Navigate / search

IA folketingimi: Danskit naalakkersuisui inerniliinissaminnut pisussaassuseqarput

Asseq: Inuit Ataqatigiit Folketingimi

Folketingimi ilaasortap Aaja Chemnitz Larsenip (IA) sivisunerusumik pineqaatissinneqartalernissamut siuttuulluni suliniuteqalerpoq Kalaallit Nunaannilu politikkikkut sivisunerusumik pineqaatissiisalernissamut amerlasuunit kissaatigineqartoq tapersersorlugu. Suliani amerlavallaartuni – pingaartumik meeqqanut kinguaassiutitigut atornerluinernut tunngatillugu – pineqaatissiinerit sakkukippallaarput.

Justitsministeri Nick Hækkerup-i (S) isumaqarpoq isertitsivinni pineqaatissiinerup killigititai allanngortinneqassagaluarpata inissaqartoqarnavianngitsoq sulisussanillu naammattunik peqarnavianngitsoq – akissulli taanna akuerisassaanngilaq. IA-mit folkeringimi ilaasortaq isumaqarpoq danskit naalakkersuisui Naalakkersuisut suleqatigalugit politikkikkut pineqaatissiinerit sivisunerusut kissaatigineqarnerat pisussaallutik inerniliiffigissagaat.

”Suliani amerlavallaani takusarparput pinerlunnerit pineqaatissinneqarnerillu atassuteqarneq ajortut. Kinguaassiutitigut atuinermigut pinerluttoq ilaatigut qaammatit arfinillit, aqqaneq-marluk imal. 18-it pineqaatissinneqartarpoq assersuutigalugulu meeqqap inuunermi sinnera pisumit malersugaajuartartussaalluni. Taamatut inissisimasoqarnerata eqqortumik eqqunngitsumilluunniit pisoqarneranik misigissusitsinnut kanngunarsaarisarpoq inissisimanerpullu 2020-imut tulluarnani”, Inuit Ataqatigiinnit folketingimit ilaasortaq Aaja Chemnitz Larseni oqarpoq.

Nakuusernerit, kinguaassiutitigut pinngitsaaliilluni atoqateqarneq meeqqanullu kinguaassiutitigut atornerluisarnerit tupinnaannartumik annertuallaarujussuartumik atugaapput. Naalagaaffeqatigiinni 34-eriaammik annertunerusumik Kalaallit Nunaanni nunanut Naalagaaffeqatigiinniittunut sanilliutissagaanni taamak pisoqartarpoq. Eqqartuussat tunuliaqutaat assigiinngitsunit katitigaasarput 40 procentillu tungaanut namminneq meeraanerminni inissinneqarsimasuusarlutik. Inuit Ataqatigiinnit folketingimi ilaasortap kissaatigaa siusissukkut suliniuteqartoqartassasoq inatsisinillu unioqqutitsinerit inuiaqatigiinni ajornartorsiutitut isigisariaqarnissaat kissaatigalugu. Ajornartorsiut taanna eqqartuussisoqarnerup tungaannaatiguunngitsoq, inooqatigiilli akornanni suliniuteqajaarnikkut pinaveersaartitsinernilu, soorlu aamma pinerluttulerinerup tungaatigut faginik arlalinnik suleqateqarnikkut pitsaanerusumik inerniliiffigineqarsinnaavoq.

”Ataatsimoorluta inatsisinik unioqqutitsinerit pinaveersaartissinnaagutsigit imaluunniit sapinngisamik inatsisinik unioqqutitsisarnerit akorngusersinnaagutsigit inuiaqatigiittut siuariarsimassaqaagut. Uanga sapinngisara malillugu politiit suli suliassani taakkunani siuttuunissaannut akissaqalernissaannut suliniuteqassaanga. Pinaveersaartitsinissaq pingaaruteqarpoq pinerluutinillu sakkortunerusumik pineqaatissiisarnissaq pingaaruteqarluni – ukiut qulit qaangiuppata ulorianaateqarsinnaasumik inunnut unioqqutitsinerit akuerineqannginniassapput. Taakkuuppummi inuiaqatigiinni unittoortitsisartut. Meeraq ataasiinnarluunniit kinguaassiutitigut atornerlunneqartillugu tamatta ajorsartarpugut. Tamatigut meeqqamut pinerluttuliornermullu eqqukkamut alianartuusarpoq uagullu nassuerutigisariaqarparput atornerluisarnerit amerlaqisut unitsinniassagutsigit sammivimmut allarluinnarmut ingerlasariaqalerluta. Suliassaq taanna politikkikkut suliarinissaanut pisussaassuseqarpugut”, Aaja Chemnitz Larseni oqarpoq.

Print Friendly, PDF & Email