, nunalli sinnera qanoq pineqassava? Nalunaarsuinikkut isumaginninnikkut immikkut aallunneqartussat qulaarneqarsinnaapput taamatullu isumaginninnikkut suliassat toraagassinneqarsinnaallutik. Aammattaaq meeqqanut inuusuttunullu tunngasutigut sumiiffinni unammilligassat assigiinngitsut piffinni iliuuseqarfigineqartussaapput, alloriarnermilu siullermi nalunaarsuineq pisinnaavoq.

Print Friendly, PDF & Email