Angerlarsimaffeqanngitsuuneq qineqqusaarnermut sammisassanngortinneqassaaq

Aaja Chemnitz Larsenimit, Folketingimi ilaasortamit, Inuit Ataqatigiit.

Nunatsinni angerlarsimaffeqanngitsuuneq inuuneq akigalugu inuuniarnermik imaqartarpoq. Unnuit tamaasa siniffissamik nutaamik imaluunniit majuartarfinni nutaani siniffissarsiortarnissaq 20 miinus gradit tungaanut issitsillugu nuannersuunavianngilaq. Amerlanerussuteqartugut takorloorsinnaanngilarput angerlarsimaffeqanngitsuunani qanoq misiginarnersoq. Tamanna aamma angerlarsimaffeerutsinnata paasinavianngilarput. Ajoraluartumilli kisitsisinit takusinnaavarput amerlanerit siunissami angerlarsimaffeerunnermut pisinnaasut – massakkorpiaq allaanerusumik iliuuseqapallannianngikkutta.

Ataatsimut inerniliinissaq pisariaqartinneqarpoq

Qanittumi Kofoed Skole-mi Nuummiittumi innuttaasunut ataatsimiisitsivunga, tamannalu immikkut ilisimasallit paasisimasaqartartullu ilagalugit innersuussutinut tallimanut inerniliiffiginninnermik inerneqarpoq, innersuussutillu taakku Isumaginninnermut Naalakkersuisumut Martha Abelsenimut Danmarkimilu Inooqatigiinnut- Utoqqarnullu ministerimut Astrid Kragimut tunniunnikuuakka. Taakku tamanut aamma paasitikkusuppakka.

Unnuisarfiit Nunatsinni amerliartoraluartut unnuisarfik angerlarsimaffiunanilu atajuartumik inerniliinerunngilaq. Angerlarsimaffeqannginnermut tunngatillugu ajornartorsiutit Nunatsinni uniffeqanngillat, inuilli Danmarkimut nooriasaarneranni ajorseriaannartumik ataannartarneri ersaripput. Uanga isumaqarpunga kommunit assigiinngitsut akornanni aamma Kalaallit Nunaat Danmarkillu akornanni ataatsimut inerniliiffigineqartariaqartoq. Danmarkimi pilluarnermik nassaartuaannartoqannginnera nuunnermilu ajornartorsiutinik ajorseriaannartoqarsinnaasarneranik paasissutissiinerujussuusariaqarpugut. Amerlasuut Nunatsinni Danmarkimut sanilliullugu inuunerissaarnerujussuusinnaapput. Atugarliortut naligalugit paasissutissanik paasitinneqartariaqarput. Ikiuisinnaasoqartariaqarpoq angerlarumasut angerlarsinnaanissaat anguniarlugu. Tamanna suliassaavoq pingaaruteqarluinnarlunilu takunngitsoorneqarsimasoq.

Angerlarsimaffeqanngitsuuneq naatsorsorneqassaaq

Amerlavallaartut angerlarsimaffeeruttarput, angerlarsimaffeeruttulli tamangajammik angerlarsimaffeqaleqqinneq ajorput. Nunatsinni angerlarsimaffeqanngitsunik allattuiffissaqannginnerput ajornartorsiutaavoq. Inissisimanerup taamaannerani inuit qasserpiaat angerlarsimaffeqannginnersut naatsorsoruminaappoq, taamatullu suliniutit qanoq iluaqutaatiginersut paasiuminaassilluni. Taamaammat angerlarsimaffeqanngitsut ukiut marlukkaarlugit naatsorsorneqartariaqarput ineriartorneq sumut ingerlanersoq malinnaaviginiassagatsigu.

2019-imi Nuummi 350-it missaannik Nunatsinnilu 850-it missaannik amerlatigisunik angerlarsimaffeqannginneranik naatsorsuisoqarpoq. Ukioq taanna Danmarkimi angerlarsimaffeqanngitsut Kalaallit Nunaanneersut 514-it naatsorsorneqarput. Kisitsisit taakku eqquutissappata inuit 1.300-t sinnerlugit angerlarsimaffeqanngillat. Kalaallit Nunaanni inuit 56.000-iinnaaneri eqqarsaatigissagaanni kisitsisit taakku qaffasissorujussuupput.

Inunnut pisuunut inissaateqarneq

Politikkip iluani suliassat ilaannut qanorluunniit partiip tungaatigut politikkikkut isumaqataanngitsigigaluaraanni suullu Nunatsinni suliassatut tiguneqarsimanersut tiguneqarsimannginnersulluunniit isumaqataaffiginngitsigigaluaraanni akerliliinissaq ajornarsinnaasarpoq. Nunatsinni Danmarkimilu 80 mio. koruunit tungaatigut meeqqanut inuusuttunullu suliarput tassunga assersuutaalluarsinnaavoq. Iluarinninnerli killeqartarpoq angummik 55-nik ukiulimmik atornerluisuunermik atugalimmik naapitaqarnermi. Ingasaallugu oqaatigineqaraluartoq kukkuneruvinngitsumik oqaatigineqarsinnaavoq. “Nammineq pisuupput, akiligassat akiliinnarsinnaagaluarpaat aamma sooq akileraarutigisartakkagut taakku eqiasunnerannut ingerlassappat” oqallinnermi oqaatigineqartartuni ilaapput.

Soorunami angerlarsimaffeerunnerit assigiinngitsunik peqquteqarsinnaapput, ass. inuttut inuiaqatigiinnilu pissutsinit peqquteqarsinnaallutik. Taamaammat inuttut ataasiakkaatut inersimasutut akisussaaffeqarpugut. Oqaatigerusutara tassaavoq inissanut politikkitta iluani angerlarsimaffeqannginneq eqqaaneqanngitsoorsinnaanngitsoq, tassa illoqarfinni annerni kisimiittutut inuunermi aallarteruttortutut inissarsisinnaanissaq periarfissaanngingajammat – aningaasaateqarluanngikkaanni.

Angerlarsimaffeqanngitsuunermut inernileerusukkaanni assersuutigalugu klubbitut isikkulinnik inissaliortoqarsinnaavoq akikitsunik. Tapisiat ullutsinni inunnik angerlarsimaffeqanngitsuunermit peersitsisinnaanngillat namminerlu ineqalersitsillutik, tapisialli angerlarsimaffeqannginnermut inissisimanermut aalajangiussisutut inissisimatitsisinnaallutik.

Inooqatigiit akornanni ajornartorsiutinik inerniliineq

Uagut inuit sulilersinnissaat anguniagaraarput. Uanga isumaqarpunga suliffeqarneq inunnullu allanngueqataasinnaaneq peqqinnartuusoq. Angerlarsimaffeqanngitsuunermut akiuiniarneq angerlarsimaffeqalernermut kisimi tunngassuteqanngilaq, kingunerlutsitsinermilli katsorsartinnermut angerlarsimaffeqannginnerullu peqqutaanik paasininninnermut aamma tunngassuteqarluni. Peqqissartinnerit katsorsarneqarnerillu inunnik inuulluaqqilernissamut sulileqqinnissamullu aqqutissiuisuusussaapput.

Suliffeqarfeqarnerput qangarnisarpaluttumik allanngortikkuminaatsumillu ingerlariaaseqarpoq. Sapaatip akunneranut 40 tiimit sulissalluta sungiusimavarput, inuilli ullup ilaannaani sulisartut tusarsaarpianngillat. Soormi nikerarsinnaanerusumik suliffeqarfeqalerutta, ass. aamma inooqatigiit akornanni frikortinik, suliffeeqqanik nikerartumillu suliffeqarnernik atuinerulerluta?

Inuit angerlarsimaffeqanngitsut angerlarsimaffeqalersinniaraanni politikerit, sulisitsisut uagullu inuiaqatigiinni ilaasugut pilersitsisariaqarpugut.

Qinersisoqaqqinnissaanut angerlarsimaffeqanngitsuunermut akiuiniarneq sammisatut pingaarnertut ilaaniarli. Angerlarsimaffeqanngitsuuneq imminut aaqqiiffiginavianngilaq, iliuuseqanngikkuttali ajornerusumut pisinnaavugut.

Tamatta periarfissinneqaqqissinnaasariaqarpugut.

del på de sociale medier

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin