Navigate / search

Aaja Chemnitz Larsenip L11-imut atatillugu siullermeerinninnermi oqaasii – Kalaallit Nunaanni eqqartuussisarnermut inatsisip allanngortinneqarnissaa

Asseq: Inuit Ataqatigiit Folketingimi

Oqaatsit aninneqartut atuupput

Qujanaq oqaaseqarsinnaagama.

Inuit Ataqatigiinniit Kalaallit Nunaanni inatsisinik atuutsitsinermut tunngasut pitsanngorsaavigineqarnissaanni danskit Naalakkersuisuisa suliniuteqarnerat nuannaarutigivarput. Kalaallit Nunaanni inatsisinik atuutsitsinermut tunngasut ingerlaavartumik aaqqissuussamillu pitsanngorsarneqarnissaannik pisariaqartitsineq isertugaataanngilaq. Tamanna ukiuni makkunani peqatigiilluta sulissutigaarput, sulili naammasseqqajanngilarput.

Inatsisissatut siunnersuutip imaata ilai ukiut 8-t aamma 13-it matuma siornatigut Danmarkimi atuutsinneqalersimapput, aatsaallu siunnersuut manna aqqutigalugu Kalaallit Nunaanni atuutilersussaallutik. Immitsinnut aperisariaqarpugut: Pisinnaatitaaffiit aatsaat ukiorpaaluit qangiunnerini Kalaallit Nunaanni atuutilernerannut suna patsisaava? Tamanna Folketingimi allanngortissinnaagutsigu taamaasiussaagut, taamaattoqanngippammi Kalaallit Nunaanni inuiaqatigiit ineriartornerat kinguariartissavarput.

Taamaattumik Institut for Menneskerettigheder, Inuit Pisinnaatitaaffiinut Insitutimiit Naalagaaffeqatigiit inatsisaannik sukkanerpaamik suliarinninnissamut kaammattuut tapersersorparput. Inuit Ataqatigiinniit isumaqarpugut inatsisinik atuutsitsinermut tunngasut aaqqissuussaasumik qimerloorneqartariaqartut, assersuutigalugu inatsisinik atuutsitsinermut kommissioni aqqutigalugu. Kommissionimi tassani Danmarkimut naleqqiullugu Kalaallit Nunaanni inatsisit pisoqalisimasut, kiisalu inatsisissanut siunnersuutit pilertortumik naalakkersuinikkut suliarineqartarnissaannut aqqutissat suliarineqassapput. Taamaaliortoqanngippat Folketingimi pisanut Kalaallit Nunaannut tunngassuteqartunut kinguleruttuassaagut.

Inuit Ataqatigiinniit inatsissatut siunnersuut tunngaviatigut tapersersorparput, taamaattorli makkua oqaatigerusuppagut:

1.      Meeqqat kinguaassiutitigut kanngutsaatsuliorfigineqartarnerinut pinngitsuuisitsisinnaasut tamaasa tapersersorpagut inatsisissamullu siunnersuummi Killiliisamik – Naalakkersuisut kinguaassiutitigut atornerluineq akiorniarlugu periusissaannik nukittorsaanissamut tunngasut nuannaarutigalutigit. Uani meeqqat tamarmiusut tallimaraarterutaat atornerlunneqartarsimasut eqqarsaatigissagaanni, kinguuariinni utoqqaanerusunut atornerlunneqartarsimasunut naleqqiullugu affaannanngortitsisimaneq ilorraap tungaanut ingerlaneruvoq.  

2.     Immiussinerit, dna-tigut misissuinerit Kalaallit Nunaannilu Eqqartuussiveqarfimmi eqqartuussisut ataatsimik ilaneqarnissaat eqqartuussivikkoortitsinerni sukkanerusumik suliarinnittalernissamut qulakkeerinneqataassapput, tamannalu ujartorsimavarput. Taamaattorli inatsisissamut siunnersuummi matumani tamanna anguneqartussaanngilaq, eqqartuussivinnilu naapertuuttumik pineqarnerup pitsanngorsarneqarnissaanut suliniutissat amerlanerit aallarnerneqarneqartariaqarput.

3.      Inatsisissamut siunnersuut saqqummiunneqaqqaarmat immiussinissanut teknikkikkut atortorissaarutit inissinneqarsimanngillat, inatsisillu atuutsinneqalinnginnerani atortorissaarutinut tunngasut aningaasallu qulakkeerneqartariaqarnerat kaammattuutigaarput. Taamatuttaaq apersuinerni aammalu nutserisoqarpat immiussinerni periusissat pitsaasut nassaarineqartariaqarput, tassuunalu Institut for Menneskerettigheder upernaaq nalunaarusiaminni unammilligassanik arlalinnik tikkuaasimapput.

4.    Pinerlutsaaliuinermut Siunnersuisoqatigiit pisortatigoortut toqqarneqarnissaanni allannguut IA-miit tapersersorparput. Tunngavilersuutigineqartorlu assigalugu, Kalaallit Nunaanni Eqqartuussiveqarneq pillugu Siunnersuisoqatigiinnuttaaq tamanna pisariaqarpoq.  

5.     Kalaallit Nunaanni Pinerlutsaaliuinermut Siunnersuisoqatigiinni kiisalu Kalaallit Nunaanni Eqqartuussiveqarneq pillugu Siunnersuisoqatigiinni Illersuisuunerup aalaakkaasumik ilaasortaanissaanik inassuteqaat Inuit Ataqatigiinniit tapersersorparput, suliassammi naammassiniarneranni illersuisoqarfiup peqataanissaa pingaaruteqarpoq.

Kiisalu Kalaallit Nunaanni Politiini pinerlunnerit inunnut ulorianartorsiortitsisut pinaveersaartinnissannut piffissamik aningaasanillu immikkoortitsisoqarnissaa isumaqarfigaara.

Print Friendly, PDF & Email