Aaja: Oqaatsitigut pisinnaasat annikitsut Kalaallit Nunaanni ineriartornermut aporfiussanngillat

Deloitte-mit misissuinerup nutaap takutippaa Ilisimatusarfimmi ilinniartut 720-it akornanni oqaatsitigut piginnaasat annikilliartortut. Folketingimi ilaasortaq Aaja Chemnitz Larseni isumaqarpoq oqaatsitigut piginnaasat naammanngitsut ajornartorsiutaasut inuusuttunullu ilinniarnernik naammassiinnginnernut peqqutaasinnaanerinik isumaqarluni. Ilisimatusarfimmili oqaatsinik piginnaasakinneq immikkoortumik takussaanngilaq. Ajornartorsiut taanna kalaallit Danmarkimi ilinniartut akornanni aamma eqqaaneqartarpoq.

”Inuiaqatigiittut pingaartumillu politikeritut oqaatsitigut piginnaasat pitsanngorsarnissai sulissutigissavagut Deloitte-miillu misissuineq atuarlugu ernumanaateqarluinnarluni. Kalaallisut, qallunaatut tuluttullu oqaatsit inuiaqatigiinni atornissai piginnaatitaaffigaarput nunatsinnili ineriartorneq malillugu ernumanaateqarluni. Kalaallit Nunaat nunarsuarmut siaruarterneruleraluttuinnarpoq taannalu malitsigalugu oqaatsinik piginnaasaqarneq matunik ammaasinnaalluni saniatigullu nunanik allanik suleqateqarnitsinni niueqateqarnitsinnilu pitsanngorsaataasinnaalluni – aningaasaqarnerullu tungaatigut iluaqutaalluni. Allatut oqaatigalugu; Inuit ataasiakkaanut taamaallaat naammanngitsumik oqaatsitigut piginnaasaqarneq ajornartorsiutaanngilaq inuiaqatigiinnulli tamanut ajornartorsiutaalluni. Tamatta sulinitsinnit aaqqitassaraarput”, Aaja Chemnitz Larseni oqarpoq.

Danmarkimi ilinniartuni ukiumi siullermi ilinniarfimmi uniinnartartut isigissagutsigit ataatsimut isigalugu 15%-it miss. unittarput kalaallilli 27%-ii uniinnartarlutik. Tassani aamma oqaatsitigut piginnaasat annikippallaartut peqqutaasutut erseqqissarneqarput. Ilisimatusarfik assigalugu Danmarkimi ilinnialinnginnermi oqaatsinut pikkorissarnernut aningaasanik tunniussisoqarnikuuvoq. Pisoq ingerlaartoq turbodansk-imik taasaq siullermeerluni ukiami 2019-imi ingerlanneqarpoq ilinniartumilli ataasinnguamilluunniit ilaaffigineqarnani.

”Kalaallisut oqaatsit meerartatsinnut inuusuttortatsinnullu pingaaruteqarnerpaapput kalaallinngorsaanerulli ukiuni qulikkaani kingullerni ingerlasup qallunaatut tuluttullu oqaatsit pingaartippallaannginnerinik kinguneqartinnikuuaa. Tamanna meerartatsinnik inuusuttortatsinnillu ilinniartitserusoqigutta ajorluinnarpoq, ilisimasalittullu inuiaqatigiittut ingerlarusukkaluarpugut. Maannakkorpiaq takornarissanik amerlasuunik tikittoqarsinnaaniassagatta timmisartoqarfinnik sanaartorpugut. Tuluttut qallunaatullu oqaatsit takornariaqarnerup tungaatigut annertusaassagutta taakku pingaaruteqarluinnarput.”

”Oqaatsit ilinniarnermut inuiaqatigiinnullu sunneeqataanissamut ammaasuusarput. Politikeritut inuusuttortatta oqaatsit tungaatigut pisariaqartitanik qulakkeerinninngikkutta qallunaatut, kalaallisut tuluttullu ilinniarsinnaanermut ammaasunik ilinniakkap tungaatigut periarfissiisinnaanermut aporfeqartassaagut. Tamanna inuusuttut siunissaannut aporfiliisitsisinnaavoq. Taamaaliorsinnaanngilagut”, Aaja Chemnitz Larseni oqarpoq.

Oqaatsitigut piginnaasat annikitsut inuttut kinguneqaannarnatik inuit akornanni naligiinnginnermik pilersitsisinnaapput, Aaja Chemnitz Larseni oqarpoq oqarlunilu qanoq Kalaallit Nunaanni ineriartornermut sunneeqataatigisinnaanersoq: ”Kalaallit Nunaat ineriartortikkusukkutsigu, namminersornerulerusukkutta atugarissaarnermillu annertuumik pilersitserusulluta ilinniarnerup pitsaassusaa qaffassartariaqarparput”.

del på de sociale medier

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin