Navigate / search

Folketingip ukiumi 2019-2020-mi sulinissaani ammaanermi oqalugiaat

Asseq: Inuit Ataqatigiit Folketingimi

Oqaaserineqartut atuupput.

Siullermik folketingimi ilaasortatut qinerneqarsimasut naalakkersuisullu nutaat tamassi pilluaqquassi, minnerunngitsumik Ministeriuneq Mette Frederiksen. Tamakkerluta demokrati naapertorlugu ingerlatsinermut takussutissaavugut, tamannalu pisussaaffiliivoq. Inuit Ataqatigiinniit suleqatigiinnissamut naalakkersuinikkullu ukiumi matumani aallarnigassatsinnut qilanaarpugut.

Ammaanermut atatillugu oqalugiarninni sorpassuit tikissinnaavakka. Tassaasinnaavoq Trumpip Kalaallit Nunaannik piserusunneranut tunngasoq. Issittumi sillimaniarnikkut politikkitigut inissisimanermut tungnasut. Imaluunniit siuariartortitsinikkut, aningaasaliinertigut Kalaallit Nunaatalu mingutsitsinngitsumik atortulersugaaneratigut aningaasatigut nukittorsaanissamik pisariaqartitsinermut tunngasinnaalluni. Tamakkua tamaasa eqqarsaatigaagut – ukiunilu tulliuttuni sisamani Folketingimi sorsuutiginiarlutigit.

Ataaserli Inuit Ataqatigiinniit pingaarnerpaatut eqqarsaatigaarput. Tassa Kalaallit Nunaata siunissai: Meerartavut inuusuttavullu.

Apeqqut unaavoq; Kalaallit Nunaat meeraaffigissallugu toqqissisimanartuua? Kisitsisit pigisagut pitsaanngitsumik takutitsisuupput. Pingaartumillu Tasiilami meeqqat inuusuttullu eqqugaasut aalluttariaqarpagut. Tasiilami meeqqat pingasuugaangata ataaseq kinguaassiutitigut kanngutsaatsuliorfigineqartarsimavoq, meeqqallu marluugaangata aappaa kommunimi inunnik isumaginninnikkut sullinneqartarpoq, inuillu tallimaagaangata tallimaat imminortarpoq. Ajoraluartumik ajornartorsiutit Tasiilamiinnaq takussaanngillat. Kalaallit Nunaat tamakkerlugu pisarput.

Kalaallit Nunaat – meeraaffigalugu toqqissisimanartoq?

Qanittukkut Folketingimi ilaasortaaqatitta ilaata isumakuluppasilluni oqarfigaanga: ”Danmarkimi ingerlalluarpugut, Savalimmiuni ingerlalluartoqarpoq, Kalaallit Nunaanni ingerlalluartoqarpallaanngilaq.”

Inunnik isumaginninnermut tunngasut kalaallinit akisussaaffigineqarput. Kalaallit Nunaatali Danmarkimiit ikiorserneqarnissaanut sulissuteqaqqullugu Naalakkersuisut Inatsisartuniit piumaffigineqarput. Inunnik isumaginninnikkut Danmarkimik peqateqarluni pitsaanerusumik ataqatigiissitsisoqarsinnaanera pillugu nassuertariaqarsimavugut.

Maanna Folketingimi aammalu danskit Naalakkersuisuini allannguinissamut periarfissaqarpugut – tamannalu pisussaaffiliivoq! Kalaallit Nunaanniinnaanngitsoq, aammali ullumikkut maani inersuarmiittut eqqarsaatigalugit. Meerartatta inuusuttattalu tamarmik toqqissisimanerusumik peroriartorfeqarnissaat pillugu suliamik annertuumik kivitseqatigiinnissatsinnut akisussaaffeqarpugut. Pisumilu matumani aatsaat taamak aaqqiissutissatigut annertutigisunik iliuuseqarniarluta meeqqat atugarliortut oqallisigigatsigit tamanna immikkut nuannaarutigaarput.

Nunami inuuffigisatsinni allaat meeqqat pingasunik ukiullit kinguaassiutitigut tunillanneqarsimasartut, Tasiilami arnat 81%-ii kanngutsaatsuliorfigineqartut eqqarsaatigalugit tunngaviatigut ajornartorsiuteqarluinnarpugut. Itertariaqalerpugut ajornartorsiutillu annertussusaannik paasinnilluta. Minnerunngitsumillu Danmarkimiit immikkut ikiorserneqarnissaq ajornartorsiutit patsiserpiaannik qaqilerinissatsinnut atorlugu.

Ministeriuneq Mette Frederiksen siusinnerusukkut ima oqarsimavoq, ”inuiaqatigiinni atugarliornerpaanut pissusilersuutigut inuiaqatigiit qanoq ittuunitsinnik takutitsisuusarput”. Assorsuaq isumaqatigaara. Qularinngilluinnarparalu Folketingimi suliniutissatsinni meeqqat kanngutsaatsuliorfigineqartartut ikiorsernissaat suliassatsinni pingaarnernut ilaasoq.

IA-miit isigalugu pissutsit taakkua ajutoornersuartut taasinnaavagut – taamatullu iliuuseqarfigineqartariaqarput. Tigussaasutut Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni ajutoornersuarmut aningaasaateqarfimmik pilersitsinissaq siunnersuutigaarput, aningaasallu inunnik isumaginninnerup iluani ajornartorsiutinut toqqarneqarsinnaasunut atorneqassapput. Aatsaat taamaaliorutta siusissukkut iliuuseqartarnikkut tunaartaqartumik allannguisinnaasumillu iliuuseqassaagut.

Peqatigiilluta ataatsimut akisussaaffeqarpugut

Maanna kiisami pisoqalerpoq. Suligasuartussanik Kalaallit Nunaaliartitsinissaq ajunngilaq, tamannali kisimi aallunneqarsinnaanngilaq. Meeqqat ikiorserneqarnissaasa pitsanngoriartinnissaanut Danmarki peqataarusummat qujamasuutigaarput. Socialministerimit suli ikorseeqqinnissaq neriorsuutigineqarpoq, tamannalu pisariaqartinneqarpoq. Alloriarneruvoq, 5 mio. kr.-illi naammanngillat, aallarniutaappulli.

Tasiilami sulisussat pissarsiariniarnerat tigummiinnarnissaallu ajornakusoortuusoq uppernarsarneqarsimavoq. Tasiilamisut sulisup ataatsip suliassat 260-it tigummippagit suliniarneq ajornarluinnassaaq.  ”Ikuallattunik qaamisaanerinnaanngimmat” paasissavarput, ajornartorsiutilli aaqqiiviginissaannut  aallaaviisa misissorluaqqissaarneqarnissaannut piffissaqarnissaq pineqarluni.

Meerartatta inuusuttattalu toqqissisimasunik avatangiiseqarnissaannut ataatsimoorluta akisussaaffeqarpugut. Inunnik isumaginninnermut tunngasut Kalaallit Nunaannit isumagineqarput. Inatsisinik atuutsitsinermut tunngasut, politiit, Eqqartuussiveqarfik Eqqartuussiviillu suli danskinit akisussaaffigineqarput. Uanilu danskit Naalakkersuisui, pingaartumillu Inatsisinik atuutsitsinermut ministeri, immikkut akisussaaffeqarput. Tassami meeqqat kinguaassiutitigut kanngutsaatsuliorfigineqarpata inatsisinik unioqqutitsinerit pisarput, taamaattoqarneranilu sukkanerusumik pitsaanerusumillu qisuariartassaagut.

Kanngutsaatsuliortarnerit pinaveersimatinngikkutsigit pinngitsoortillugillu, taava ukiualunnguit qaangiunnerini taamatorluinnaq inissisimaqqilissaagut.

Taamaattumik Kalaallit Nunaanni politiit annertuumik nersualaarneqartariaqarput, taakkuami ukioq 2020 utaqqiinnarnagu tigussaasunik naapeprtuuttunillu inassuteqaatitalimmik nalunaarusiorsimapput, taannalu maani Folketingimi tusarnaaqqissaartariaqarparput.

Nalunaarummi atuarsinnaavarput, Tasiilami kinguaassiutitigut kanngutsaatsuliorfigineqarnerni tamani Kalaallit Nunaanni Politiini suliassani videokkut tusarniaanertaqanngitsuni ullut 112-t atorneqartartut. Suliani video atorlugu tusarniaanertalinni agguaqatigiisillugu ullut 239-it atorneqartarput. Kommunini tallimani matu-ataaseq atorlugu suleriaaseq atorlugu meeqqat illuinik pilersitsigutta suliat suliarineqarnerini piffissaq suliniutillu pitsanngorsaavigisinnaavagut. Meeqqat systemip iluani eqqakattarneqassanngillat, akerlianilli uagut inersimasuusugut meeqqanik pitsaanerusumik ataqatigiissaarisassaagut. 

Inuit Ataqatigiinniit Folketingimi Kalaallit Nunaanni Inatsisinik atuutsitsinermut tunngasut pimoorunnerusariaqarivut isumaqarluinnarpugut. Maannakkutut itsillugu kalaallit politiit danskiniit savalimmiormiuniillu akissaatikinnerupput. Tamannalu sulisussaqarniarnikkut tigummiinnarnissaannullu tunngasutigut ajornartorsiortitsisarpoq. Immikkut ataatsimoorluta iliuuseqarnialernerput eqqarsaatigalugu tamanna akornusiilluinnartussaasoq. Soorunami Kalaallit Nunaanni politiit tamarmik assigiinnik akissaateqassapput. Tamanna politiit sulilluarnerpaanissaannut tunngaviulluinnarpoq.

Maannakkut iliuuseqarutta siunissaq qaamasoq ornissavarput

Takunnittoq apeqqutaatillugu piviusoq taartutut imaluunniit qaamasutut isigineqarsinnaavoq. Suli isumakulunnartunik unammilligassarpassuaqarpugut. Unammilligassat ilisimalluakkagut iliuuseqarfiginngisagullu – kinguaariinni ingerlaartut.

Manna isornartorsiuineq ajunngitsumik eqqarsarluni anitaavoq, nunannullu asanninnermik aallaaveqarluni. Minnerunngitsumillu meeqqanut sorsuutigisariaqakkatsinnut annertuumik ikiortariaqakkatsinnut tunngasuulluni.

Misilittakkat naapertorlugit pissutsinik allannguinissaq ajornanngilaq. Kalaallit Nunaanni pimoorussillutik sulisorpassuit peqatigalugit kinguaassiutitigut kanngutsaatsuliorfigineqarnerit affaanngortissimavagut. Maannalu sinnerittaaq aallutissavagut.

Allannguineq ilutsinniit aallaaveqartarpoq. Sumiiffinni tamani suliaqartut tamaasa – minnerunngitsumillu Meeqqat pillugit suliniaqatigiiffinni (Børnealliancen) arfineq-pingasuusuni suleqataasut tamarmik aaqqiissutissani peqataatinneqarnissaat inassutigaarput.

Inuit Ataqatigiinniit Danskit Naalakkersuisuisa Folketingillu pisoq manna immikkut ittoq aallaavigalugu Kalaallit Nunaanni meeqqat tamarmik toqqissisimanartumik atugaqarnissaannut pilersitsinissaat neriuutigaarput. Suliaq tamanna uagut pitsaasumik peqataaffigerusupparput.

Qujanaq.

Print Friendly, PDF & Email