Aaja: Kalaallit Nunaanni Issittunilu maannakkut pisut unammillernartut ukkatarisatsinnut tarrarsuutaasutut ipput

Folketingimi inatsisartutut suliat coronaqarnerani eqqugaapput, tamannali Inuit Ataqatigiinni Folketingimi politikkikkut sulerusussutsip sunnersinnaanngilaa. Naamerluinnaq. Issittuni maannakkut nunanut allanut- illersornissamullu politikkikkut inissisimaneq innuttaasullu akornanni atugarliornerit, soorlu aamma meeqqanut inuusuttunullu kinguaassiuutitigut atornerluinerpassuit maannakkut politikkikkut ukkatarineqarnissaminnut iliuuseqarfigineqarnissaminnullu pisariaqartitsipput.

“Nunanut allanut- illersornissamullu politikki isigissagutsigu pissaanilissuit sakkussiulerneri takuneqarsinnaapput, soorlu aamma massakkut Kunngeqarfimmi Issittunut pilersaarusiorneq ukiunut qulinut tulliuttunut ingerlanneqartussaq killingiusaanit takuneqarsinnaalersoq. Tamanna sukannersumik ukkataqartuarnissatsinnik pisariaqartitsivoq, taamaaliornitsinni illersornissaqarnermut innaallagianik sakkukitsunik siumullu oqaatigineq ajornartunut oqimaaqatigiissitsiniarnermik qulakkeerinnittariaqaratta. Kalaallit Nunaannut kalaallinullu innuttaasunut iluaqutaasussamik pilersaarusiornissaq pisariaqartinneqarpoq. Ataatsimut isigalugu Issittuni najugallit pisut annertusiartussagaluarpata salliullutik inissisimasussaammata. Taamaammat piffissami tulliuttumi innaallagissat sakkukitsut Issittunilu suleqatigiinnissaq pingaarnertut inissisimatinneqassaaq, tassani nunat, ass. USA aamma Ruslandi pingaarnertut inissisimatinneqassallutik. Niueqatigiinnerit, ilinniarnerit inuunermilu atugarissaarnerit uagutsinnut Issittuni najugaqartuusunut annertunerusumik pingaarnerutinneqartariaqaraluarput”, Aaja Chemnitz Larseni oqarpoq.

Innaallagissamut sakkukinnerusumut nunanullu allanut politikkip tungaatigut suleqateqarnissaq ukkatarineqaraluartoq innuttaasut atugarliortut, soorlu aamma nakuusernermut- imminunnginnissamullu pitsaaliuineq 2021-imi politikkikkut suliassatut Aaja Chemnitz Larsenimit ilisarnaatitut taaneqarput:

”Ajoraluartumik innuttaasut atugarliortut inooqatigiinni ajutuuinnissamut ikiuutissatsinnit iluaqutissanik pissarsiaqanngitsoortartut arlaqarput – Kalaallit Nunaanni Danmarkimilu inooqatigiinni ajutuuinnissamut ikiuutissagut amigarput. Ilaasa inuunermik ajunnginnerusumik angusaqarusullutik Danmarkimut nuuttarneri takussaapput. Ajoraluartumik inissisimaffigisaat ajornerulertarput akuttunngitsumillu arlallit aqqusinermi atornerluisutut inuulertarlutik. Kalaallit Nunaanni pitsaaliuinissaq annertunerusoq pisariaqartinneqarpoq, uangalu isumaqarpunga Danmarki suleqatigalugu taamaaliornermi inerniliisoqarsinnaasoq. Angerlarsimaffeqanngitsut kisinneqartariaqarput, kingunerlutsitsinerit katsorsarneqartariaqarput ineqarfissallu nutaat ujartorneqartariaqarlutik, ass. klubbini inissamik Kalaallit Nunaanni sanasoqarneranni ineriartorneq mumisinneqarsinnaalluni.

Meeqqat inuusuttullu tungaatigut kinguaassiuutitigut atornerlunneqarnerit tungaatigut suli unammillernartunik annertuunik peqarpugut. Uanga sulianni 80 mio. koruunit Folketingimit tunniunneqarnikuusut meeqqanut iluaqutaavinnissai qulakkeerneqartariaqarput politikkikkullu kinguaassiuutitigut suli Nunatsinni Danmarkimilu naalakkersuisuni pingaartinneqarnissaat pingaaruteqartorujussuuvoq. Taakku eqqaassanngikkaanni nakuusernerit coronaqarnerata nalaani annertuserujussuarnikuupput imminortarnerillu amerlavallaarlutik. Eqqartuussisoqarnerup tungaatigut pinngitsoortitsisinnaanngilagut, qaammarsaaqataallutali pitsaaliuinermut siumut isigaluta ilaasinnaalluta”, Aaja Chemnitz Larseni naggasiilluni oqarpoq.

del på de sociale medier

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin