Navigate / search

IA: Illersornissamut Qullersaqarfimmi Kalaallit Nunaat initunerusariaqarpoq

IA: Illersornissamut Qullersaqarfimmi Kalaallit Nunaat initunerusariaqarpoq
IA: Illersornissamut Qullersaqarfimmi Kalaallit Nunaat initunerusariaqarpoq

Folketingimi ilaasortaq Aaja Chemnitz Larsen, Inuit Ataqatigiit

Ungasinngitsukkut illersornissaq pillugu nutaamik isumaqatigiinniartoqassaaq. Isumaqatigiissut nutaassaq Kalaallit Nunaannut annertuumik pingaaruteqassaaq. Tassanimi pineqarput akuutitsineq, sillimaniarneq suleqatigiinnerlu. Illersornissaqarfiup inunnik sullissineranut Kalaallit Nunaanni innuttaasunik akuutitsinerunerup kingunerissavaa Illersornissaqarfik nukittunerusoq Issittoqarfillu isumannaannerusoq.

Ukioq manna Nuummi Arctic Winter Games ingerlanneqarpoq. Kalaallit Nunaanni aaqqisuussisarnernit annerpaaq aaqqisuussarlu annertoqisumik kajumissutsimik suleqataasunit pikkorissunit kivitseqataaffigineqartoq. Arctic Winter Games-imut ilisarnaatitut nipilersuut tassaavoq “We are the arctic”, kalaallit nipilersoqatigiivisa Small Time Giants-it sanaavat. Erinarsuuut aamma aqqutigalugu Issittoqarfik akimorlugu suleqatigiinneq erseqqarissarneqarpoq minnerunngitsumillu oqariartuutaavoq uagut, Issittup inui, tassaasugut Issittoqarfik.

Issittoqarfik pingaarnerpaatut tassaavoq inuit 4 mio. missaasa najugaqarfiat. Taamaattumik uannut pingaaruteqarluinnarpoq Issittoqarfik oqallisigingaagatsigu, taava inuttai aamma eqaarsaatigisassagigut. Tamanna atuuppoq oqallisigingaagatsigit Issittumi ilisimatusarneq, Issittumi inuutissarsiutinik ineriartortitsineq aammalu Issittup illersorneqarnissaa isumannaallisaanerlu.

Kalaallit Nunaanni sakkutooqarneq saakkutsigu, taava nutaanik aallarnisaasoqarpoq. Ambassadør Peter Taksøe-Jensenip ukioq manna Danmarkip nunanut allanut aamma isumannaatsuunissamut politikkianik nalunaarusiamini immikkut taakkartorpai aningaasaqarnikkut ineriartortitsinermut periarfissat nutaat aammalu oqartussaqarfiit suliaqarnerunissaannik pisariaqartitsineq, soorlu eqqarsaatigalugit imaani annaassiniarneq Issittumilu avatangiisinik illersuineq. Aammattaaq illersorneq pillugu isumaqatigiissutissap nutaap isumaqatigiinniutiginera qanittumi naammassineqartussaavoq. Tamakkorpiaat eqqarsaatigalugit illersornissamut ministerip Peter Christensenip naliliineq utaqqisaanikooqisoq aasaq saqqummiuppaa. Naliliinermut ilaapput sakkutooqarnerup siunissami Kalaallit Nunaanni suliassaminik naammassinninniarnissaanut innersuussuterpassuit.

Innersuussutit nutaarpaaluit suneqarusunnersut paasisaqarfiginiarlugu ullumi Folketingimi Illersornissamut Ataatsimiititaliaq Landstingssalimi ammasumik tusarniaatitsitsivoq, tassani siunissami Issittumi illersornissaqarnikkut inissisimanissaq oqallisigineqassalluni. Matumani erseqqissalaarlara, taakku oqallisigineqarnerini Inuit Ataqatigiinnit suut pingaarnertut isiginerlutigit.

Issittumi suleqatigiinneq

Oqaloqatigiinneq suleqatigiinnerlu annertusartariaqarpagut. Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni politikki pillugu aamma nunat qanittutsiniittullu aammalu nunanik allanik suleqateqarneq eqqarsaatigalugu.

Inuit Ataqatigiinni isumaqarpugut, kalaallit folketingimi ilaasortaatitaat, Inatsisit Tunngaviusut malillugit allatuulli Folketingimi ilaasortaasut, illersornissaq pillugu isumaqatigiinniarnernut peqataatinneqartariaqartut. Tassami isumaqatigiinniarnerni taakkunani Kalaallit Nunaannerpiaq suliniutiginiarneqartut nutaat siornatigornit pingaarnerutinneqartariaqarput. Uagut Kalaallit Nunaat Issittorlu pillugit ilisimasavut isumaqatigiinniarnissanut iluaqutaasinnaapput. Ileqqupalaajuvoq siornatigut qaaqquneqartannginnerput. Danmarkip illersorneqarnissaa kisimi pineqanngilaq, pineqarlunili Kunngeqarfiup tamakkiisup illersorneqarnissaa.

Nunanik allanik Nunanillu Avannarlernik illersornissatigut suleqateqarneq aammattaaq Kalaallit Nunaata illersornissaanut annertoqisumik pingaaruteqarpoq. Nunarsuarmi politikkikkut ineriartornerup kinguneraa, nunat tamalaat akornanni suleqatigiiffiit, soorlu EU aamma NATO naqittarneqarmata. Brexit EU-mik naqittaavoq, soorluttaaq USA-mi præsidentinngortussap, Donald Trumpip NATO-mut ilaasortat, sooorlu Danmark, amerlanerusunik akiliuteqartarnissaanik piumasaqalersaarnera NATOp siunissaanik nalornisitsilersoq. Tassani Kalaallit Nunaata inisssisimanera Danmarkip NATO-mut ilaasortaaneranut pingaaruteqartuuuvoq. NATO-mut ilaasortani anguniagaavoq naalagaaffimmi tunisat ataatsimut nalingisa 2 %-ianik aalajangersimasumik akiliuteqartarnissaq, ullumikkullu tamanna Danmarkimit eqquutsinneqanngilaq. Taamatuttaaq misigissutsit kissalaartut illua-tungaani USA-mit illua-tungaanilu Ruslandimit Issittoq pillugu nukittuumik suleqatigiinnermut ersiutaasinnaasinnaapput imaluunnit ersiutaasinnaallutik Issittumi eqqissinerup piujuaannarnissaa pillugu oqaloqatigiinnikkut suliniarnerup sakkortusartariaqarneranik. Issittoq toqqissisimanartuuffiuvoq tamannalu attatiinnartariaqarpoq.

Issittumi nunat assigiinngitsut suleqatigiinnerat nukittorsartariaqarpoq, issittullu sineriaani naalagaaffiit misilittagaat ilisimasaallu atorluarnerusariaqarput. Tamanna assannik amerlanerlanerusunik nakkutilliinermillu annertunerusumik pisariaqartitsivoq. Ilisimasat avitseqatigiissutigineqassappata suliniutillu nutaat iluatsissappata, assaat kissartut nillertullu pisariaqartinneqarput.

Issittumi isumannaallisaaneq

Massakkornit annertunerusumik Kalaallit amerlanerit Kalaallit Nunaanni isumannaallisaanermut Issittumilu sakkutooqarnikkut suliassat naammassiniarnerinut peqataatinneqartariaqarput suleqataatinneqarlutillu.

Illersornissamut ministeriaqarfiup Issittoq pillugu naliliinerani nutaami aammalu Taksøe-Jensenip qulaajaanerani innersuussutigineqarpoq, Kalaallit Nunaanni sakkutuutut tunngaviusumik ilinniartitaanermik aammalu piumassutsimik upalungaarsimasussanik pilersitsisoqassasoq. Suliniutit pissanganartut tikilluaqqulluakkavullu. Piumassutsimik upalungaarsimasoqarnissaa aammalu nuna tamakkerlugu innuttaasunik akuutitsinerunissaq Inuit Ataqatigiit tungaanit sivisuumik suliniutiginikuuarput.

Nutaanik suliniuteqalernermi sillimaffigisariaqarput Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni ersarissumik assigiinngissutsit. Kalaallit Nunaata sineriaa 44.000 km sinnerlugit isorartussuseqarpoq. Danmarkip sineriaa 8.700 km-iuvoq. Kalaallit Nunaat 56.000 missaannik innuttaassuseqarpoq, Danmarkimilu inuit 5,5 mio. missaat najugaqarlutik. DanmarkimiIllersornissaqarfik inuit 250-iugaangata sulisoq ataasiusarpoq. Tamana Kalaallit Nunaanni pissutsinut naleqqersuutissagaanni inuit 225 Saakutooqarfimmi atorfeqartinneqassagaluarput. Ullumikkut inuit 37t Arktis Kommando Nuummiittumi sulisorineqarput.

Soorlu oqaatigineqareersoq suliniutit nutaat pissanganartut nerriviup qaanut ilineqarnikuupput. Inuit Ataqatigiinni isumaqarpugut sakkutuunik tunngaviusumik ilinniartitaanermik aammalu piumassutsimik upalungaarsimasussanik pilersitsinerit Kalaallit Nunaanni politikerinik qanimut oqaloqateqartarnikkut ataqatigiissaarinikkullu pissasoq. Kalaallit Nunaanni pinngitsaalisaasumik sakkutuunngortarneq atuutilerneqassanngilaq, kisianni najugaqarfinni piginnaanngorsaaneq peqataatitsinerlu ineriartortinneqassapput. Kalaallit Nunaanni suliffissaaleqineq inuusuttut akornanni annertunerpaavoq, taamaattumillu kalaallit inuusuttortaannut kajungilersitsiniutit, soorlu Saakutooqarfiup aaqqissugaanik ulloq paasisitsiniaaffik Kalaallit Nunaanni Politeeqarfimmit atorneqareersutut ittoq, iluaqutiginiarneqarsinnaapput kalaallinik inuusuttunik naammattunik Sakkutooqarfimmut sulilersitsiniarnermut.

Suliap tungaatigut piginnaasalernerup aammalu oqaatsinik ilinniarnissap ukkatarineqartariaqarnerata saniasigut, Danmarkimi naalakkersuisut tungaannit Kalaallit Nunaanni Naalakkersuisut oqaloqatigineqartariaqarput, piginnaasaqarfiit suut Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinni atorluarneqarsinnaassanersut Sakkutooqarfimmi tunnngaviusumik ilinniarnerup naammassereerneratigut. Sakkutuutut tunngaviusumik ilinniartitaaneq ECTS-pointinik pissarsissutaasinnaassappat, taava ilinniarsimasat ilinniakkamut allamut nuunneqarsinnaasagaluarput, taamaalillunilu ilinniarneq inummut ataasiakkaamut inuiaqatigiinnullu iluaqutaalluni. Eqqartorneqarsinnaapputtaaq sakkutuutut tunngaviusumik ilinniartitaanerup ingerlariaqqiffissaqartinneqarsinnaanera imaluunnit issittumi pissutsinut immikkut ilisimasaqalernermut tunngatinneqarsinnaalluni. Qallunaat pilersitaannik tunngaviusumik ilinniartitaaneq taanna tapertaqartinneqarsinnaasuuppat, tamanna pitsaasunik allanik Kalaallillu Nunaanni ilinniarfissanik pilersitseqataaffiussagaluarpoq.

Issittumi qaammataasiat

Kalaallit Nunaanni nakkutilliineq Naalagaaffimmillu illersuinera naammanngilaq.

Illersornissamut Qullersaqarfimmi maanna ataatsimut isiginnittumik Kalallit Nunaanni qanoq pisoqarnera ilisimaneqanngilaq, tassa imaappoq arlaannaannilluunnit ilisimaneqavingilaq imaani, nunami silaannarmilu susoqarnersoq. Tamakkiisumik nakkutilliisoqarnissaanut suliniuteqarneq pitsaanerulertariaqarpoq. Tassani qaammataasanik timmisartuaraasanillu assiliissutitalinnik, dronenik, tapertariisitsiluni atuineq Kalaallit Nunaanni qarasaasiatigut iluaquteqarnermut nukittorsaataasinnaavoq.

Illersornissaqarnikkut politikki qiviassagaanni, maanna pisariaqartinneqarluinnarpoq assersuutigalu annaassiniarnerni attaveqatigiinniarnikkut pitsanngorsaanissaq, internetsikkut paasissutissanik avitseqatigiissinnaaneq periarfissaqalersillugu, tamannalu qaammataasatigut pilersuinerup annertusarneqarnissaanik salliutititsinikkut pisinnaavoq. Ataatsimoorussamik attaveqatigiinnermut aaqissuusaqarnissaq amigaataavoq. DTU-spacemit nalunaarusiami nutaami aammattaaq naqissuserneqarpoq, Danmark Kalaallillu NunaatIssittuminalagaaffiit sineriammiittunit tallimanit kisiartaallutik naalagaaffittut qaammataasat atorlugit Issittumut tunngatitamik aaqqissugaateqanngitsut. Massa Naalagaaffeqatigiit iluanni nammineq aaqqissuussamik ineriartortitsinissamut teknikkut piginnaasat pigineqaraluartut aammalu nunanik allanik tamannarpiaq pillugu suleqateqartoqaraluartoq.

Inuit Ataqatigiinnit kaammattuutigerusupparput, teknikkikkut atortorissaarutit nutaat soorlu qaammataasat dronillu misiligarneqassasut politikkikkullu isumaqatigiinnniarnissani aggersuni pingaartitatut inissinneqassasut. Tassaniipput periarfissatsialaat atorneqanngitsut, illersornissakkut suliassanik nukittorsaataajutigalutik Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiinni allarpassuartigut iluaqutaasinnaasut.

Naggasiullugu aammaarlunga pingaartillugu oqaatigerusuppara, Kalaallit Nunaanni innuttaasut Illersornissamut Qullersaqarfimmit nukissatut iluatinnartutut isigineqarnissaat pingaarluinnartuummat. Soorluttaaq illersornissamut ataatsimiititaliami kalaallinik ilaasortaqalernissaa illersorneq pillugu isumaqatigiinniarnissani Kalaallit Nunaannut Issittumullu sammilluinnartuni nukissatut iluatinnartutut isigineqarnissaat ilanngullugu eqqarsaatigineqartariaqartoq.

Print Friendly, PDF & Email