fbpx

Folketingimi 2019-miit 2022-p tungaanut sulinermi politikkikkut angusat

Angusanut allattorsimaffimmi matumani Inuit Ataqatigiit Folketingimi toqqaannartumik toqqaannanngitsumillu suliniuteqarneratigut Folketingimilu partiinik allanik suleqateqarneratigut angusaanut politikkikkut pisat isumaqatigiinniarnerillu ataatsimut takuneqarsinnaapput.

Tungiuineq pillugu

 

Pisaq Angusaq
 

Meeqqanut ikiortarialinnut ikiorsiineq

 

2019-imi Kalaallit Nunaanni meeqqanut inuusuttu-nullu ikiortarialinnut atugassat pitsanngorsaavigine-qarnissaannut Aaja aningaasanik atugassanik qulakkeerinnippoq.

 

 

·       80 mio. kroner

 

80 mio. kr.-it piffissami 2020 – 2023-mi agguataarneqarput.

 

Danmarkimi kalaallinut ikiortarialinnut ikiorsineq

2020-mut Aningaasanut inatsimmi Kalaallit Illuisa kalaallinut Danmarkimut tikerlaanut akuulersitsi-niarnerannut atugassanik Aaja aningaasanik pissar-sivoq. Suliniutit ilagivaat Danmarkimi kalaallit ilinniagaqartut qallunaatut pikkorissarnissaat, kiisalu Danmarkimi kalaallit najugaqarfigisartagaanni ikiortarialinnik ujartuinissaq.

 

 

·       12,3 mio. kroner

 

Aningaasat Kalaallit Illuisa sisamaasut piffissami 2020 – 2023-mi assigiimmik agguataassavaat.

 

 

Naalagaaffeqatigiinnerup iluani aporfiit piiarlugit

Naalagaaffeqatigiinnerup iluani siusinaartumik soraarnerussutisialinnut aporfiusut piiarneqarnis-saannut Aaja sorsuuteqarsimavoq. 4 mio. kr.-it pissarsiarisimavai.

 

 

·       4 mio. kr.

 

2020-2023-mi atugassatut 4 mio. kr.-it aningaasaliissutigineqarput.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

ICM: inuusuttut angerlarsimaffeqanngitsut aallullugit

Housing First-imik suleriaatsimut aningaasaliisoqar-poq, kiisalu angerlarsimaffeqanngitsuunerup akior-neqarnissaanut iliuusissiami ingerlasumi misilittakkat atorneqarlutik, pingaartumik angerlarsimaffeqan-ngitsut aalajangersimasut, kalaallit ilanngullugit eqqarsaatigalugit.

 

 

 

 

 

·       5 mio. kr.

 

Piffissami 2022-2023-mi danskit Naalakkersuisui-sa 22 mio. kr.-it aningaasaliissutigisimavaat. Taak-kunannga Aajap kalaallinut angerlarsimaffeqan-ngitsunut 5 mio. kr.-it qulakkeersimavai.


Kalaallinut ikiortarialinnut peqatigiinneq atornerluisunullu katsorsaariaatsit pitsaanerit
Kommunit innuttaasullu akornanni kalaallit ikiortari-allit annertusisamik suleqatigiissutigineqarnerannut toraartumik aallusinissamik Aaja qulakkeerinnissima-voq. Tigussaasutut Danmarkimi kalaallit peqatigiiffii-sa kattuffiisalu 30-it missaaniittut piginnaasaasa ilisi-masaasalu atorluarneqarnerunerat qulakkeerneqar-poq, kiisalu aningaasat qinnutigineqarsinnaasut pisa-nut tulluarsakkanut tunniunneqartarlutik, ass. kat-sorsartinnissanut neqeroorutinut pitsaanernut, psy-kologinut, oqalutseqarnernut allatigullu kalaallinut ikiortarialinnut ikiorsiinissanut nalinginnaasunut.

