Aaja Chemnitz Larseni issittumi komitémi nunat assigiinngitsut sinnerlugit inatsisartuni siulittaasunngorpoq

Kalaallit Nunaannit folketingimi ilaasortaq Aaja Chemnitz Larseni unnummut nunat assigiinngitsut sinnerlugit komitémi Standing Comittee of Parliamentarians of the Arctic Region (SCPAR)-imi, ulluinnarni aamma Issittumi Inatsisartunik taaneqartartumi siulittaasutut nutaatut toqqarneqarpoq.

Taamaalilluni Kalaallit Nunaat Issittumi ineriartornerup eqqartorneqarnerani pingaaruteqarluinnartumik inissisimalerpoq.

Komité una immikkooruteqarluinnarpoq, ilami issittumi inatsisartut tamaasa katersortarfigimmassuk toqqaannartumillu sumiiffimmi ineriartornissamut pisariaqartitat eqqartorneqartarlutik. Issittumut soqutiginninneq annerpaaffimminiippoq uannut suleqatinnullu nunanit assigiinngitsunit arfineq-marlunneersunit pisussatut inissisimalersitsilluni, tassaavugummi eqqissinermut, allanngujuissusermut ineriartornermullu Issittumi sulissuteqartussat. Sammisat taakku pineqartillugit komité una pingaaruteqarluinnarpoq, uangalu ineriartornissamut nuannersumut siuttuunissannut qilanaarpunga pingaarnertullu qullersamit oqaatsinik oqimaalutaallaqqissutut sulisussaallunga. Piffissami tulliuttumi Issittumut samminnillunga qulaanit sulinissannut periarfissinneqarnera assorujussuaq tanngassimaarutigaara, Aaja Chemnitz Larseni oqarpoq.

Ukiut arfinilinngulersuni Folketingimi komitémi sinniisuusarsimavunga maannalu siulittaasutut sulilernissara uannut tatiginninnermik takutitsinerulluni. Issittumut komitémi sulinera Kalaallit Nunaat sinnerlugu Danmarkimi sulininnut alliliinertut isigineqassaaq, taamaalillunga aamma Issittumi ineriartortitsinermut oqallinnermi sunneeqataanissannut periarfissamik ajunngilluinnartumik tunineqarlunga. Suliffik Kalaallit Nunaannut Danmarkimullu eqqartugassanik pingaartunik ammaassisarnissamut periarfissiinissamut qulakkiisuuvoq. Sulilernissannut qilanaaqaanga, Aaja Chemnitz Larseni nangilluni oqarpoq.

Ukiuni makkunani Issittut assorujussuaq ukkatarineqarpoq, tamannalu qaangiunnissaa ilimanaateqarnani. Issittumi komitémiittut nunanit assigiinngitsunit inatsisartut qinikkat Issittoq pillugu pimoorussillutillu ilisimasallit toqqaannartumik oqaloqatigiissuteqarsinnaasut sumiiffiup ataatsimut ineriatornissaanut sunniuteqarsinnaanermik qulakkeerinnipput. Inatsisartut tungaatigut nunat assigiinngitsut akornanni suleqatigiinnissamut pisariaqartitsineq assigiiffinnik pisariaqartitanillu periarfissanillu assigiinngiffinnik ilisimasallit ukiuni tullerni isumaqarneruleraluttuinnassapput. Piffissalernera komitémilu suliap isumaa piffissap ingerlanerani annertusiartuinnarsimavoq, tamannalu Kalaallit Nunaannut Danmarkimullu periarfissarpassuarnik ammaassisuulluni.

-Issittumi siunnersuisooqatigiit eqqartortagaat issittumi naalagaaffinnut atanngitsunut ilaagaluartut geopolitikkimillu sinaakkuserneqarsimagaluartut Issittumi suliassanut tunngasinnaasut, Issittumi komitémi toqqaannarnerusumik issittumi inuit inuunerannut suliniuteqartuupput. Tamanna nukittoqqutigaa, suliassallu assut isumaqalersillugit. Politikkimi sulininni inuit Issittumiittut inuunermi atugaat ajunnginnerusut pilersikkusuttarpakka, maannalu suliannut taakkununnga pitsanngorsaanissannut pingaaruteqarluinnartumut peqatigiiffimmi suliarisinnaanngussallugit, Aaja Chemnitz Larseni naggasiilluni oqarpoq.

Tunuliaqutaa:

Komité 1993-mi pilersinneqarpoq naliginnaasumillu issittumi naalagaaffinnit arfineq-pingasunit ilaasortamik ataatsimik toqqakkamik ilaasortaasoqartarluni. USA, Canada, Rusland, Danmark/Grønland/Savalimmiut, Sverige, Norge, Islandimi aamma Finlandimi immikkut sinniisoqarpoq. Taakku saniatigut EU-mit sinniisut, Vestnordisk Råd-imit ilaasortat, Nordisk Råd-imit ilaasortat Issittumilu nunap inoqqaavinit sinniisut aaliangersimasut ilaallutik. Komitémi Issittumi inuunermut pingaartumik sunniisartut ukkatarisarpaat: Silap pissusaata allanngoriartornera, nunap inoqqaavisa pisinnaatitaaffii, nunap atortulersugaanera, digitaliseeriineq, ilinniarneq inuussutissarsiornermilu ineriartorneq, il. il.

Ilaasortat ukiumut pingasoriarlutik sisamariarlutilluunniit naapittarput. Ukioq allorlugu ataatsimiinneq sivisunerusoq ingerlanneqartarpoq. Ataatsimiinnermi Arktisk Råd-imit innersuussutit ataatsimoortut inissinneqartarput Issittumilu naalakkersuisut eqqartorneqartarlutik. Covid-19 peqqutigalugu ataatsimiinnissat 14-nissaat kinguartinneqarnikuuvoq, digitalikkullu maanna ingerlanneqassalluni. Komitémi ataatsimut naapinnissap tullia pilersaarutit malillugit Nuummi, Kalaallit Nunaanni, ingerlanneqassaaq – septembarimi 2022-mi ingerlanneqarnissaa ilimagineqarluni.

del på de sociale medier

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin