Navigate / search

Aajap inunnik isumaginninnermut ministerimut oqariartuutaa: Suliniutit pitsaasut unitsinnagit

Aajap inunnik isumaginninnermut ministerimut oqariartuutaa: Suliniutit pitsaasut unitsinnagit
Aajap inunnik isumaginninnermut ministerimut oqariartuutaa: Suliniutit pitsaasut unitsinnagit

Inuit Ataqatigiit folketingimi ilaasortaatitaat Aaja Chemnitz Larsen kalaallit Danmarkimiittut atugarisaat pillugit politikkikkut suliniutaasariaqartut pillugit majimi saqqummiussaqarpoq. Tamatuma kingorna folketingimi ilaasortap siunnersuunni ministerinut arlariinnut saqqummiuttarpaa. Qaammatini kingullerni Aajap ataatsimeeqatigisarnikuuai kulturministeri, aningaasaqarnermut ministeri ilinniartitaanermullu ministeri taavalu ullumi tullinnguullugu ataatsimeeqatigaa inunnik isumaginninnermut ministeri Venstremeersoq, Karen Ellemann.

Ukiut kingulliit arfineq pingasut ingerlanerini kalaallit Danmarkimi najugaqartut 20 %-t missaannik amerleriaateqarsimapput. Amerlanersaat ingerlalluartuupput Danmarkimilu ilinniartuullutik, suliffiliullutik sorarnerussutisiqartuullutilluunnit. Naatsorsuutigineqarpoq kalaallit Danmarkimiittut 6-20 %-ii inuuniarnermikkut atugarliuutiliusut.

”Kalaallinut inuuniarnikkut atugarliuutilinnut iliuusissatut pilersaarummik” taaneqartartoq tunngavigalugu suliniuteqarnernut pifissarititaq naajartuaarpoq, taamaallaat 2016 ilanngullugu aningaasanik immikkoortitsiffigineqarnikuugami. Suliniut sunniuteqarluarmat, Inuit Ataqatigiinnit kissaatiginartinneqarpoq suliaq ukiuni tulliuttuni nangeqqinneqassasoq. Aaja Chemnitz Larsenimit ullumi ataatsimiinnermi naqissuserneqarpoq, misilittakkat siammasinnerusumik politikkeqarnissamik malitseqartinneqartariaqartut, ilaatigut nunap immikkoortuinik allanik akuutitsilernikkut. Maannamut suliniut Danmarkimi illoqarfinni anginerni tallimani atuutsinneqarnikuuvoq, kisianni kalaallit Danmarkimi najugallit affai sinnerlugit illoqarfiit anginerit taakku avataanni najugaqarput, tamannalu soorunami suliniutip nanginnissaani ilanngullugu eqqarsaatigisariaqarpoq.

Aaja Chemnitz Larsen (IA) oqarpoq: ”Iluarisimaarnarpoq inunnik isumaginninnermut ministerimit paasilluarneqarmat taamatut suliniuteqarnerup nanginnissaa pisariaqartinneqartoq aammalu nangitsisinnaanissaq ammaffiginerarmagu, naak neriorsuutigisinnaanngikkaluarlugu. Oqaloqatigiittuarnikkut qulakkeerniarneqassaaq suliap politikkikkut ukkatarineqartuarnissaa, neriunartumik nangitsinissamut aningaasaliinissamik kinguneqartussamik. Suli suliassaqaqaaq, taamaattorli aamma qujanarpoq nunatsinniiginnarusuttut amerlinerisigut nunatsinni inuttaasut amerliartoqqilermata. ”

Ataatsimiinnermi aamma eqqartorneqarpoq, qanoq ililluni kalaallit Danmarkimiittut siunnersuisoqatigiinnut assigiinngitsunut peqataatitaqartinneqalersinnaanersut, ass. Inuuniarnikkut Atugarliortunut Siunnersuisoqatigiit, Akuutitsiniarnermut Siunnersuisoqatigiit assigisaallu eqqarsaatigalugit. Folketingimi ilaasortap ministeri kaammattorpaa kalaallit Danmarkimiittut sinniisoqarfii attaviginiaqqullugit, kimeqarnerusumik suliniuteqarnissaq pillugu oqaloqatiginissaat siunertaralugu.

Ataatsimiinnerup kingorna Aaja Chemnitz Larsen oqarpoq: “Sulininni pingarnerpaajugaluartoq Kalaallit Nunaanni atugarisanik pitsanngorsaanissamut aqqutissiuussinissaq, taamaattoq kalaallit Danmarkimiittut amerliartuinnartut aammattaaq sullinnissaat folketingimi ilaasortat aallulluartariaqarpaat.” Nangipporlu: “Ingerlaavartumik folketingimi ilaasortaqatikka qallunaat paasitinniartarpakka, aamma namminneq qinersisartutik pineqarmata, taakkuninngalu tapersersorneqarnissartik aamma pisariaqartikkaat. Taamaattumik partiit ataasiakkaat isumaginninnermut tunngasunut oqaaseqartartui oqaloqatigilersaarpakka, taakku aamma kalaallit Danmarkimiittut atugarisaannik pitsanngorsaaqataarusunnissaat anguniarlugu.”

Print Friendly, PDF & Email