 

 

 

·       28,4 mio. kroner

 

 

Danskit Naalakkersuisuisa Folketingimilu partiit ukiuni 2021-2024-mi atugassatut 28,4 mio. kr.-it aningaasaliissutigisimavaat, kommunenit inunnil-lu isumaginninnissaq siunertaralugu kajumissutsi-minnik peqatigiiffinnit qinnutigineqarsinnaasutut 26 mio. kr.-it kiisalu Socialstyrelsemit peqatigiin-nissamut aaqqissuussinissamut 2,4 mio. kr.-it.

 

 

 

 

Imminortarnerup pinaveersimatinnissaanut misiligutitut aaqqissuussineq

 

Kalaallit Nunaanni ilaqutaasunut nalunngisarinnittunullu  aliasuuteqartunut  misiligutitut oqaluuteqartarnissaannut ukiuni marlunni ingerlasussamut aningaasaliisoqarpoq, tamannalu imminortarnerup pinaveersimatinnissaanut peqataassaaq.

 

 

 

  • 2,4 mio. kr.

 

Piffissami 2022-2023-mi misiliinermut Naalak-kersuisut aningaasaliipput.

 

Meeqqanut ilaqutariinnullu illut

 

Kalaallit Nunaanni meeqqanut ilaqutariinnullu cen-terinut misiligutitut ingerlassamut ukiuni marlunni ingerlasussamut aningaasaliisoqarpoq. Ingerlassami meeqqanut tulluarsakkamik susassaqarfiillu arlaliu-sut akimorlugit meeqqanut kinguaassiutitigut ator-nerlunneqarsimasunut paasiniaasarnissanik qulak-keerinnittoqarpoq.

 

 

 

·       16,9 mio. kr.

 

Misiligutitut ingerlassaq piffissami 2022-2024-mi ingerlassaaq, aningaasalinerillu tassani tunniun-neqassapput.

 

Kræftimik eqqugaasimasunut allaffimmik pilersitsineq

Inuit Ataqatigiit Nuummi Neriuffiup allaffissaanik pilersitsinissamut tapiiffigineqarsimapput, tassanilu kræftertut ikiorneqartarnissaannut katsorsarneqar-tarnissaannullu ikiorseeqataasarnissaq siunertaavoq.

 

 

·       2,0 mio.kr.

 

Aningaasat 2022-mi atugassatut tunniunneqar-put.

Katillugit:  151 mio. kr.

Kalaallit Nunaat aallullugu ataatsimut isigalugu iliuutsit

 

 

Angerlarsimaffeqanngitsunut iliuutsit iluanni kalaallit angerlarsimaffeqanngitsut ukkallugit

 

Housing First-imik suleriaatsimut kiisalu Handlings-planen til bekæmpelse af hjemløshed, tassa angerlar-simaffeqanngitsuunerup akiorneqarnissaanut iliuu-sissiami ingerlasumi misilittakkat tunngavigalugit iliuutsit qulaajaavigineqarneranni kalaallit angerlar-simaffeqanngitsut suli aallunneqarnerunissaat qulakkeerneqarpoq.

 

 

 

·       52,3 mio. kr.

 

Piffissamut 2022-2024-imut Naalakkersuisut Folketingimilu partiit katillugit 52,3 mio. kr.-inik aningaasaliipput.

 

.

 

Socialt Frikort

 

’Det sociale frikortimut’ misiligut Inuit Ataqatigiinniit tapersersorneqarpoq, tassanilu kalaallit ikiortariallit suliffeqarfeqarnermut atanerulernissaat pineqarpoq. Ingerlassaq 2024 ilanngullugu sivitsorneqarpoq.

 

 

·       43,3 mio. kr.

 

Naalakkersuisut Folketingimilu partiit suliassamut piffissami 2021-2022-mi 19,8 mio. kr.-inik ani-ngaasaliipput. Tamatuma saniatigut 2023-mi 13,5 mio. kr.-it, kiisalu 2024-mi 10,0 mio. kr.-it ineriar-tortitseqqinnissamut ingerlassallu ingerlaqqinnis-saanut aningaasaliissutaapput.

 

 

Innuttaasut pillugit iliuusissiami ikinnerussuteqartut

 

Innuttaasut pillugit kattuffiit peqatigiiffiillu ikinne-russuteqartunik sullissaqartartut peqataatinnissaat qulakkeerneqarpoq. Tassa imaappoq innuttaasut pillugit iliuusissiassami kalaallit ikiortariallit eqqar-saatigineqarnerulissasut.

 

 

 

·       79,7 mio. kr.

 

Naalakkersuisut Folketingimilu partiit innuttaasut pillugit suleqatigiinnissamut iliuusissiassamut

piffissami 2021-2024-mi atuuttussatut katillugit 79,7 mio. kr.-inik aningaasaliipput.

 

 

 

 

 

 

Assigiinngisitsinerup akiorneqarnissaanut iliuusissatut pilersaarusiaq

 

Inuit Ataqatigiit Naalakkersuisut assigiinngisitsinerup akiorneqarnissaanut iliuusissatut pilersaarusiaannut ilanngussaqarsimapput. Iliuusissiatigut danskini inui-aqatigiinni assigiinngisitsinissap akiorneqarnissaa siunertaavoq. Tassani kalaallit Danmarkimiittut eq-qarsaatigalugit assigiinngisitsinerup annikillisarne-qarnissaa kissaatigineqarpoq.

 

 

 

·       32,5 mio. kr.

 

Naalakkersuisut 2022-mullu Aningaasanut Inat-simmut partiit tapersersuisut isumaqatigiissuti-givaat asissuineq aallaavigalugu pinerluttuliorner-nut aningaasaliissutit aammattaaq inuiaqatigiinni tamani assigiinngisitsinerup akiorneqarnissaanut atorneqassasut. 2022-mut 8,2 mio. kr.-it immik-koortinneqarput, 2023-2025-mut ukiumut 8,1 mio. kr.-it tunniunneqartassasut.

 

 

 Nunanut Allanut sillimaniarnermullu tunngasut

 

Pisaq Angusaq
 

Inuit Circumpolar Council (ICC)

 

Inuit Circumpolar Council (ICC) FN-imi Issittumilu Siunnersuisoqatigiinni nunani tamalaani suliaqarnerminnut 2020-imut Aningaasanut Inatsimmi aningaasaliiffigineqarput. Kingorna Nunanut Allanut Ministeriaqarfiup ataani Inuit Circumpolar Councilip (ICC-p) aalaakkaasumik aningaasaliiffigineqartarnissaa qulakkeerneqarpoq.

 

 

 

·       5 mio. kr.

 

2020-imut aningaasanut inatsimmi 1. mio. kr.-it immikkoortinneqarput. Kingorna piffissami 2021-2024-mi atugassatut 4. mio. kr.-it immikkoortin-neqarput.

 

 

 

Kangerlussuup ingerlatiinnarnissaanut

 

Kangerlussuarmi mittarfissuup sakkutooqarnermut inuinnarnullu atuinnarneqarnissaa pillugu Aala sor-suuteqarsimavoq. Tamanna anguneqarpoq, tassa-mi danskit naalakkersuisui Kangerlussuup mittar-feqarfittut atuinnarneqarnissaanik aalajangiipput. Aammattaaq iluarsaassinissamut, aserfallatsaalii-nissamut 2023-illu kingorna ingerlatsinissamut aningaasaliisoqarpoq.

 

 

 

·       Aningaasat missingat 550 mio. kr.

 

Illersornissamut ministeriaqarfimmiit Kangerlus-suup Mittarfissuata ingerlaannarnissaanut aningaa-sat 550 mio. kr.-iunissaat naatsorsuutigineqarpoq.

 

 

 

 

 

 

 

Kalaallit Nunaanni illersornissatigut nukittorsaaneq: Arktisk-kapacitetspakke

 

2019/2020-mi illersornissatigut isumaqatigiissut aqqutigalugu Illersornissaqarfiup Kalaallit Nunaan-ni suliassaasa nukittorsarneqarnissaanut Aaja peqataasimavoq. Tamatumani Arktisk-kapacitet-spakke, Issittumi piginnaasatigut annertusaavik, pilersinneqarsimavoq. Tassani ilaatigut Kangerlus-suarmi issittumi upalungaarsimanermut ilinniagaq pilersinneqarpoq, soorlu aamma Maritime Domain awareness aqqutigalugu Kalaallit Nunaata imartaa-ta nakkutigineqarnera pisoq. Isumaqatigiissut ka-laallit suliffeqarfiutaannut pingaaruteqassaaq, taakkuami suliat ilaannik isumaginnittussaassap-put. Suliat taakkua marluk Aajap aamma Inuit Ataqatigiit 2018-miilli sorsuutigisimavaat.

 

 

 

·       1,5 mia. kr.

Illersornissamut ministeri 2020-mi 1,5 mia.-inik illersornissamut aningaasaliissutit ilallugit immikkoortitsisimavoq. Taassuma ataani Savalimmiunut silaannarmut radari immikkoortinneqarsimalluni. Aningaasat ’den arktiske kapacitetspakke’-mut atorneqarput.

 

Taakkunannga Kangerlussuarmi upalungaarsimatitatut ilinniakkamut pilersitsinermut 50 mio. kr.-it atorneqarput.

 

 

 

Kalaallit Nunaanni inuttut pisinnaatitaaffiit pillugit ilisimasaqarnerulernissaq

 

Kalaallit Nunaanni inuttut pisinnaatitaaffinnut ilisimasaqarnerulernissaq pillugu ukiuni arlalinni ingerlasussatut iliuutsimut aningaasaliisoqarpoq. Suliniummi inuttut pisinnaatitaaffiit nutartikkat kalaallisut allassimasut pigineqarnissaat kiisalu innuttaasut akornanni saqqummiunneqartarnerisa nukittorsarneqarnerat ilaatigut pineqarput.

 

 

 

 

·       12 mio. kr.

 

Piffissami 2021-2024-mi ukiumut 3,0 mio. kr.-it immikkoortinneqarput.

 

Search and Rescue

Ujaasinerit annaassiniarnerillu

 

Upalungaarsimatitat SAR-it Kalaallit suliffeqarfiu-taannut atalertariaqarnera pillugu Aaja sorsuute-qarsimavoq. Tamannalu iluatsippoq. 25. november 2020-mi Air Greenland aammalu Forsvarets Materiel- og Indkøbsstyrelse nunakkut qulimiguu-linnik atortoqarluni upalungaarsimanissaq pillugu isumaqatigiissuteqarput, taamaasillutillu 1. januar 2021-miit Kalaallit Nunaanni SAR-itigut ingerlan-neqartut tamarmik Air Greenlandimiit isumagine-qalerput.

 

 

·       1 mia. kr.

 

Isumaqatigiissut 2020-miit 2032-imut atuuttussaq katillugit 1 mia. kr.-inik naleqarpoq.

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

 

Kalaallit Nunaanni sisoortoornernut atatillugu upalungaarsimatitat nukittorsarneqarnissaat

Kalaallit Nunaanni sisoortoornernut atatillugu upa-lungaarsimatitat nukittorsarneqarnissaat siuner-taralugu Aaja aningaasanik immikkoortitsisoqar-nissaanik angusaqarsimavoq. Tassani sisoortoorto-qartillugu Kalaallit Nunaata politiivisa kajumissu-serlu aallaavigalugu ikiuuttut atortussaannik pisior-tornissamut aningaasaliisoqarpoq, tassa annaassi-niarnernut sungiusarnernullu atugassanik.

 

 

 

  • 0,4 mio. kr.

 

Piffissamut 2022-2025-imut naalakkersuisut 0,4 mio. kr.-inik immikkoortitsisimapput. Piffissami tassani ukiumut 0,1 mio. kr.-it tunniunneqartas-sapput.

 

 

 

AP Summit

’The Standing Committee of Parliamentarians in the Arctic region’ Nuummi septemberimi 2022-mi ataatsimeersuarnissaanut Aaja aningaasanik qulak-keerinnissimavoq.

 

 

 

  • 1,9 mio. kr.

 

Aningaasat 2022-mi ataatsimeersuarfissami tunni-unneqassapput.

Katillugit: 2.679.300.000 kr.

Inuussutissarsiutitigut ineriartortitsineq

Pisaq Angusaq
 

Arctic Circle FabLab

 

Aaja Sisimiuni  Arctic Circle FabLab-ip pilersinne-qarneranut aningaasanik pissarsisimavoq.

 

 

·       3,3 millioner kroner

2020-2023-mi tunniunneqassapput. Ima aggua-taarneqarlutik 1. mio. kr., 0,8 mio. kr., 0,8 mio. kr., kiisalu 0,7 mio. kr.

 

 

 

Inatsisinik Atuutsitsinermut tunngasut

 

Pisaq Angusaq
 

Isertitsivinni paarsisunut akissaatit assigiissarneqarnerannut

 

Isertitsivinni akissaatit assigiissarneqarnissaat anguniarlugu Aaja Kalaallit Nunaanni inatsisinik atuutsitsinerup iluani atugassanik aningaasanik qulakkeerinnissimavoq.

 

 

 

·       38,4 mio. kr.

 

Piffissami 2020-2023-imut ukiumut 9,6 millioner kronit atorneqartassapput.

 

 

Politiinut akissaatit assigiissarneqarnerannut

 

Isertitsivinni paarsisut akissaatitigut assigiissarneqarnerat nangiinnarlugu aammattaaq Kalaallit Nunaanni inatsisinik atuutsitsinerup iluani politiit akissaataasigut assigiissaarinissamut Aaja aningaasanik qulakkeerinnissimavoq.

 

 

 

·       10,8 mio. kr.

 

Piffissami 2020-2023-imut ukiumut 2,7 mio. kr.-it atorneqartassapput.

 

 

Pinerlussimasunik Isumaginnittoqarfimmi eqqunngitsuliortut katsorsarneqarnissaat

2024-i tikillugu Kalaallit Nunaanni isertitsivinni kinguaassiutitigut kanngutsaatsuliorsimasunut katsorsaanissamut aningaasanik qulakkeerin-nittoqarpoq.

 

·       7,6 mio. kr.

Piffissami 2021-2024-mi ukiumut 1,9 mio. kr.-it tunniunneqartassapput.

 

 

Pinerlussimasunik Isumaginnittoqarfimmi ikiaroornartumik akiuiniarneq

Kalaallit Nunaanni Pinerlussimasunut Isumaginnit-toqarfiup isertitsiviini angisuuni marluusuni nakkutil-liinerunissamut aningaasanik qulakkeerinnittoqar-poq. Aammattaaq qimmeq ikiaroornartunik nassaar-tartoq Kalaallit Nunaanni isertitsiviit sinnerini atorneqarsinnaassaaq.

 

 

·       3,9 mio. kr.

Ukiuni 2022-2024-mi ukiumut 1,3 mio. kr.-it tunniunneqartassapput.

 

 

 

 

Kalaallit Nunaanni politiit nukittorsaavigineqarnerat

Kalaallit Nunaanni Politiit nukittorsaavigineqarnissaannut tapersersornissaannullu aningaasanik immikkoortitsisoqarpoq. Aningaasat suliniutinut arlaliusunut agguaanneqassapput-

a)      Kinguaassiutitigut atornerluisarneq akiorni-arlugu Kalaallit Nunaanni Politiit ataanni immikkoortortamik nutaamik pilersitsinis-samut aningaasat qulakkeerneqarput.

b)      Politeeqarfiit ataasiinnarmik inuttallit sisamaasut tamarmik marlunngornissaannut aningaasalisoqarpoq.

c)       Politiit illutaasa nutarsarneqarnissaannut atortullu nutaat pissarsiarineqarnissaannut aningaasaliisoqarpoq.

Katillugit Kalaallit Nunaanni aamma Savalimmiuni suliniutinut 79,5 mio. kr.-it immikkoortinneqarput, taakkunanngalu 76,7 mio. kr.-it Kalaallit Nunaanni suliniutinut ingerlassallutik.

 

 

·       76,7 mio. kr

 

a)      Kinguaassiutitigut kanngutsaatsulior-tarnermut immikkoortortamut nutaamut 2021-mi 6,3 mio. kr. -iuput, 2022-mut aamma 2023 tassaallutik 13,1 mio. kr.-it

b)      Inuttatigut nukittorsaanissamut, atorfinitsitsisarnernut tigumminniinnar-tarnissanullu, kiisalu

c)       Illuutit atortorissaarutillu nutarternissaannut* 2021-mi 13,7 mio. kr.-it, 2022-mi 14,8 mio. kr.-it kiisalu 2023-mi 15,7 mio. kr.- it atorneqassap-put.

 

 

 

 

 

PTSD aamma Stress

Kalaallit Nunaanni politiit akornanni sakkortuunik misigisaqarnerit kingunerinik qisuariaatit annertuut pillugit aallussinissaq Inuit Ataqatigiinniit iliuuseqar-figalutigulu politikkikkut qulakkeersimavarput. Tamanna aallaavigalugu Kalaallit Nunaanni pinerlus-simasunik Isumaginnittoqarfimmi immikkut iliuuse-qarnissamut aningaasaliisoqarsimavoq, tassanilu piginnaasat piginnaasaqarfiillu nukittorsarneqas-sapput. Taamaasiornikkut isertitsivinni paarsisut akornanni misigisaqarnerit kingunerinik qisuariaatit annikillisarniarneqarput.

 

 

·       1,3 mio. kr.


2021-mi 1,3 mio. kr.-it immikkoortinneqarput.

 

Katilllugit: 142 mio. kr.

 

Ilinniartitaanermut ilisimatusarnermullu tunngasut

 

Pisaq Angusaq
 

U-Arctic

 

 

 

Ineriartortitsilluni suliniutit, attaveqarfinnik piler-sitsiortornerit, aasaanerani atuarfiit il.il. pillugit pisussanut tapersiinissaq qulakkeerneqarsimavoq, soorlu aamma Naalagaaffeqatigiit ingerlatsiviini Arktisk Universitetimi ilaasortaasuni issittumi ilisimatusarnikkut ilinniagaqarnikkullu pisussatigut aningaasartuutitigut tapersiisoqarsinnaasoq.

 

 

·       9,2 millioner kroner

 

2020-2021-imut uikiumut 3,1 mio. kr.-it kiisalu 2022-mi 3 mio. kr.-it Naalakkersuisunit aamma Folketingimi partiinit aningaasalissutigineqarsi-mapput.

 

 

Arktisk Hub

 

Kalaallit Nunaanni nunat tamalaat akornanni arktisk hub-iliortoqarnissaanut 11,9 mio. kr. immikkoortinneqarput, tassanilu Danmarkip, Kalaallit Nunaata Naalagaaffeqatigiillu issittumi ilisimatusartarfittut inissisimaneranik ineriartortitsisoqarlunilu ersarissaasoqassaaq.

 

 

·       17,7 mio. kr.

Naalakkersuisuniit 11,9 mio. kr.-it aningaasalis-sutigineqarput. 2020-miit 2022-imut ukiumut 3 mio. kr.-it tunniunneqassapput. 2024-mi 2,9 mio. kr.-it immikkoortinneqarput.

 

 

Umiarsuaq ilisimatusaat DANA

 

Issittumi suliassanik pisariaqartunik naammassin-nittarnissamut umiarsuup ilisimatusaatip nutaap aningaasaliiffigineqarneratigut Issittumi ilisimatu-sarnerup annertusarneqarnissaanut aallussineq qulakkeerneqarpoq.

 

 

·       170 mio. kr.

Naalakkersuisut Folketingimilu partiit 2021-mi 50 mio. kr.-it kiisalu 2022-mi aamma 2023-mi 60 mio. kr.-it aningaasalissutigivaat.

 

 

 

 

 

 

 

Sumiiffimmi ilisimatusarnermut centeri Nasiffik

 

Nunanut allanut sillimaniarnermullu atatillugu, kiisalu klima aamma geopolitik eqqarsaatigalugit, ilisimatusarnerup sumiiffinnut atassusernissaanut aningaasaliisoqarpoq. Ilisimatusarneq Ilisimatusar-fimmiissaaq, Arktisk Forskningshub-imullu sulia-mut, kiisalu Naalagaaffeqatigiinni issittumi ilisima-tusaatinut allanut ataqatigiissarneqassalluni.

 

 

·       4 mio. kr.

4 mio. kr.-it piffissamut 2021-2022-mut agguataar-neqassapput.

 

Skoleskibet Georg Stage

 

Aningaasat 2020-mi atorneqanngitsut kingusinne-rusukkut atugassanngortinneqarput, taamaanne-ranilu Skoleskibemi Georg Stagemi aningaasat atorneqarsimanngitsut 2021-mi kingusinnerusuk-kulluunniit pisussanut atorneqarsinnaalerput.

 

·       3 mio. kr.

Naalakkersuisut partiillu tapersersortaasa 3 mio. kr.-it 2021-mi atugassanngorpaat.

 

Naalagaaffeqatigiinneq akimorlugu inuusuttut peqatigiinnerat

Danmarkimi, Savalimmiuni Kalaallit Nunaannilu inuusuttut peqatigiinnissaat nukittorsarniarlugu Aaja suleqatini savalimmimiormiut danskillu peqatigalugit Dansk Ungdoms Fællesrådimut aningaasaliisitsisimapput.

 

 

 

 

·       3 mio. kr.

 

Naalakkersuisut suliamut 3 mio. kr.-inik aningaa-saliipput, aningaasallu piffissami 2022-2023-mi tunniunneqassapput. 1 mio. kr. 2022-mi kiisalu 2 mio. kr. 2023-mi.

 

Katillugit: 180 mio. kr.

Kulturi

 

Pisaq Angusaq
 

Naalagaaffeqatigiinnut aningaasalissutissat

 

Filmit, piviusulersaarutit, savalimmiormiunit aam-ma kalaallinit suliarineqartut peqatigiilluniluunniit suliarineqartut aqqutigalugit Naalagaaffeqatigiit pillugit ilisimasaqalernerunissaq anguniarlugu puljemut aningaasaliisoqarpoq. Filmpulje Dansk Filminstitutimiitinneqarpoq.

 

 

·       26,8 millioner kroner

 

2021-mi 5 mio. kr.-it, 2022-mi 5,6 mio. kr.-it, 2023-mi 6,6 mio. kr.-it kiisalu 2024-mi 9,6 mio. kr.-it aningaasaliissutigineqarput.

 

Savalimmiormiutut-kalaallisut ordbogi

 

Savalimmiormiutut-kalaallisut ordbogimut aningaasaliisoqarpoq. Suliaq februarimi 2020-mi kalaallisut-savalimmiormiutut ordbogip naammassineqarsimanerata nanginnerivaa, tamannalu aqqutigalugu Kalaallit Nunaata Savalimmiullu kulturikkut imminnut paaseqatigiinnerunissaannut siuarsaasoqassaaq.

 

 

·       2 mio. kr.

 

2021-mi aamma 2022-mi 1 mio. kr.-it tunniunneqassapput.

 

Nunasiaataasimaneq pillugu paasissutissiinermut misissueqqaarneq

 

Danmarmik nunasiaateqarsimaneranut paasissu-tissiinerup qanoq nukittorsarneqarnissaanut atatillugu periarfissat qulaajarneqarnissaannut misissueqqaarneq aningaasaliiffigineqarpoq.

 

 

·       1 mio. kr.

Naalakkersuisut partiillu tapersersortaasa 2021-mi suliaq 1. mio. kr.-inik aningaasaliiffigivaat.

 

NUKIGA

Kalaallit Illui aallaavigalugit suliniummut NUKIGA-mut tapersiutitut aningaasaliisoqarpoq, tassanilu danskit kalaallit kulturiannut tunngasutigut paasi-saqarnerunissaat siunertaavoq.

 

·       7,5 mio. kr.

 

7,5 mio. kr.-it piffissami 2019-2022-mi piviusun-ngortinneqassapput. 2019-mi 0,5 mio. kr., 2020-mi 1,3 mio. kr., 2021-mi 2,8 mio. kr., kiisalu 2022-mi 2,9 mio. kr., taakkualu Danmark NUKIGA-mi kalaallit ineriartortitsivissaat (det grønlandsk væksthus) pilersinneqassaaq.

 

 

DR-ip iliuusissaanut

 

Danskit kalaallillu ukiuni 300-ni peqatigiissimane-rannut atatillugu DR-ip iliuusissaanut aningaa-saliisoqarpoq.

 

 

·       6,1 mio. kr.

 

Naalakkersuisut kiisalu partiit tamaasa sinnerlugit kulturimut tusagassiutinullu tunngasutigut oqaaseqartartut 2021-mi 6,1 mio. kr.-it immikkoortippaat.

 

Nunatta Eqqumiitsulianik Saqqummersitsivia

 

Inuit Ataqatigiit Folketingimi Nunatta Eqqumiit-sulianik Saqqummersitsiviata (Grønlands National-galleri For Kunst) pilersinneqarnissaanut aningaa-sanik qulakkeerinnipput. Aningaasaliinerup Inuit, nunani avannarlerni nunarsuarmioqatigiinnilu eqqumiitsuliat takutinneqarnissaat periarfissis-savaa.

 

·       2,0 mio. kr.

 

 

Naalakkersuisut 2023-mi 2,0 mio. kr.-inik aningaasaliipput.

 

Danmarkimi ilagiit kalaallit nukittorsarneqarnissaat

Danmarkimi ilagiit kalaallit nukittorsaavigineqar-nissaannut aningaasaliisoqarpoq. Aningaasat kalaallit tussiutaannik pisinissamut, oqaluffimmi kalaallisut pisunut kiisalu Vestre Kirkegaardimi Kalaallinut immikkoortortami eqqaassutissat pigiinnarneqartariaqartut iluarsaannissaannut atorneqassapput.

 

 

 

·       0,5 mio. kr.

 

Aningaasat piffissami 2022-2025-mi tunniunneqassapput.

 

Kalaallit Nunaat pillugu piviusulersaarutitut suliat

Aaja ilaatigut Kalaallit Nunaat pillugu piviusulersaa-rutitut sulianut tapiisoqarnissaanik qulakkeerin-nissimavoq. Tamatumani naalagaaffeqatigiit pillugit paasissutissanik siaruarterinissaq, kiisalu Kalaallit Nunaanni Savalimmiunilu filminik suliaqartartuni piginnaasatigut attaveqaatinillu pilersitsiortornikkut annertusaanissaq siunertaavoq.

 

 

·       27,1 mio. kr.

Katillugit: 73 mio. kr.

Aaja Chemnitzip, Inuit Ataqatigiinneersup, aningaasat katillugit 3.225,3 milliarder kronit pissarsiarinissaat angusarisimavai

del på de sociale medier

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin