Navigate / search

Folketingip naggataarnersiornerani oqalugiaat

Folketingip naggataarnersiornerani oqalugiaat
Folketingip naggataarnersiornerani oqalugiaat

Sarap oqalugiarnera isiginnaaruk una toorlugu.

 

Naggataarutaasumik oqallinneq – Folketingi – 30. maj 2012

 

Tassa folketingip ukiua ilivitsoq naavoq, naalerpoq. Sulinermut akuulluni misigisaq angisuujuvoq, unamminartunik pisunillu pissanganartunik ulikkaartoq. Uannut parlamentarikeritut ukiuuvoq siulleq. Nunatsinni antropologitut naammasseqqammersutut nalinginnaakannersumik inuuneqarnermit maani nunannit ungasissumi qeqarninnut, kalaallit inuiaqatigiit soqutigisaannik sullissisutut, parlamentip takornartap iluani, nikeriarneq annertooq misigivara. Sorpassuartigut.

 

Pissutsit nutaajupput, uannut namminermuinnaanngitsoq aammali Inuit Ataqatigiinnut. Maanna partiit arlallit allat peqatigalugit naalakkersuisunut amerlanerussutaavugut. Suli tulluusimaarutigaara danskini inuinnaat oqartussaaqataatitaannik saamiup tungaanut noqitseqataasinnaagama. Sinniisuuffigisavut sinnerlugit nangittumik tapersersussavatsigit.

 

Kisianni marlussunnik ippigisaqarpunga. Taakkunannga ataaseq oqaaseqarfigissavara. Nalunngisatsitut Inuit Ataqatigiit sinniisaattut Atlantikup Avanaanniit sinniisit ”aappaluttut” allat marluk peqatigalugit maanna naalakkersuisuusunut aalajangiisuusumik tapersersortaagaluarluta, ataasiarlungaluunnit finansministerimit oqaloqatigiinnissamut qaaqquneqarnikuunngilanga. Tamanna pillugu maanna nammineerlunga finansministerimut ataatsimeeqateqarnissaq qinnutigisariaqarnikuuara, neriuppungalu kissaatiga tamanna ilasilluarumaaraa.

 

Ataatsimiittarnerit ingerlanerini suliat assigiinngitsut sulininni initungaatsiarsimapput. Minnerunngitsumik initunikuupput eqqartuussiveqarnermut tunngasut, sulimi oqartariaqarpunga taakku politikkikkut inatsisartunilu sulinermi ukiorpassuarni sumiginnagaasimapput mikinngitsumik. Suliamut attuumassuteqartunik naapitsisarnikka amerliaartuaartillugit, aammalu Kalaallit Nunaanni inissiisarfinni pissutsit takusarlugillu tusarfigisarnerisigut, uannut erseqqissiartuinnarpoq qanoq annertutigisumik unammilligassaqarnerput. Maani Folketingimi aammattaarli nunatsinni. Suliaq taanna iperarallarnavianngilara, sunniuteqaqataaffigerusupparalu atugassarititat ukiuni tulliuttuni malunnaatilimmik pitsannguuteqartinneqarnissaat. Tamatumunngali peqatigitillugu inatsisinik atortitsinermut ministeri nersualaarusuppara, qinigaaffiup matuma siusittuanilinassuiaasiorluni suliaqartitsinermik aallartitsimmat. Taamaakkaluartoq isumaqarpunga, maanna inissiisarfinni ajornartorsiutit  ima ilisimasarfigereertigalutigit, pitsanngorsatit pisariaqartut suliarineqarsinnaalereertut. Aamma nuannaarutigaara ippassaq Grønlandsudvalg-imi Kalaallit Nunaanni inissiisarfiit pillugit isumasioqatigiilluni ataatsimiinnermi inatsisinut atortitsinermut ministerimit naqissuserneqarmat, inissiisarfinni inissanik amigaateqarneq pillugu ajornartorsiutit aningaasanut inatsisissap isumaqatigiinniutigineranut atatillugu oqallisigineqarumaartut.

 

Qaammatini kingullerni uanga sulininnut initusoq alla tassaavoq Issittumut tunngasut. Aamma tassuuna Naalagaaffeqatigiit pissanganartunik unammilligassaqarput. Issittoq soqutigineqarnerujartuinnarpoq, silarsuarmi avatangiisitsinni aammattaarli maani Folketingimi. Majip aallartilaarnerani Inuit Ataqatigiit Folketingimi ornigarneqarluartumik isumasioqatigiisitsivoq, Issittumi aatsitassat taakkulu nassatarisaannik nunanut allanut politikkeqarnikkut unammilligassat pillugit. Inersuaq ataatsimoortarfik suliamikkut ilisimasalinnit, ilinniartunit naalagaaffiillu aallartitaqarfinneersunit ulikkaarpoq, aammalu folketingimi ilaasortarpaaluit illua-tungeriinneer-sut tusarnaaqataapput oqallinnernilu peqataallutik. Isumasioqatigiinnermi immikkut ilisimasalinnit erseqqissarneqarput, Kalaallit Nunaanni aatsitassaqarnikkut ineriartortitsinermut ilutigitillugu sunik ataatsimoorluta unammilligassaqarnersugut. Aap, Kalaallit Nunaata iluani isumaqatigiinngissuteqartoqarpoq, aammami taamaattoqanngippat eqqumiiginnassagaluarpoq, kisianni partiit akimorlugit tamatta kissaatigaarput, akisussaaffigalugulu, suliamik akisussaassusilimmik silatusaartumillu ineriartortitsinissaq.

Maani Christiansborgimi aatsitassat pillugit isumasioqatigiinnermi Kalaallit Nunaata iluani unamminartortai Inatsisartut Inuussutissarsiornermut Ataatsimiititaliaata siulittaasuata tulliata skype-kut seqersitsiffissuakkut peqataaneratigut toqqaannartumik paasisaqarfigivagut. Soorlu ulloq takisooq pissanganartorlu, paasisanik periarfissaasinnaasunillu nutaanik ulikkaartoq naammat naggasiillunga oqaaseqarninni oqartunga, unammilligassarpassuaqarpugut. Akisussaaffik angivoq, akisussaaffillu taanna Kalaallit Nunaanni ilumoorullugu tiguarput.

 

Peqatigisaanik isumasioqatigiinnermi ersersinneqarpoq, ataatsimoorussamik akisussaaffigissassaqartoq nunatta marluullutik ataatsimut isumagisariaqagaanik, tassalu nunanut allanut tunngasunut sillimaniarnermullu politikki. Nuannaarutigeqaara qallunaat politikerii isumasioqatigiinnermi paasisimasalittut oqallitsinneqarnermi peqataasut erseqqissumik paasisimanerarmassuk, Kalaallit Nunaata nammineq aatsitassat oqartussaaffigigai, aamma allaat nunanut allanut politikkikkut kalluissagaluarpat. Soorlu erseqqilluinnartumik oqaatigineqartoq, ataatsimut akisussaaffigaarput nunanut allanut politikkimut ikaarsaarialeraangatta immitsinnnut akuutittassalluta – immitsinnullu akornusersorniartassanata.

 

Aatsitassaqarnerup tungaatigut unammilligassat pingaarluinnartut ilaat Inuit Ataqatigiinni qanittukkut isummerfigeqqippagut, nalorninaatsumillu nalunaarutigaarput nunanit allanit suliartortunik akikinaarussilluni sulisoqarnissaq akuersaarsinnaanngikkipput. Uagut isumaqarpugut sulisartoqarnerup iluani susassaqartuusut taakkuussasut akissarsianik sulinermilu atugassarititanik aalajangersaasussat. Tamatuma saniatigut inuutissarsiutinik suliniutinut avatangiisitigut nalilersuinerit nukittorsarusuppagut aammalu paasisitsiniaanernik tusarniaanernillu ingerlatsinerit arlaannaannulluunnit attuumassuteqannginnerunissaat angorusupparput. Qularutissaanngilaq Kalaallit Nunaanni unamminartut annerpaat ilagigaat, inuiaqatigiit 57.000-t missaannaanni inullip illua-tungerimmagit aatsitssat tungaatigut silarsuarmi niueqatigiinnermi paasiuminaasinnaaqisumi nunat allat suliffissuaqarfii nunaniillu allanit tamakkulerisuusut.

 

Danmarkimut sulianullu allanut politikkikkut sulininnut sunniuteqarsimasunut allanut uteqqippugut.

 

Atlantikup Avannaata EU-mut attaveqarnera immikkut ittuuvoq. Kalaallit Nunaannut tunngatillugu tamanna ilaatigut puisit tungaatigut ersersinneqarpoq. EU-mi allatut isumalinnik akaarinninnginneq maanna Savalimmiormiut allatulaaq malugilerpaat, tassalu makrelit eqqarsaatigalugit. Pisup uannut takuteqqippaa, EU iluartoq ilaasunut aammalumi isumassarsiaalluni pitsaasoq – taakkununnga, kisianni uagutsinnuunngitsoq. EU-lu suleqatigiinnitsinni pitsaasumik isumaqatigiissuteqarpugut, taaakkulu nanginnissaat soorunami kissaatigaarput. Kisianni equngassuteqarpoq qaangeruminaatsumik.

 

Upernaaq maani Borgen-imi aningaasaqarnikkut aalajangersaavigeqatigiinneq pillugu tusarniaasoqarmat, immikkut ittumik ilisimasallit oqalliseqatigiittuni issiaqataasut aperivakka, aningaasaqarnikkut aalajangersaavigeqatigiinneq uatsinnut EU-p ungarpasinnerusuani inissisimasunut qanoq sunniuteqassanersoq. Aappaa akivoq, Kalaallit Nunaanni aningaasaqarniarneq ilisimasaqarfiginagu. Aappaa oqarpoq, uuliamik nassaapallattariaqartugut, aningaasaqarnikkut aalajangersaavigeqatigiinnerup ilanngulluta aningaasaqarniarnitsigut ammut nusussammatigut. Oqartariaqarpoq akissutit taakku marluk tamarmik apeqqutigisannut erseqqissuliornerunngilluinnartuusut, aappaatigullu assut erseqqissisillugu Kalaallit Nunaata EU-llu akornanni pissutsit qanoq ittuuneri.

 

Maani Danmarkiminngaannit qimerloorsinnaanikuuara, tulluusimaarutigalugulu uppernarsillugu, nunatsinni Naalakkersuisut akisussaassusilimmik isumatusaartumillu aningaasatigut politikkikkullu ingerlatsisut. Inatsisartut upernaakkut ataatsimiinnertik naammasseqqammerpaat. Upernaakkut ataatsimiinneq, apeqqutinik oqallinnernillu annertuunik ingerlatsiffiusoq. Aggersussaavoq ukiakkut ataatsimiinneq oqallinnernik apeqqutinillu suli annertunerusunik ingerlatsiffiusussaq. Peqatigisaanik maanna ukioq qinersiffissaq iserfigeqqammerparput, qularissanngilarpullu partiit suli sakkortunerusumik isummaminnik saqqummiisarnissaat. Kingusinnerpaamik ukiup ataatsip missaa qaangiuppat Kalaallit Nunaanni qinersisoqassaaq. Uanga isumaga naapertorlugu Kalaallit Nunaata oqaluttuarisaanerani qinersinerit pissanganarnerpaat ilagissavaat.

 

Inuit Ataqatigiinni tunngavilersuilluarluta, ilumoorussilluta piviusunillu qitiutitaqarluta sulivugut. Maani Folketingimi, Inatsisartuni Naalakkersuisunilu. Kalaallit Nunaannut tunngasunut tusarnaartusi, paasinnittusi suliniuteqartusilu tamassi qutsavigeruuppassi. Unamminanngitsuunngilaq ilaasortat allat 178-t akornanni kisimiilluni sorsuuteqartariaqarluni. Qujanartumik suleqatissarsilluartarpunga Atlantikup Avannaani suleqatima akornanni aammalu ilissi qallunaat ilaasortat naalakkersuisuutitaqartut illua-tungiliuttullu akornissini. Inuit Ataqatigiinut pingaarnerpaanikuuvoq qulakkiissallugu sulinitsinni pituttorsimannginnissaq, tamannalu nalorninaatsumik anguarput.

 

Namminersorneq pillugu Inatsimmi aallarniummi allaqqavoq: inatsisip matuma tunngavigai Danmarkip Kalaallit Nunaatalu akornanni peqatigiinnermi naligiimmik ataqqeqatigiinnerup tatigeqatigiinnerullu siuarsarnissaannik kissaateqarneq. Tamatumunnga naapertuuttumik inatsisip matuma tunngavigaa Naalakkersuisut Danmarkimilu naalakkersuisut naligiissutut isumaqatigiissutaat, issuaaneq naavoq.

 

Isumaqarpunga oqaatsit taakkorpiaat nunatta marluk akornanni pissutsinut aalajangiisuulluinnartuusut, aammalu Naalagaaffeqatigiinerup iluani pissutsinut. Inatsisip aallarniutaa uanga imatut paasivara,tunngavigisaq naligiinngiffiusimasoq. Kisianni Namminersorneq pillugu Inatsit sinaakkusiivoq, periarfissillutasuleqatigiilluta pissutsinik naligiinnerusunngortitsiniarnissatsinnik, taamaalilluta naleqatigiissutut suleqatigiissinnaalersilluta.

 

Uanga isinnit isigalugu suli tamanna angunngilarput. Folketingimi ilaasortatut kalaaliullunga soorunami akunnitsinni pissutsit pillugit oqaatsit atorneqartut eqqarsaatigisaqaakka, maluginiarnikuuaralu suleqatitta ilaannit ilaannikkut Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni pissutsit imaluunnit Savalimmiut Danmarkillu akornanni pissutsit assersuunneqartartut soorlu aappaa ”angajulliusoq” aappaalu ”nukarliulluni”. Taamatut assersuussineq uanga isumaqatiginngilara.

 

Maanna piffissami angusatsinni taamatut assersuussineq qaangereeersimasariaqarparput. Immitsinnut naligiissutut qiviarsinnaasariaqarpugut, soorlu aamma Namminersorneq pillugu Inatsit oqariartuuteqartoq. Anguniakkat tamakkorpiaat pillugit uanga oqallittarfimmut matumunnga akoorusulernikuuvunga – nunaga sinniisuuffigerusullugu.

 

Taamaattumik aamma nuannaarutigivara takullugu, qanoq folketingimi ataatsimiititaliat ilaasortallu akornanni nunatsinnukarnissaq nunatsinnilu pissutsit qanimut takunissaat soqutigineqartigisoq. Aamma nuannaarutigaara paasigakku, Statsministeri ministerillu allat piffissami aggersumi Kalaallit Nunaannut tikeraarnissartik pilersaarutigigaat.

 

Inussiarnersumik tikilluaqqujumaarpatsigit.

 

Neriuppunga ukiamut uterutta suleqatigiilluta Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni pissutsit arlariit suleqatigiilluta aallutilersinnaassagigut, taakkumi sunniutaat kalaallinut Danmarkimiittunut Kalaallillu Nunaanniittunut malunniuttarput. Maannakkorpiaq isumaginninnikkut suliniutit, kalaallit illuutaanni sisamaasuni ingerlanneqartut nalorninartorsiorput. Massa Folketingimi arlalinnit oqaatigineqarnikuugaluartoq kalaallinut Danmarkimiitttunut atugarliortunut isumaginninnikkut sullissineq eqqanaarinniffigineqassasoq.

 

Aamma ulluni makkunani marloqiusamik pissusilersortoqarsimasinnaanera pillugu DIIS’ip nalunaarusiaa sakkortoqisumik oqallisigineqarpoq. Nalunaarusiaq atuarpara. Nalunaarusiaq peqqissaartumik pitsaasumillu suliaavoq DIIS-imullu suliakkiissutaasunik naammassinnilluni. Taamaakkaluartoq soorunami apeeqqutit erseqarissut akissutissaqartinneqanngitsut nalunaarusiami ersersinneqartut qisuariarfiginngitsoorsinnaanngilakka. Matumuuna Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu naalakkersuisut kaammattorusuppakka amerikkarmiut naalakkersuisui peqatigalugit isumaqitigiissuteqarniaqqullugit pissutsinik tamakkuninnga siunissamut tunnngatillugu amerikkarmiut qularnaveeqqusiinissaat pillugu.

 

Qilanaarpunga ukiunut aggersussanut, nuannaarutigaaralu misilittakkakka amerlanerulermata. Politikeritut inuttullu.

 

 

Qujanaq.

 

Print Friendly, PDF & Email