Navigate / search

Aaja Norgep Avannaatungaani oqalugiarpoq: Issittoq inuit issittuniittut pigivaat

Aaja Norgep Avannaatungaani oqalugiarpoq: Issittoq inuit issittuniittut pigivaat
Aaja Norgep Avannaatungaani oqalugiarpoq: Issittoq inuit issittuniittut pigivaat

Norgep Avannaatungaaniittoq, Bogø, ulluni makkunani ataatsimeersuarfiuvoq qulequtaqartumik ”High North Dialoque”, ’Avannaarsuani oqaloqatigiinneq’, tassanilu Issittup siunissaa pillugu oqallinnermi nunanit tamalaaneersut arlalippassuusut saqqummiussaqarput. Inuit Ataqatigiit folketingimi ilaasortaatitaat Aaja Chemnitz Larsen ataatsimeersuarneq aallarnerlugu oqalugiarpoq, tassanilu issittumi innuttaasut issittumi ineriartortitsinermi qitiulluinnartumik atuuffeqarnerannik naqissusiivoq.

”Nunanit tamalaaniit Issittumut soqutiginninneq annertusiartuinnartoq Kalaallit Nunaanniit tikilluaqquarput. Soqutiginninnerup tamassuma inuussutissarsiutitigut nutaanik periarfissatigut isumalluartilerpaatigut. Uanili Kalaallit Nunaannut, Issittullu sinneranut, soqutiginninnerup annertusiartuaarnerata issittumi innuttaasunut iluaqutaasussaanera naqissusissavarput. Inuit issittumiittut 4 mio.-isut, taakkunannga 56.000-ngajaat Kalaallit Nunaanniittuullutik, siunissami issittumi inuussutissarsiutitigut aallaaviussanngippata, taava allat inuussutissarsiutitigut aallarnigaanni isiginnaartuinnartut inississapput. Issittumi nungusaataanngitsumik ineriartortitsinermi tamakkiisumik aallaaveqarnissaq pisariaqarpoq, tassa piginnaanngorsaanerup annertusarneqarnissaanik tunaartaqarluta sumiiffinnilu innuttaasut peqataatillugit”, Aaja Chemnitz Larsen (IA) ullormi ataatsimeersuarfisumi oqarpoq.

Kingorna oqalugiaat aallaavigalugu oqallittoqarpoq, tassanilu folketingimi ilaasortap IA-meersup nunanit tamalaaneersut arlalippassuit peqatigalugit nunanit tamalaaniit aningaasaliinerit inuussutissarsiutitigut aallasatsitsisinnaasut pisariaqartinneqarnerannik aammalu EU’p puisit amiinik tuniseqqusiunnaarnerata kingunerisaanik qanoq nunatsinni puisit amiisa tunisaanerisa ajoquserneqarsimatiginerannik oqallittoqarpoq, soorlu aamma oqalliseqataasunit Issittumi Siunnersuisoqatigiit alliartupiloornerata unammilligassiinera eqqartorneqartoq, tassani siunnersuisoqatigiit sulineranni nunat inoqqaavisa atuuffiisa sakkukillisarneqarnerat isumakuluutigineqarmat.

Ullormi ataatsimeersuarfiusoq naammassimmat Aaja Chemnitz Larsen ima oqaaseqarpoq: ”Kalaallit Nunaata periarfissaanut unammilligassanullu soqutiginninnerujussuaq misigisimavara. Aalajangiisartut, ilisimatuut ilinniartorpassuillu qanimut peqatigalugit Issittumi qaninnerusumik suleqatigiinnissatsinnik pisariaqartitsisoqarneranik eqqartuinerput soqutiginarpoq – taamatullu Issittumi suleqatigiinnerup nukittunerusup Kalaallit Nunaannut qanoq iluaqusiisinnaaneranik qimerluuinerput.”

Taamatuttaaq marlunngornermi 24. maj Aaja Chemnitz Larsen nunat issittuniittut inatsisartuisa komiteata Bogø-mi ataatsimiinneranni peqataavoq. Ataatsimiinnermi naalagaaffinnut issittuniittunut komitep inassuteqaatissai eqqartorneqarput, soorlu aamma Issittumit tamarmiusumit inatsisartunut ilaasortat norskit umiarsuaannut qulimiguuliannullu annaassiniartartunut ilaatinneqarlutik Norgep SAR-iannik, upalungaarsimatitaannik, (Ujaasineq Annaassiniarnerlu) takutitsivigineqartut.

Ataatsimeersuarneq ”High North Dialogue” pillugu uani annertunerusumik paasisaqarit: http://www.highnorthdialogue.no/

Attavissaq: Aaja.Larsen@ft.dk iml. +45 61624667.

Print Friendly, PDF & Email