Navigate / search

Aaja Chemnitz Larsen-p naggataarutaasumik oqaaseqaataa

Aaja Chemnitz Larsen-p naggataarutaasumik oqaaseqaataa
Aaja Chemnitz Larsen-p naggataarutaasumik oqaaseqaataa

Ukioq Folketingimi suliffigisarput siulleq naalivippoq aammalu periarfissilluta ukiup ingerlasimaneranik kingumut naliliilaarnissatsinnut. Kalaallit isaannit isigalugu kingumut qiviariarfigisassagut ajunngitsutut nalilersinnaasagut ikinngeqaat. Naalakkersuisut pilersinneqalermata Statsministerimit nunani avannarlerni qinikkat aggersarneqarput, tamatumanili ujartuiffigineqarluni Naalagaaffeqatigiinneq pineqartillugu ilumut naalakkersuisunngortitsiniarnerni tunuliaqutaasinnaanersugut. Inuit Ataqatigiit tungaanniit pingaartitagut ikinngeqisut ilanngussuuneqarsimapput, taakkuli Nunatsinnik kalaallillu tungaanut suliniuteqartarnerni toqqammaviullualersimallutik. Tamanna assut iluarisimaarnarpoq. Iluarisimaarnarpoq nunat atlantikup avannaaneersut qinigaasortaat isumasiorneqarsimammata, aammalu oqariartuutigisagut tusaaniarneqartarsimammata. Soorunalimi nunatsinnut tunngassuteqartut uagut ilisimasaqarfigineruagut. Ilisimavarpullu naalakkersuinikkut sulinermi oqaatsit kusanartut atorniarneqariarlutik, piviusunngortitsiniarnerni malinniarnissaat ajornakusoortinneqarnerusarnerat.

Inuiaat toqqissisimasut

Suleqatigiinnikkut naalagaaffeqatigiinnerup iluani nukittorsaallutali ineriartortitsisussaavugut. Folketingimi akisussaaqatigiippugut aammalu nunatsinni ineriartortoqarnissaa siunertaralugu ineriartortitseqatigiittussaalluta – ingammik oqartussaaffinni 32-usuni, suli Danmarkimit akisussaaffigineqartuni. Oqaluuserigaani eqqartuussiveqarnerup nukittorsaavigineqarnissaani politiit kommunefogidillu atugarisaat pitsaanerulersinneqartariaqarnerat, imaluunniit nunatta illersorneqarnikkut isumannaanerusumik inissisimalernissaa, tamatumani aamma isigineqassapput inuit piginnaasaasa atorluarneqarnissaat. Aamma eqqartuiffigigaani nunatsinni Illersornikkut siuttoqalersinnaanera, apeqqutit tamakku tamarmik pingaaruteqarput. Tamatumani pineqarput inuiaqatigiinnut kiffartuussisussat toqqissisimanerulernissarput siunertaralugu ilinniartitaanerit piginnaasanillu qaffassaanerit. Qanoq iliorluta nunatsinni najugaqarfigisami qanilaassuserlu aqqutigalugu eqqartuussisoqarsinnaanera aqqutissiuutissarsiuuniarsinnaavarput, tamatumani pineqarpat inuussutissarsiutigalugu eqqartuussisoqarnissaa kissaatigisimagutsigu. Tamanna piviusunngortikkuminaattuuvoq, taamaattumillu tunuarsimaarnata periusissanik eqqartueqatigiittariaqarluta, taamaasillunilu nunatsinni piffinni periarfissat aamma inuussutissarsiutigineqarsinnaanerat eqqartorneqarsinnaaqullugit. Meeqqat inuusuttuaqqallu nunatsinni sumiikkaluarunik toqqissillutik peroriartorsinnaasariaqarput, inuttullu illersorneqarnissartik sumiikkaluarunik angusinnaajuartariaqarlugu.

Inuit Ataqatigiinnit piareersangaatsiareerluta innuttaasut nalunaarsorneqartarnerat pillugu nutaamik inatsisiliortoqarnissaanut qaqilersueqataasimavugut, inatsillu ungasinngitsukkut nunatsinni atuutilersinneqarsinnaalissalluni. Nunatsinni qarasaasiatigut nalunaarutit pillugit inatsiseqarsimannginnera aaqqiivigineqartussanngorpoq, taamaasilluni Datatilsyn-i siunissami nunarput pillugu nalunaarusiortartussanngussalluni. Nunatsinni innuttaasut nalunaarsorneqartarnerat pillugu inatsisissaq danarkimiit ukiunik 15-nik kingusinaarnerusumik atuutilersinneqassaaq, taamatullu pisoqartarnera ajoraluartumik takornartarinngilarput, inatsisimmi ikigisassaanngitsut aatsaat kingusiinnakkut nunatsinnut atuutsitinnialerneqartarmata. Tamatumani pineqarput oqartussaassuseqarfinni danmarkip suli tigummisaani inatsisiliortarnerit. Tamanna aamma takuarput Meeqqat pillugit inatsisip 1962-meersup allanngortinneqarsimannginnera. Massakkullu Inuit Ataqatigiinnit kimigiisernerput toqqammavigalugu nutarsarneqartussanngorpoq. Taamatut immikkoortitsisoqartarnera tamaanga killeqartariaqalerpoq, tassami danskit naalakkersuisuisa danskit inatsisaat nutaat atuutilerfii toqqammavigalugit nunatsinni kajaallaasitat atuutilersinneqartarnerat tuavisaarunnerusalertariaqaramikkit.

Ineriartorneq atugarissaarnerlu

Kalaallit Nunarput suli ineriartortuarsinnarpoq, taamaattorli aningaasarsiornikkut suli pitsaanerusumik ineriartorsinnaanissaa pisariaqartinneqaleriartorluni. Anguniagassaq tassaavoq ineriartortitsineq atugarissaarnerlu tamannalu aqqutigalugu kinguaariit tulliuttut ilinniarnissamut, isumannaatsumik peroriartornissamut peqqissuunissamullu periarfissaqarsinnaaqullugit. Atugarissaarnerunissaq siunertaralugu atugarissaarnikkut ineriartortoqartuarnissaa aammalu nungusaataanngitsumik ineriartortitsisoqartuarnissaa pingaaruteqartuuvoq. Ineriartorneq atugarissaarnerullu anguniarnerani tassaavoq aningaasarsiornikkut oqimaaqatigiissitsiniarnissaq aammalu ukioq 2040 tikillugu pilersaarusiorluarnissaq, taamanikkussamut isumannaatsumik atugaqarnissaq aqqutissiuuneqarsinnaaqullugu. Aningaasarsiornikkut oqimaaqatigiissumik ingerlatsineq angussagaani pisariaqarpoq aaqqiiniartuarnissaq aaqqissuusseqqinnerillu, soorunalimi aamma ajunngitsumik ineriartortoqarnissaa aqqutissiuuniarneqartuartariaqarluni. Inuit Ataqatigiit tungaanniit tikkuarneqarsimavoq ineqarnikkut, akileraartarnikkut atugarissaarnerullu tungaasigut aaqqissuusseqqittoqartariaqarnera. Tamakkuli suli piviusunngortinneqanngillat.

Inuit Ataqatigiit tungaanniit isumaqarpugut nunatsinnit ineriartortitsinissamut periarfissat assigiinngitsut piviusunngortinniartariaqartut. Naammanngilarmi uranip naassaanngitsutut isiginiarneqarnera. Inuit Ataqatigiit tungaannit aatsitassarsiornikkut ineriartortitsisoqarnissaa anguniarusoqaarput, taamaattorli uranimik piiaanissaq nioqquteqarnissarlu akerleralutigu.

Nunatsinni ineriartortitsineq inuussutissarsiornikkut ineriartortitserusunnermit aallaaveqartinneqartariaqarpoq. Tamatumani suliffissanik nutaanik pilersitsiniarnissaq pingaarnersaalluni. Nunanit allanit suliffissaqarnikkut aningaasaleerusuttut kajumissaarneqarsinnaapput soorlu issittumi aningaasarsiornikkut aningaasaateqarfimmik pilersitsinikkut aningaasaliinerusalernissaanik. Tamannami Inuit Ataqatigiinnit utikattaartuarparput. Naalakkersuisut pilersaarutigivaat tamanna pillugu ukiamut saqqummiussaqarniarlutik, tamannali Inuit Ataqatigiit tungaanniit qilanaarutiginnitsuunngilarput.

Issittup isigineqarluarnera nunatsinnut iluaqutaasariaqarpoq

Nunat assigiinngitsorpassuit Issittumik soqutiginninnerat aamma nunatsinnit assigiinngitsutigut iluaqutiginiarneqartariaqarpoq. Pingaaruteqarpoq issittumi ilisimatuussutsitigut sulinerup isiginiarneqarnerulernissaa. Tamakkuli suliat issittumi najugalinnut iluaqutaasussanngorlugit siaruarterneqartariaqarlutik. Pissutsit pissusiviusut toqqammavigalugit ingerlatsiniartariaqarpugut, tassami silaannaap kissatsikkiartorneratigut Issittumi periarfissat assigiinngitsorpassuartigut allanngoriartortinneqarmata. Kalaallit Nunaat issittumi ilisimatuussutsitigut suleqataaginnarani ilisimasanik katersueqataasariaqarpoq. Periarfissanut ilaavoq ”Arctic Innovation Hub”-imik (Issittumi ineriartortitsinermik isumaliuuteqartartunik) pilersitsisoqarsinnaanera. Tassani isummat assigiinngitsut ineriartortinneqarlutillu ilisimatusarfigineqarsinnaapput – inuussutissarsiornikkut alloriarnissanik tikkuussiffiusinnaasut.

Pituffimmi kiffartuussinissamik isumaqatigiinniarnerit naamassiniarneqaleruttorput. Inuit Ataqatigiit tungaanniit ernummatigaarput amerikkarmiut suliffiutillit unammilleqataanissamut periarfissinniarneqarnerat. Tamanna illersornissamut isumaqatigiissummi periarfissaavoq, pinngitsaaliissutaananilu tassani sulisuusut Nunatsinnut akileraartartussaanissaat. Tamanna annertuumik nunatsinni aningaasarsiornikkut kinguneqarluttussaassooq, tassami nunatsinni akileraartarnikkut isertitaasartut 10%-ii Pituffimmi sakkutooqarfimmeersuusarmata. Inuit Ataqatigiinnit naatsorsuutigivarput siunissami suliarinnittussarsiortarnissani minnerpaamik anguniarneqartassasoq Pituffimmi sulisuusut nunatsinnut akileraartussaatitaasarnissaat, tamatumali saniatigut ilinniarfissatigut periarfissat kalaallinut ammatiinnarneqarnissaat.

Kalaallit folketingimi ilaasortaatitaat isumaqatigiinniaqataasassapput

Naalagaaffeqatigiinneq eqqartorneqaleraangat danskit nunattalu naalakkersuisusa suleqatigiittarnerat eqqaaneqallattaasarpoq. Taamaattorli isiginiarnerusariaqarparput nunarput pineqartillugu Inatsisartut assigiinngitsutigut akuutinneqartarnissaat. Ataasiarata misigisarsimavarput naak danskit naalakkersuisuisa neriorsuutigisarsimagaluaraat nunatsinni Inatsisartut nunatsinnut tunngasutigut pisoqassatillugu tusarniaavigineqaqqaartarnissaat tamannali pisassasoq apeqqutit Folketing-imi suliarineqaqqaartinnagit. Tamatumanilu periuserineqartartoq ileqqupalaajuvoq, namminersorneq pillugu inatsisimut naapertuutinngitsoq. Ileqqupalaaq tamanna folketingi suleqqilerpat nangeqqinneqartariaqanngilaq.

Inatsisit tunngaviusut naapertorlugit Folketingimi ilaasortat tamarmik assigiimmik piginnaaneqarlutillu pisinnaatitaaffeqarput. Danmarkip nunatsinni oqartussaaffiit 32-t suli nunarput sinnerlugu oqartussaaffigimmagit, pissusissamisoorpoq nunarput pineqartillugu nunatsinnit folketingimi ilaasortaatitarineqartut partiit akornanni isumaqatigiissuteqannginneranni tusarniaavigineqaqqaartarnissaat. Tamanna politikkikkut pisussaaffinnik isumaginninnermi naapertuunerpaassaaq isumaqarluartoq. Tassami uagut Issittumi nunatsinnullu tunngasutigut ilisimasaqarnerpaavugut, taamaattumillu apeqqutini nunatta pineqarfiini issiaqataasarnissarput pissusissamisooraluarluni. Taamaattumik nuannaarutiginngitsoorsinnaanngilara nunatsinnit folketingimi ilaasortaatitarisat aningaasat pillugit isumaqatigiinniartarnernut tapitartuuniarneqalersaarmata. Alloriarneq tamanna oqaluttuarisaanermi pingaaruteqaanarani pitsaasumik alloriarnerussaaq.

Inuit Ataqatigiit nammaqatigiinneq, naapertuuttumik aaqqiiniarusussuseqartumillu isiginnilluni nunatta ineriartortinneqarnissaa pingaartippaa. Tamatumanilu danmarkip suleqatiginissaa pissusissamisoortuulluni. Tamatta nunagisavut pillugit suleqatigiittariqarnitsinnut ersiutaavoq. Qilanaarpugut folketingip ukiamut sulileqqinneraniit pissarsiaqarfiulluartumik suleqatigeeqqilernissatsinnut.

Qujanaq oqaaseqarsinnaaninnut.

Print Friendly, PDF & Email