fbpx

Aaja: Sakkussanut tunngatillugu inatsimmik sukaterineq aallartoornernik imminornernillu pinngitsoortitsiumaarpoq

IA-mi Folketingimi ilaasortaq Aaja Chemnitz Larseni ammaanersiornermi oqallinnermi Kalaallit Nunaanni sakkussanut inatsit oqallisigisassanngorlugu saqqummiuppaa inatsimmillu sukaterinissaq siunnersuutigalugu. Inatsit atuuttoq pisoqaavallaalersimasutut eqqaavaa isumaqarlunilu sakkuuteqarnermi aallartoorluni ajutoornernut imminortarnernullu kinguneqartartoq.

”Aallartoornerni toqusoornerit imminortarnerillu sakkussanik tikikkuminaatsitsinerunikkut pinngitsoortissinnaagutsigit isumaqarpunga eqqortumik toqqorsinermut tunngasumik inatsisiliornissatsinnut akisussaafferujussuarmik paarisaqartugut”, Aaja Chemnitz Larseni oqarpoq.

Sakkussanut inatsimmi maanna atuuttumi aallaammik imassanullu toqqorsinermut piumasaqaateqartoqanngilaq. Kalaallit Nunaanni Politiit aamma Aaja Chemnitz Larsenip tamanna aallartoornissamut, imminornissamut qunusaarinernut imminornernullu nalliulluinnartitsisinnaanerannut kinguneqarsinnaanerarpaat. Assersuutigalugu meeqqat pinnguarnerminni sakkussanik nassaarunik – imaassinnaavoq ilaqutariit nammineq sakkuutaannik nassaartut, kisianni aamma aallaasit imassallu ataatsikkut toqqortaatigineqarsinnaasarput. Taamatullu inuit imersimasut, inuit imminornissamut eqqarsaatillit imaluunniit tarnikkut annertuumik nappaatillit eqqugaasinnaallutik.

”Sakkussanut toqqorsinernut tunngatillugu piumasaqaateqartoqalernissaa sulissutiginiarpara. Akikitsunnguamik tamanna piviusunngortinneqarsinnaavoq taamaaliunnginnerlu peqqutissaqanngilaq. Sakkussat assersuutigalugit nusuttakkatigut- imaluunniit wire atorlugu parnaarneqarsinnaapput. Inerniliussaasinnaasut arlaqarput – uannut pingaarnerpaavoq sakkussanut atuisussaanngitsut atuinissaannut pinaveersaartitsinissaq”, Aaja oqarpoq.

”Sakkussat nammineq kisimi atorsinnaanerannit qulakkeerinermi inunnut tarnikkut annertuumik nappaateqartunut imaluunniit imminornissamut eqqarsaateqartunut eqquinissaq, allanullu ajoqusiinissaq annikillisinneqassaaq. Taakku saniatigut Peqqinnissamut Isumaginnittoqarfiup, politiit, inunnik ikiuinermut ingerlatsiviit ajutoortoqartinnagu ikiuinissaminnut periarfissinneqassapput”, Aaja Chemnitz Larseni oqarpoq.

Folketingi Kalaallit Nunaanni sakkussanut inatsimmut akisussaasuuvoq, taannalu 1992-imili nutarterneqarnikuunngilaq. 2021-imi Inatsisartunut apriilimi qinersisoqalermat sakkussanut inatsimmik nutarsaanissaq eqqartorneqariarluni suliareqqinneqarnikuunngilaq.

Naggataatigut Aaja oqarpoq: ”Soorunami oqallinnerup ataqqinnittumik iluameersumillu ingerlanneqarnissaanut kaammattuivunga, Kalaallit Nunaanni piniarneq pisaqarnerlu piorsarsimassutsimut peqqinnarlunilu pingaaruteqartuummat. Taamaattorli upperaara piniarnermut piorsarsimassuserput attatiinnaraluarlugu immitsinnut inuillu allat aallartoornissamut ajutoornernut illersorsinnaasariaqarigut”.

del på de sociale medier

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin