fbpx

Danmarkimi nunanut allanut- naalagaaffiullu isumannaatsuunissaanut pilersaarusiaq pillugu oqallinnermi oqaaseqartittakkatut ilanngutassiaq

Aaja Chemnitz Larsenimit, Inuit Ataqatigiinnit allataq

Apriilip 21-at 2022

 

Aallaqqaasiut

Kalaallit Nunaat nunarsuarmut ammariartussaaq. Nunarsuarmiooqataavugut nunarsuarmut tamanut siaruarsimasuulluta akisussaaqataarusulluta. Alaskamit Norgellu avannarpasissuanit Karasjokimit angerlamut apuuteqqammerpunga, taakaniinninnilu Issittumi qanigisannik naapitsillunga. Taakaniinninni nunanut allanut inissisimanitta pitsanngorsarnissaa qanoq pingaaruteqartiginersoq qulakkeerpara, nunat inoqqaavinut qanoq pisussaaffeqartiginerluta aamma nunat naligisagut suleqatiginissaat qanoq pingaaruteqartiginersoq qulakkeerlugu. Nunat demokratiimik ataqqinnittuusut, malittarisassanut tunngasunik silarsuarmi iluarsaartuunermut ataqqinnittuni nunanullu allanut pisussaaffinnik pingaartitsisuusut takullugit qulakkeerpakka.

Ukrainemi sorsunnerup suleqatigiissinnaanerput unammillernartissinnaasarpaa, pingaartumik Issittumi, taamaattorli silap pissusaata allanngoriartorneranut, nunat inoqqaavisa pisinnaatitaaffiinut Kalaallit Nunaannilu aningaasatigut siuariartornissamut suliassat sorsunnermit unitsinneqassanngillat. Issittumi oqaloqatigiittarnerput suliaqartarnerpullu aqqutissiuttariaqarparput. Kalaallit Nunaata nunarsuarmut pingaaruteqarnera annertusiartortuassaaq, uagullu Issittup atasinnaasumik ineriartornissaanut iliuuseqarnissatsinnut pisussaasuuvugut.

Danmarkimi nunanut allanut- naalagaaffiullu isumannaatsuunissaanut politikkikkut pilersaarusiaani Issittoq isumannaatsuunissap ataani taamaallaat eqqaaneqarpoq. Silammi pissusaata allanngoriartorneranut tunngatillugu naalagaaffiup allanut attaveqarnera pineqarpat qanoq iliortoqassava, tamanna Kalaallit Nunaannut pingaaruteqaqisoq imaluunnit aningaasaqarnikkut ataatsimut allanut attaveqarnermut tunngasoq qanoq pineqassava?

Kalaallit Nunaanni apriilip 21-ani 2022-imi uagutsinnut politikkikkut nunanut allanut- naalagaaffiullu isumannaatsuunissanut politikkimut tunngasut itinerusut isumaqatigiinniassutigilerpaat. Taassumap kingorna Issittumi Periusissiaq suliarineqassaaq, taannalu amerlasuulluta qilanaarinikooqaarput.

Kalaallit Nunaata nunanut allanut tunngatillugu politikkikkut inissisimanera

Issittoq Kalaallit Nunaallu pillugit isumaqatigiinniarnerni ilaasassaagut. Uagut pineqartilluta ilaanngikkutta isumaqatigiinniartoqassanngilaq sumiiffitsinnilu namminersorluta pingaaruteqartumillu inissisimalluta isumaqatigiinniarnernut peqataasinnaasariaqarpugut. Nunat inoqqaavinut maligassiuisuuvugut immitsinnullu ersarissumik, imminut ilisimalluarpasilluta paasisimasaqarlutalu piumasaqaateqassalluta – immitsinnuinnaq pinnata, minnerunngitsumik nunat inoqqaavi eqqarsaatigalugit ersoqatigalugit pissaagut, taakku Issittumi inunni 4 millioninik amerlassusilinni arfineq-pingasorarterutaat tassaammata nunat inoqqaavi.

Kalaallit Nunaat Issittoq aamma Nunat Avannarliit peqataaffigai inuiaqatigiinnilu ineriartortitsissagutta taakkunanit marlunnit periarfissat ajunnginnerusut atorluartariaqarpagut. Nunanut allanut politikkimi pingaarnersat ilaanniipput niuerneq inuussutissarsiornikkullu ineriartorneq. Nunanit allanit soqutigineqaleraluttuinnarneq akornguteqanngitsumik niuerfinnik niuersinnaanernillu pilersitsissaaq, Kalaallit Nunaannit annerusumik avammut tunisassanik, ilaatigut inuussutissanik inuiaqatigiinnilu aningaasatigut pitsanngorsaasinnaasunik pisiassanik pilersitsinermik inerneqassalluni.

Nunanut allanut politikki Kalaallit Nunaanni aningaasaqarnikkut siuariartitsinissamut tunngassuteqarpoq

Nunanut allanut politikki allatut oqaatigalugu naalagaaffiup iluani politikkikkut soqutigisanik siuarsaanissamut tunngassuteqarpoq. Kalaallit Nunaata aningaasaqarnera siuarsassavarput naalagaaffimmiillu tapiissutit ilaat niuernerulernikkut taarsissavagut.

Naalagaaffiup iluani politikkikkut allanngujuitsuuneq ingerlaartuarnerlu avataanit aningaasaliisussanut aningaasaleerusulernissamut pingaaruteqartuupput. Avataanit aningaasaleerusuttut pilerisaassavagut, pingaartumik Danmarkimit, EU-mit USA-miillu aningaasaleerusuttut, taakkuummata iligisagut qaninnerusut. Kalaallit Nunaat suleqateqarnissamut niueqateqarnissamullu ammavoq.

Aningaasaliinerit atasinnaasumik inuussutissarsiornikkut ineriartornermi pissapput, Kalaallit Nunaat imminut nukissamik tunisinnaasariaqarpoq annertuumillu nammineerluni imermik-, anorimik- seqinermiillu pisunit nukissanik aallersinnaasariaqarluni. Kalaallit Nunaat nunaassaaq siuarsarniagaq ”qorsuusoq”.

Digitalimut tunngatillugu aqqutit pitsanngorsassavagut innuttaasugut akikinnerusumik ajornannginnerusumillu internetimut atuisinnaaniassammata. Atasinnaasumik inuussutissarsiornikkut ineriartussagutta taakku tunngaviusussaapput pingaaruteqarluinnartut.

Nunanit allanit aningaasaliiffigineqarneq akornguteqanngitsumillu niuerneq annertunerusoq

Politikkikkut atasinnaasumik pilersitsisinnaanissaq isumassarsianillu pilersitsinikkut piviusunngortitsisinnaanissamut tunngavissanik pilersitserusuppugut, taakkuummata inuinnarnit suliffissanik ineriartortitsisinnaasut. Inuussutissarsiornikkut tunngavissat nunanik allanik suleqateqarnikkut avataaniillu aningaasaliiffigineqarnikkut ineriartortinneqassapput; tassa siullermik aalisarneq, kingornalu atortussiassat- takornariaqarnerlu ineriartortinneqassallutik.

International Inuit Business Council (IIBC) aamma Arctic Economic Council (AEC) suleqatigalugit Issittoq ineriartortissavarput, nunap ilaa aningaasaliiffigerusutatut pilerinarsarlugu. Nunami allanngujaatsunik tatiginartunillu aqutsisoqarutta nunamut aningaasaliinissamut tatiginnittut amerlissapput.

Issittumi sulineq nunani allani pitsanngorsarneqassaaq

Issittumi Kalaallit Nunaat pingaaruteqarpoq, tamannalu Issittumi Siunnersuisoqatigiinni takuneqarsinnaasariaqarpoq, tamannalu pitsanngorsaavigerusupparput.

Nunanut allanut politikkikkut isiginninnerput annertusarlugu ilisimatuutut misissuinerni naalagaaffiup allanut attaveqarnera pitsanngorsassavarput, piginnaasat pitsanngorsarnissaannut pilersaarusiorluta, taamaalilluni ilisimasat nunanut allanut- isumannaatsuunissamullu politikki uagut paasisagut tunngavigalugit nunanit allanit ilisimatuutut misissuisartut ilagalugit ingerlanneqarniassammat.

Piorsarsimassutsip nunatta pingaartitai oqaluttuarisarpai. Qanga pisut, massakkut pisut siunissamilu pisussat, aamma piorsarsimassuserput pillugu paasititsineq nunanut allanut politikkitsinni ilaavoq. Piorsarsimassuseq oqallitsitsisarpoq nunanilu allani piorsarsimassusermut ammaassisuusarluni, niuernermut atorneqarsinnaasutut isigissavarput ineriartortitassatut inuussutissarsiutissatullu atorlugu, taamaalilluta Kalaallit Nunaat saqqummiullugulu nittarsaatissallugu nunanut allanut, taamatut aningaasaqarnitsinnut aamma tapeeqataasinnaassaaq.

Illersornissaqarnermut- naalagaaffimmilu isumannaatsuunissamut politikki

Issittoq suli annertusiartortumik soqutigineqarneruleriartorpoq. Soqutigineqarnerli aamma aporaannernik pilersitsisinnaavoq. Taamaammat politikkitsinni kinguneqartussamik isumaliorluta suleqatigiinnikkut innaallagiamik sakkukitsumik atuinissaq attatiinnarusupparput.

Ineriartornissamut eqqissineq tunngavissaavoq, taamaammallu eqqissineq innaallagiamillu sakkukitsumik atuinissaq uagutsinnut tunngaviulluni. Illersornissamut tunngatillugu suliniutit nutaat innaallagiamik sakkukitsumik atatitsiinnarsinnaanermut tunngaviliinikkut peqataasoqarsinnaavoq.

Nakkutiginninneq annertusiartortoq namminersortuunissamullu atortitsinissamut tunngasut Naalagaaffeqatigiinni nunallu allat NATO-mi ilaasut ilagalugit ineriartortinneqassapput.

Nunani allani- naalagaaffimmilu isumannaatsuunissamut politikkimi Kalaallit Nunaat peqataatinneqarneruleriartoraluartoq suli USA-mi, EU-mi Nunanilu Avannarlerni suleqatigiilluarnerit kinguneqartussamik isumaliorluta suleqatigiilluartarnerit ingerlateqqinneqassapput, pingaartumik innaallagissamik sakkukitsumik atatitsiinnarniarnerput anguniakkani sallerpaatut inissisimatillugu.

Danskit naalakkersuisui Naalakkersuisullu akornanni 2019-imi tunngaviusumik isumaqatigiissutaat illersornissaqarfiup timmisartoqarfimmik atuinissaannut tunngasoq piviusunngortinneqassaaq aamma Kangerlussuup attatiinnarneqarnissaanut iluaqutaassalluni.

Naggataatigut Grønlandske Veteraner nukittorsarlugillu ataqqinninnermik takutitsiffigissavagut, taakku nunatsinni 100-t 150-llu missanni amerlassuseqarput.

 

Oqaaseqartinneqarninnut qujanaq.

del på de sociale medier

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin