Atugarissaarneq ingerlanerluppoq – qinersinerup takutikkumaarpaa ingerlanerlunneq annertusissanersoq imaluunniit iliuuseqarfigineqassanersoq

19.03.2021 Sermitsiami oqallisaarut.

Allattut: Folketingimi ilaasortaq Aaja Chemnitz Larsenimit (IA) aamma Asii Chemnitz Narup Inatsisartunut qineqqusaartumit (IA).

Ukiut qulikkuutaat ikitsuinnaat iluanni ineriartorneq sukkasoorujussuaq amerlanerit malinnaaffigiuminaatsissinnaasaat ingerlavigereerparput. Inuup ataatsip inuunerata ingerlanerinnaani inuiaqatigiinni avinngarusimasutut inissisimanikuulluta nunarsuarmioqataalernikuuvugut. Inuunermut tunngavigisimasarput qanga piniarnermik tunngaveqarsimasoq aalisarnermik tunngaveqalernikuuvoq. Amerlasuut najugaqarfinnit inukitsunit illoqarfinnut inissiarsuarnut nuutsinneqarnikuupput. Tamakku pineranni inunnut ataasiakkaanut malunnaatilinnik sakkortuunillu allannguuteqarnernik kinguneqarnikuuvoq.

Ineriartornerup sukkasuup kinguneri nuannersuullutillu nuanniitsortaqarput. Allannguutit arlallit iluatsinnikuupput inuiaqatigiinnullu ajunngitsumik taperseeqataasuullutik. Naak inuulluaatissat tungaatigut aalisarnikkullu aningaasatigut isertitaqarnerup tungaatigut, avataaniillu taperserneqarnerup tungaatigut atugarissaaraluarluta inuttut inooqatigiillu akornanni malinnaasinnaasimanngilagut. G-50 aamma G-60 politikkikkut ingerlanneqarsimaneri ajornartorsiuterpassuarnik kinguneqarnikuupput, taakkulu ullutsinni qineqqusaarnernilu maannakkut pisumi takuneqarsinnaapput. Assersuutigalugu inuusuttut 2.700-t ilinniarnatillu sulinngitsut isiginngitsuusaaginnarsinnaanngilagut.

Taamaammat uagut unammillernartut pingaarnerit inernissaallu takutikkusuppagut.

Inuiaqatigiinni ineriartornissaraluarput assigiinngissuseq peqqutaatillugu akimmiffeqartarpoq

Kalaallit Nunaat Nunani Avannarlerni aningaasarsiat tungaatigut assigiinngissutsit tungaatigut nikinganersaasutut inissisimavoq. Pisuut piitsullu assigiinngissusaat Amerikamisulli inissisimavoq – annertusiartorpoq. Inuiaqatigiinni pigisat tungaatigut equnganeq inooqatigiit akornanni ajornartorsiutinut piitsuunermullu inerniliisitsisarpoq.

Meeqqat aningaasaatikitsuni najugallit atuarfimmi assigiinnginnerit malugipallattarpaat, piitsut peqqillutik inuunissaminnut akissaqarneq ajorput, meeqqallu ilaqutariinnit pissakilliortuniittut ilinniarnissaminnut periarfissaat killeqartarlutik. Inooqatigiinni kingornussat kinguaariinnit kinguaariinnut ingerlasut unitsikkuminaassinnaasarput. Taamaammat sapinngisarput tamaat meeqqat ilaqutariillu ikiorserniarlugit suliniuteqartariaqarpugut. Inuit Ataqatigiinnit isumaqarpugut piitsuunermut killiliisoqartariaqartoq. Taamaaliornermi ilaqutariit piitsuusut sammineqarnerulersinnaammata.

Taakku eqqaassanngikkaanni ineqarnermi unammillernartut iliuuseqarfigineqartariaqarput, angerlarsimaffeqanngitsullu tungaatigut ineriartorneq mumisinneqarluni, taamaaliornermi Nunatsinni Danmarkimilu angerlarsimaffeeruttut ikilisarneqarsinnaapput.

Soraarnerussutisiat annertunerusut Nunani Avannarlernut allanut qaffasissutsikkut naleqquttut soraarnerussutisiaqalernermi inuunermut iluaqutaasussaapput. Pigisatsinnik naligiinnerusumik agguataarinerulernissarput salliutissavarput. Akileraarutinut aaqqissuusseqqinnissaq piffissanngorluinnarpoq. Aannertusaarillaqqissut qanoq isilluta ajunnginnerusumik naligiinnerusumillu inuunermi atugaqalernissatsinnut pilersaarusiussapput. Uagut isumaqarpugut atugarissaarnerup tungaatigut ajornartorsiornerput annertusiartuinnassanngippat taamaaliornissaq pingaaruteqarluinnartuusoq.

Ilinniarneq naligiinngissusermut naligiilersitsisarpoq

Ilinniarnerup tungaatigut ineriartorneq ajunngitsumut ingerlavoq, Nunatsinniittullu amerliartortut inuiaqatigiinni aqutsinikkut pingaarutilinnilu suliffeqarnikkut inissisimasut amerliartorput. Ilinniarsimasuuneq suliffinnik akissarsiffiulluartunik sulilernissamut ammaassisuusarpoq, ilinniarnermulli tunngatillugu aamma inuiaqatigiinni equngasoqarpoq.

Nuummi inuiaqatigiinni meeqqat atuarfii eqqaassanngikkaanni 32 procentii ilinniagaqarput, nunaqarfinnili taamaallaat 3,8 procentii meeqqat atuarfiata kingorna ilinniagaqarsimasuullutik. Ilinniarluarsimasut maanna aningaasatigut siuariartorneq malugilluarsinnaavaat, aningaasakilliortulli sukkut tungaatigut akileraarutit ulluinnarnilu pisiarisartakkat tungaatigut tamanna oqitsuinnaanngilaq. Inuussutissat akii Danmarkimit 36 procentimik annertunerutillugit sumiiffinnilu suli akisunerusartillugit arlalinnut “inuuneq nuannersoq” misigineqarnavianngilaq. Arlallit qimaaginnartarput, tamatsinnullu sakkortunerusumik eqquisarpoq, taamaalillutami akiliisinnaasortagut ikiliartuinnartarmata.

Taamaammat Inuit Ataqatigiinnit isumaqarpugut amerlanerit ilinniarnissamut sulilernissamullu ikiorneqartariaqartut. Uagut inuiaqatigiinni inooqatigiit tungaatigut suliniuteqarnerusariaqarpugut ikiugassaasut ikiorneqarsinnaaniassammata. Uagut isumaqanngilagut Majoriaq aqqutissaasoq. Meeqqat atuarfianni ajortoqarpoq, tamannalu aaqqinneqartariaqarpoq. Uagut meeqqat atuarfiisa tungaatigut annertunerusumik isumaqatigiilernissamik isumaqatigiissuteqartoqarnissaa upperaarput. Atuarfitsialak pitsanngorsassallugu sivisuallaarpoq, ullutsinnilu inooqatigiinni aaqqitassanik aaqqiinissamut inuusuttunillu amerlanernik ilinnialersitsinissamut iliuutsit maannakkut naammannatik.

Siunissami aningaasaqaatissat

Inuiaqatigiiuvugut aalisarnerup tungaatigut tanngassimaartuusut aalisarnermullu pikkorissuulluta. Imartagulli killeqanngitsumik aalisarfiusinnaanngillat, taamaammat aalisarnermik atasinnaasumik pilersitsinissaq pingaaruteqarluinnarpoq. Aalisagaatigut paarilluarutsigit peqartuarumaarpugut. Kinguaatsinnut aamma. Aalisartut biologiimilu ilinniarsimasut ilagalugit nutaamik eqqarsarsinnaanermik pilersitsissaagut, aalisariaatsillu nutaat atulerlugit. Taamaaliornikkut aningaasat isertitat annertusineqarsinnaapput, naak imarmi isumalluutit artorsaatiginngikkaluarlugit.

Atortussiassat takornariaqarnerlu atasinnaasoq ikittuinnarniillu misigineqarsinnaasoq nunap karsianut aningaasanik isertitaqartitsinerusinnaapput. Atortussiassat pinngortitarlu ingasaassilluni atuinikkut ingerlannissai kissaatiginngilarput. Takornariaqarnermut pitsaassunermik imaqartumut atortussanillu piiaanermut pinngortitamut, avatangiisinut il. il. sianiginninnikkut ingerlatsinissamut akuersisuuvugut. Aningaasaqarnitsinnut taamaaliornermi pinngortitamik avatangiisimullu artorsaatinik tunniussinngikkaluarluni aalajaallisaasoqarsinnaavoq.

Uagut aamma isumaqarpugut siunissami atugarissaarneq nunanik allanik suleqateqarnermit pissasoq, soorlu aamma nunanik assigiinngitsunik suleqateqarnikkut tamanna pilersinnissaa upperaarput. Taamaammat isumaqarpugut Kalaallit Nunaat Arctic Economic Council-imut ilaasortanngussasoq – taamaalilluta nunanit allanit aningaasaliinernut qanillisinnaagatta Issittut, EU aamma Nunat Avannarliit Kalaallit Nunaannut innuttaasunullu iluaqutaasinnaasut suleqatigalugit. Aningaasaqarnitta pitsanngorsarnissaanut nunanit allanit suleqateqarnissarput pisariaqartipparput.

Isigiinnarnermit akisussaaqataalerneq

Inuiaqatigiinni ineriartorneq annertoorujussuaq piviusunngussappat tamatta peqataasariaqarpugut. Eqqartortarparput annertunerusumik nammineq aaliangiinerusalerusulluta. Taamaaliorniarutta ataasiakkaarluta akisussaaffimmik annertunerusumik tigusisariaqarpugut, nukittunerilli aamma nammassinerusariaqarput. Soorunami amerlanernik nammassisoqarsinnaalernissaa anguniarlugu.

Unammillernartut ilisarnartuupput annertullutillu. Sivitsoriartortumik uninngaannarutta inerniliiffiginissai artornarsiartulissapput. Nalunngilarput imaaliallaannaq aaqqiisoqarsinnaanngitsoq kukkuneqanngitsumillu ingerlatsisoqarsinnaanngitsoq. Uagulli upperaarput politikkikkut siumut isigaluta isumaqatigiissuteqarnikkut pilersaarusiornikkullu, soorlu aamma suleqatigiilluarnikkut – kommunit, Inatsisartut Folketingillu akornanni – siumut ingerlajumaarluta.

Uagut politikkikkut piorsarsimassusermik tikkuartuinngitsumik, ajornartorsiutinilli aaqqiiniartumik ingerlasumik ingerlatserusuppugut. Taamaaliornikkut inuiaat ajunnginnerpaamik kiffartorneqarsinnaaniassammata.

Qinersilluarisi.

del på de sociale medier

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin