Angerlarsimaffeqanngitsuunermut tunngatillugu innersuussutit

Piviusumit paasissutissat

 

Kalaallit angerlarsimaffeqanngitsut annertuallaartumik amerliartorput. Tamanna Kalaallit Nunaanni illoqarfinnut nuuttarnernit pivoq, amerlasuut Nuummut nuussinnarlutik Danmarkimut ingerlaqqittarmata[1]. Naatsorsuinerup 2017-imeersup takutippaa Kalaallit Nunaanni 878-it angerlarsimaffeqanngitsuusut[2].

Ukiuni tulleriaani kalaallit angerlarsimaffeqanngitsut Danmarkimiittut amerliartorsimapput. Kingullermik angerlarsimaffeqanngitsut naatsorsorneqarmata angerlarsimaffeqanngitsut minnerpaamik 8%-ii kalaaliusimapput – kisitsisit taakku 2013-imi Kalaallit angerlarsimaffeqanngitsut naatsorsuinermi ilanngunneqartalerneriniit amerliartuinnarsimallutik. Illoqarfikkaartumik isigissagaanni angerlarsimaffeqanngitsut Københavnimiittut[3] 10%-ii kalaaliupput, Aalborgimilu angerlarsimaffeqanngitsuni 26%-it tungaannut kalaaliullutik[4]. Københavnimi unnuisarfimmi Sundholmimi inissat 50%-ii kalaallinit atorneqartarput[5]. Aalborgimi unnuisarfimmi Svenstrupgårdimi inuit Kalaallit Nunaanneersunit unnuisunit 40%-init atorneqartarput.

Nuunnissamut peqqutaasartuni pingaarnerit ilagivaat Kalaallit Nunaanni pisortanit ikiorserneqartarnerup annikinnerujussua. Aammali Danmarkimi annertunerungaatsiartumik aningaasatigut ikiorneqarsinnaanermut periarfissaqarneranik ilisimanninneq nunatsinni amigartumik ikiorserneqartarneq assigalugu pisooqataalluni[6]. Taakku saniatigut Kalaallit Nunaanni inissanik amigaateqarneq apeqqutaasarpoq[7]. Kommunit Danmarkimiittut innuttaasuminnut unnuisarfinnut unnuisunut akiliisarput, Kalaallit Nunaannili kommunit innuttaasut nuukkaangata akiliussisoqarneq ajorluni.

 

Innersuussutit

 

Innersuussutit Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu angerlarsimaffeqannginnermut tunngatillugu ilisimasatsinnit tunngaveqarput, soorlu ilisimatuutut misissuinerit ilisimasanillu katersinerit ilaallutik. Januaarimi 2021-imi Kofoed Skole-mi innuttaasut naammattunik sinniisunik ilaasoqarfiusumi aamma ilisimasat katersorneqarnikuupput. Innersuussutit ilisimasanit piviusumik iliuuseqarnissamik anguniagaqarluni sananeqarnikuupput, taamatullu neriuutigineqarluni Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqanngitsunik ikilisitsisinnaassasut, taamatullu Danmarkimi kalaallinik angerlarsimaffeqanngitsunik ikilisitsinissaat neriuutaalluni.

 

  1. Socialpolitikkimut tunngatillugu angerlarsimaffeqanngitsut Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni ataatsimut ingerlatsisoqarnissaa pisariaqarpoq

 

  • Nunat akornanni ileqqussatut suleqatigiinnissaq piviusunngortinneqartariaqarpoq kommunillu naleqquttut ilaatinneqartariaqarlutik, taamatullu ersarissumik angerlarsimaffeqannginneq anguniarneqassalluni.
  • Kommuneqarfik Sermersooq Kalaallit Nunaanni atugarliortunit amerlanernit nuuffigineqartartoq aamma Aalborg Kommune, Danmarkimi kalaallinik amerlanernik angerlarsimaffeqanngitsunik innuttaasoqartoq suleqatigiinnermi pingaarnertut inissisimasariaqaraluarput. Illoqarfinni ataqatigiissaarisunik/inunnik attaveqaqatigiissitsisussanik toqqaasoqartariaqarpoq.
  • Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu ataatsimut anguniartussaavarput innuttaasutta atugarliortut inissaannik suliffissaannillu qulakkeerinniffiginissai. Imminut ikiorsernissamut qulakkeerinnittoqartariaqarpoq. Danmarkimi innuttaasut ilaannut Kalaallit Nunaanni inuunerinnerulernissamik kinguneqartitsisinnaavoq, angerlaqqinnissamullu taakku ikiorneqartariaqarput.
  • Suliniutit ataqatigiissaarluarnerusariaqarput Kalaallit Nunaannilu iliuuserineqarsinnaasut annertusineqarlutik. Taamaaliorniaraanni ataqatigiissaarineq annerusoq inuillu ilisimasallit akornanni ilisimasanik avitseqatigiinneq annertunerusoq piumaneqartariaqarluni. Tamanna kommunit akornanni ataqatigiiaanit aaqqissuunneqartariaqaraluarpoq. Taamaaliornermi praktikkernissamut, suleqatinik pikkorissaasinnaanerit suleqatillu akornanni avitseqatigiissinnaanerit nunat akornanni ingerlanneqarnissaannut piukkunnaateqarluinnarput[8].

 

 

  1. Ukioq allortarlugu Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqanngitsut naatsorsorneqartassapput

 

  • Ukioq allorlugu Kalaallit Nunaanni angerlarsimaffeqanngitsut naatsorsorneqartariaqaraluarput. Angerlarsimaffeqanngitsunik naatsoruinermi qassit angerlarsimaffeqannginnerinik, soorlu aamma angerlarsimaffeqannginnermut peqqutit suunersut, najukkat suusimanersut suullu inerniliissuteqarfigineqarsinnaanersut paasineqarsinnaassammata. Suliniutit angusassanik toraagallit inunnik angerlarsimaffeqanngitsunik angerlarsimaffinitsitsiniarnermi aamma pingaaruteqarput.
  • Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu ataatsimut angerlarsimaffeqanngitsunik naatsorsuinerit ingerlanneqartariaqaraluarput naatsorsuinernilu suleqatigiinnerit ataqatigiissaarinerillu atorneqarlutik, taamaaliornermi nunani taakkunani ineriartornerit imminnut assersuunneqarsinnaassammata.
  • Ilisimatuutut misissuinerit Kalaallit Nunaanni Danmarki suleqatigalugu ingerlanneqartariaqarput. Taamaaliornermi ukiut, suiaassutsit, atornerluinerit, aningaasaqarnerit unnuisarfiillu kalaallinut Danmarkimiittunut tunngatillugu inissinneqarsinnaassapput[9].

 

  1. Ilimasuutinut naligiissaarinerit nuunnerillu pilersaarutaanerusumik ingerlasut

 

  • Innuttaasunut paasissutissiisoqarnerusariaqarpoq, tamannalu nalunaarusiami Fra Grønland til gaden-imi innersuussutigineqarpoq[10]. Maannakkut Kalaallit Nunaannit Danmarkimut nuunnermut tunngatillugu paasissutissat qangarnisaasut takuneqarsinnaapput, nuuttussanullu angerlarsimaffeerunnissamut eqqugaasinnaasunut apuutissanatik. Assersuutigalugu nittartagaq KendDanmark.dk Kalaallit Illuutaannit pilersinneqarnikuusoq innuttaasunut atugarliuuteqanngitsunut atorluarneqarsinnaavoq, ass. Danmarkimut nuunnialernermi, innuttaasunulli atugarliortunut apuutissanani.
  • Danmarkimut nuunniartunut paasissutissat tigussaanerusut siaruarterneqarnerusariaqarput, ass. inuiaqatigiinnut TV-mi radiomilu paasissutissanik sanasoqarsinnaalluni, soorlu aamma illoqarfinni unnuisarfinni paasissutissat tigussaasut pilersinneqarsinnaapput, Kofoed Skole-mi, Frelsens Hærimi il. il. Taakku saniatigut nunani taakkunani atassutinik pilersitsisussanik pisariaqartitsivugut, taakkulu nunaminni inatsisinik periarfissanik ilisimasaqarnissaat pisariaqarluni. Taakku saniatigut telefonikkut akeqanngitsumik ikiorneqarlunilu siunnersorneqarsinnaaneq oqaatsit marluk atorlugit pilersinneqarnissaa piukkunnaateqarpoq. Sulianut aaliangersimasunut inatsisitigut siunnersuisut IKIU-mi inissisimasut ataqatigiimmik suleqatigiinnermi ilanngunneqarsinnaapput innuttaasullu inatsisilerinermut tunngasunut ikiorsinnaallugit.
  • Ataatsimut kinaassutsimut uppernarsaanermut tunngatillugu ajornartorsiutit inerniliiffigineqartariaqarput Danmarkimut nuuttut ass. uppernarsaatinik amigaatillit, soorlu NemID-mik amigaatillit ikiorneqarsinnaaniassammata. Isumaginninnermut Aqutsisoqarfimmi aningaasat agguagassat ilaannut piniarluni qinnuteqartoqarsinnaavoq.

 

  1. Tamatigoornerusunik inissanik neqerooruteqarnerit

 

  • Kalaallit Nunaanni najugaqarfinni qinigassanik allanik pilersitsisoqartariaqarpoq. Unnuisarfinni najugaqarnerit atajuartumik pinatik utaqqiisaajusumik atorneqartartussaapput. Klubbini ineeraliortoqarsinnaaneranik periarfissanik ujartuisoqarnissaa kajumissaatigineqarpoq, tassa inissat ataatsimik sinittarfillit ataatsimut igaffeqarlutillu uffarfillit immaqaluunniit tiiliortarfillit uffarfillillu, immaqalu illoqatigiiffiusinnaasut akissaqarfigineqartut ersarissumillu perorsaasunit siunnersuiffissanik periarfissallit pilersinneqarsinnaallutik.
  • Innuttaasut sulilersinniassagutsigit ilinnialersillugilluunniit inissaqarnissaat pingaarnertut anguniagassaavoq. Illoqarfinnut nutsernerit annertusinerni illoqarfinni anginerni inissaaleqinermik pilersitsisarput, tamannalu inissanik piumasaqarnerulernermik pilersitsilluni, taamatullu angerlarsimaffeqanngitsunut isertitakitsunut isumaginninnissamut killeqalersitsisuulluni.

 

  1. Kingunerlutsitsinernut nakorsartinnerit sulilernissamullu suliniuteqarnerit

 

  • Kofoed Skole imal. Katsorsaavik suleqatigalugu kingunerlutsitsisimasunut nakorsartinnerit pilersinneqartariaqaraluarput, ass. suleqatigiinnik pilersitsinikkut. Angerlarsimaffeqanngitsut amerlasuut inuunermi atukkanik pikkunartunik eqqartuisarput, ass. arlallit qanigisaminnit imminortunik nakuusertunilluunniit misigisaqartarsimallutik, soorlu aamma arlallit imigassamik imal. ikiaroornartumik atuisuullutik. Kingunerlutsitsinernut nakorsartinnerit atuisunut nakorsartinnerit ilagalugit, taakkulu saniatigut inissamik aaliangersimasumik ineqarneq inuunermik toqqissisimanerusumik pilersitsisinnaavoq.
  • Inuusuttut angerlarsimaffeqanngitsut kingunerlutsitsinermut nakorsartinnissaat immikkut anguniarneqartariaqarpoq. Eqimattat taakkorpiaat immikkut atugarliortutut taaniarneqartarput, amerlanerillu meeraanermi angerlarsimaffinnit allanut inissinneqartarnikuullutik, inuusuttuaranngornerminnilu angerlarsimaffeerussimasarlutik. Eqimattat taakku amerliartorput, kingunerlutsitsinerannilu illersorluarneruneqartariaqarlutik.
  • Kingunerlutsitsinikkut nakorsartinnermi Kalaallit Nunaanni immikkut sulinissamut suliniutinik aallartitsisoqartariaqarpoq, ass. inooqatigiit akornanni frikortinik suliffissanillu nikerartunik imal. annikitsunik aaqqissuussisoqartariaqalerluni.

 

 

[1] https://menneskermedmere.dk/wp-content/uploads/2020/11/FraGroenlandTilGaden.pdf

[2]https://ina.gl/documents/para3637/2017/svar/2017_230_hjemloese_angerlasimaffeqanngitsut_aacl_svar.pdf

[3] https://www.kk.dk/sites/default/files/edoc/Attachments/23170978-32279282-7.pdf

[4] https://www.vive.dk/media/pure/14218/3352843

[5] https://www.kk.dk/sites/default/files/edoc/Attachments/23170978-32279282-7.pdf

[6] I Kommuneqarfik Sermersooq modtager 640 kr. hver 14. dag i offentlig hjælp.

[7] https://menneskermedmere.dk/wp-content/uploads/2020/11/FraGroenlandTilGaden.pdf

[8] Anbefaling fra ”Fra Grønland til gaden” af Mille Schiermacher, 2020

[9] Anbefaling fra ”Fra Grønland til gaden” af Kofoeds Skole 2020

[10] https://menneskermedmere.dk/wp-content/uploads/2020/11/FraGroenlandTilGaden.pdf

 

del på de sociale medier

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin