ANINGAASARTUUTISSANUT INATSIMMUT ISUMAQATIGIINNIARNERIT INERNILIIFFIGINEQARPUT: ILISIMASAQARNERULERNEQ MEEQQANUT FILMILIORNERULLU SILARSUAANUT ILUAQUTAASSAAQ 

Danskit folketingianni aningaasartuutissanut inatsimmut isumaqatigiinniarnerit inerniliiffigineqarput assersuutigalugulu Naalagaaffeqatigiinnermut tunngatillugu filmiliornissamut meeqqallu pisinnaatitaaffiinut ilisimasaqarnerulernissamut aningaasanik tunisisoqarluni. Folketingimi ilaasortap Aaja Chemnitz Larsenip Inuit Ataqatigiinneersup ukioq manna isumaqatigiinniarnerit naammagisimaarluinnarpai. Isumaqatigiinniarnernit suleqatigiilluarnerit tunngaviulluarsimapput.

“Meeqqat atugarliortut uannut pingaaruteqarluinnarput. Taamaammat Inuit Pisinnaatitaaffiinut Institutimut aamma Inuit Pisinnaatitaaffiinut Kalaallit Nunaata Siunnersoqatigiivinut inuiaqatigiinni sanngiinnerpaanut sulissuteqarnissaannut tikkuussinissara pingaartissimavara. Uagut aningaasartuutissanut inatsisitsinni tamanna pingaartinneqarpallaarsimanngilaq politikkikkullu pingaartinneqarnissaa pisariaqartinneqarluni. Misissuinerit takutippaat meeqqat pisinnaatitaaffimminnik ilisimasallit 2014-imi 38%-iusut 2019-imi 16%-iinnanngorsimasut. Meeqqat isummernissaminnut tusaaneqarnissaminnullu pisinnaatitaaffeqarput, soorlu aamma  nakuuserfigineqannginnissamut atornerlunneqannginnissamullu aamma pisinnaatitaaffeqarlutik. Meeqqanut tamanna ilisimatinnissaa pingaaruteqarpoq. Taamaammat IA-mit 12 mio. koruuninik ukiuni sisamani tullerni meeqqat pisinnaatitaaffiinut qulakkiisoqarsimanera nuannaarutigaara. Tamanna meeqqanut kinguaassiuutitigut atornerlunneqarsimasunut suliassamut 80 mio. koruuninut naleqartumut alliliineruvoq ajunngilluinnartoq.”

”Taakku eqqaassanngikkaanni 26,8 mio. koruunit filmiliornernut pisimasuinnillu tunngavilinnik filmiliornernut Naalagaaffeqatigiinnut atassutilinnut ingerlasussanik tunniussisoqarpoq. Uagut nammineerluta filmiliortartuutigut atorneqassapput. Filmiliorneq akisullunilu sivisuvoq suliallu ukiuni sisamani ingerlanneqalernera nuannaarutigaara. Filmiliorneq ilisimasassanik ajunngilluinnartumik pilersitsinissamut sakkussaasinnaavoq Kalaallit Nunaallu pillugu oqaluttuassanik pilersitsinissamut periarfissiisinnaalluni. Kalaallinut filmiliortartunut siumut ingerlaqqinnissamut periarfissiisinnaavoq. Aningaasat agguagassat folketingimi Atlantikup avannarpasissuanit ilaasortanit sisamanit kissaataasimavoq tamattalu nammineerluta oqaluttuarineqaannannginnissatsinnik immitsinnulli oqaluttuarisinnaanissatsinnik periarfissinneqarnissatsinnut isummerluta isumaqatigiissimavugut. Taamaalillutami Naalagaaffiup iluani ilisimasaqarnerunissamut taperseeqataasinnaassagatta.”

Inaarutaasumik 3,9 mio. koruunit hash-imut isertitsivinni pinaveersaartitsinernut 2022-imit ingerlanneqartussanut tunniussisoqarpoq. Hash-inut naamasinnaasunik qimminik sungiusaasoqarnissaa pilersaarutaavoq. Danskit naalakkersuisuinit maannakkut inatsimmik hash-imut tunngatillugu nakkutilliinermik annerusumik peqalernissaanut misissuisoqarpoq. Taakku saniatigut savalimmiormiusut kalaallisullu ordbogimut 2 mio. koruuninik tunniussisoqarnikuuvoq.

 

 

del på de sociale medier

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin