Navigate / search

Aaja Chemnitz Larsen-ip oqalugiaataa, 2020-mut aningaasartuutissanut inatsimmut suliarinninneq siulleq

Foto: IAFolketingimi

Oqaatsinut qujanaq.

Inuit Ataqatigiinnit aningaasartuutissanut inatsisissamut isumaqatigiinniarnernut ilaasarnerput nuannaarutigaarput. Tamanna pissusissamisoorluinnarpoq. Siunissami neriuppugut folketingimi partiini ilaasortat allat naligalugit inissisimasalerumaarluta – soorlu Folketingimi isumaqatigiilernissanut isumaqatigiinniarnernut ilaasalernissarput neriuutigalugu. Ullumikkut ulloq oqaluttuarisaanermut ilanngunneqartussanngorpoq. Siullermeerluta inooqatigiinnut tunngasunut isumaqatigiinniarnernut ilaavugut. Tamanna nuannaarutigeqaarput. Naligiissinneqarnerli maluginngilarput paasitinneqaratta aaliangeeqataanata peqataaginnarsinnaalluta tamannalu iluamik itisilerneqarnani. Suli ataqqineqarnerunissarput naligiissinneqarnissarpullu sorsuutigivarput. Immitsinnut pinnata Nunarpulli pillugu.

Ineriartornissamut aningaasat ingerlatsinernut atorneqassanngillat

Naalakkersuisunik nutaanik peqaleraangat pingaartitat sulinermullu periaatsit nutaat takkuttarput. Nuannaarutigaarput suli aningaasartuutissanut isumaqatigiinniarnernut ilaasinnaagatta. Ajoraluartumik naalakkersuisut nutaat eqqaasittariaqarnikuuagut aningaasartuutissanut isumaqatigiinninarnernut ilaasarnigut Atlantikup avannarpasissuanut agguagassanut tunngasunut killeqartariaqanngitsut. Aningaasat agguagassat naalakkersuisunit talerperlermeersunit pilersinneqarnikuupput Naalagaaffeqatigiinnermullu ineriartornissamut ingerlanneqarnissaat pilersaarutaanikuulluni. Tassani aamma Naalagaaffeqatigiit pillugit filminik pisimasuinnik tunngavilinnut aallakaatitassianullu taakkununnga tunngasunut ingerlatsisoqarnissaa pilersaarutaanikuugaluarpoq, soorlu aamma ilinniartut akornanni paarlaateqatigiinnernut allanullu suliniutinut ajunngitsunut ingerlasussaanikuullutik, pilersaarutillu taakku Inuit Ataqatigiinnit tapersersorneqarnikuupput.

Naalakkersuisut nutaat aningaasat agguagassat 15 mio. koruuninit 20 mio. koruuninut qaffannikuuaat. Tamanna killiffik ajunngilaq. Tamanna ajunngitsumut ingerlaneruvoq. Atlantikulli avannarpasissuanut aningaasat agguagassat ingerlatsinermut ineriartortitsinissamut unissutaasussaanngillat. Atlantikup avannarpasissuanit aningaasat agguagassat suliassanut nutaanut pisariaqartunullu naalagaaffiup akisussaaffigisaanut Kalaallit Nunaanniittunut killilerneqartussaanngillat. Naalagaaffiup akisussaaffii eqqarsaatigissagaanni ataatsimullu paaseqatigiilluta Kalaallit Nunaanni ajornartorsiutinut takunnissinnaanitsinnut sanilliutissagaanni equngasoqarpoq.

Assersuut immikkoortitsinermik ersarittumik takutitsisoq tassaavoq Kalaallit Nunaanni, Danmarkimi Savalimmiunilu naalagaaffimmi atorfilinnik immikkoortitsineq. Isumaqatigiissutigisinnaavarput politiit qanoq pingaaruteqartigisumik ilaatigullu inuunitsinnut apeqqutaasumik tamatsinnut sullissisarneri. Danmarkimi Savalimmiunilu politiitta suleqataat assigiimmik akissarsiaqarput. Taakku Kalaallit Nunaanni suleqataat assinganik akissarsiaqanngillat. Naalakkersuisunit paasitinneqarnikuuvugut kalaallinut politiinut akissarsianik qaffaarusukkutta Atlantikup avannarpasissuanit aningaasanit agguagassanit tigusissasugut.

Taamaaliornermi iipilinik pærinillu akulerussinerup assigiinnassavaat. Ingerlatsinermut aningaasat ineriartortitsinermut atorlugit.

Isumaqatigiinniarnernut ilaaleraangatta naluneq ajorparput akisussaassusermik takutitaqassalluta. Pingaarnersiueqataarusuppugut naalagaaffiilli suliassamik taamatut tusaajumannginnera – tassa sulisuminnik ileqqorissaartumik naligiimmillu suliaqannginneri – soorlu aamma ineriartornermut aningaasanik atugassanik matooraaniarneri ingasappallaaqaat.

Inuit Ataqatigiinnit aningaasartuutissanut inatsimmut pingaarnersiuinermi pingaartinnerpaasat pingasut 

Inuit Ataqatigiit aningaasanut inatsimmut isumaqatigiinniarnerni pingaartinnerpaasaanni suliassat pingasut pingaartinneqarnerunikuupput: Kalaallit Nunaannit meeqqanut inuusuttunullu atugarliortunut ikiuinissaq, politiinut isertitsivinnilu politiinut naligiimmik akissarsiaqartitsilernissaq Kalaallit Nunaannilu ilisimatuutut misissuinerit amerlinissaat.

Siullermik inersimasut sulisut meeqqanut kinguaassiutitigut atornerlunneqarsimasunut suliassaminnik ataqatigiissaarilluarnerunissaat pingaaruteqarpoq. Inuit Ataqatigiit Kalaallit Nunaanni kommunini meeqqat illuinik sanasoqarnissaa sulissutigivaat. Taamaaliornermi meeqqat inuusuttullu atugarliortut Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu pisortaqarfinni utertinneqaqattaarnissaat unitsinneqarsinnaavoq. Meeqqat atornerlunneqarsimasut soorunami ikiorneqartariaqarput. Meeqqat illuini ingerlaannaq misissuinerit, ikiuinerit meeqqanillu videukkut killisiuinerit ingerlanneqapallattarsinnaassapput. Sukkanerumik sulinermi atornerluinerit pinaveersaartissinnaavagut. Ullumikkut meeqqat pingasuugaangata ataaseq atornerlunneqarsimasarpoq. Taassumallu malitsigisaanik angajoqqaatut piginnaasat pitsanngorsarneqarnissai pisariaqartutut nalilerparput. Kalaallit Nunaanni inooqatigiinni suliassani 80 millionit koruuninit tunniussiffiusimasunit meeqqanut illuliornernik angajoqqaatullu piginnaasanik qaffassaanernut ingerlasoqartariaqartoq isumaqarpugut.

Kalaallit Nunaanni politiit Tasiilami kinguaassiutitigut atornerluinermut tunngasumik nalunaarusiaat nutaasumik pingaaruteqartumillu paasisaqarnissatsinnut iluaqutaasimavoq. Oqallinnermik pisariaqartumik pilersitsivoq. Inuit Ataqatigiinnit maanna aningaasanik agguagassanut oqallinnerni suliassatut tulliuttutut nuna tamakkerlugu paasisaqarnissamut ingerlanissaq pissusissamisoorsoraarput. Maannakkut qujanartumik Tasiilami ajornartorsiutit suunersut paasinikuuagut, nunalli sinnerani qanoq ippa? Qanorluunniit Tasiilami pisut sakkortutigigaluarpata ajoraluartumik ajornartorsiutit ilaannaaniipput. Meeqqanut inuusuttunullu kinguaassiutitigut atornerluisarnerit nunap sinnerani 73%-it Tasiilap silataani pisarput. Uagut isumaqarpugut Tasiilami nalunaarusiaq nuna tamakkerlugu atorneqartariaqartoq. Nuna tamakkerlugu naliliisinnaagutta sumi inooqatigiinni ilanngussisoqartariaqannginnera paasissagaluarparput suliassagullu taamaasilluta pingaarnersiorlugit aallartissinnaassallugit.

Akissarsiat suliallu naligiit

Politiinut naligiimmik akissarsiaqalernissamut sulissuteqarusuppugut. Politiit najugaqavissut ilinniartissallugit, sulilersissallugit Nunatsinniiginnarnissaallu qulakkiissallugit pingaartipparput ass. piorsarsimassutsikkut oqaatsillu tungaatigut tapersiissutigisinnaasaat eqqarsaatigalugit. Danmarkimit politiit tikittartut 40%-it sinnerlugit 2016-imili amerleriarnikuupput maannalu politiinik pissarsiornernik Kalaallillu Nunaanniiginnarnissaannut suliaqarnernik ulikkaalernikuulluta.

Isertitsivinnili ajorneruvoq. Isertitsivimmi nutaami Nuummiittumi isertitsivimmi politiitut sulisuni 63%-it ilinniartuupput. Taakku saniatigut tusartarparput isertitsivimmi sulisut parnaarussanik ersillutik allaffimminnut imminut mattuttariaqartarsimasut. Parnaarussanut piumasaqaatit isertitsivinnut politiinut piginnaasanut tulluutinngillat. Qaffasinnermik ilinniarnerit, ilinniaqqinnerit isertitsivinnilu politiinik Nunatsinniiginnarnissamik sullissinissaq pingaaruteqarpoq, taamaanngippat pinerluttunik isumaginnittoqarfipput ajalusuussaaq. Nuummi isertitsivimmik nutaamik aningaasaliinerujussuugaluartoq sulisussaaleqineq pissutigalugu immikkoortortaqarfinnik matooraanerit kingunerisaraat takusarpagut. Isertitsivinni politiit unittarnerminnut nammineerlutik aningaasarsiatik peqqutitut pingaarnertut taasarpaat oqartarlutillu naalagaaffimmi atorfilittut akissarsialuppallaarlutik. Akissarsialungaaramik allaat ineqarnermut tapiissutinik qinnuteqartariaqartarput aningaasaqarnertik atatiinnarusullugu. Naalagaaffiup iluani atorfillit taamatut piinnarneri assut kanngunarpoq.

Najugaqavissunik amerlanernik politiitut ilinniarsimasunik peqalernissarput anguniartariaqarparput – politiini aamma isertitsivinni politiini. Tassani akissarsiani nikinganerujussuaq aporfiusarpoq Folketingimilu aaqqissinnaavarput – piumagutta.

Amerikkarmiunik najuuttoqarneq – Kalaallit Nunaanni allannguineq? 

Kalaallit Nunaat nunani assigiinngitsuni nalunnginneqarlualernikuuvoq. Ullumikkut Amerikamit aallartitat arlallit tikinnikuupput. Kalaallit Nunaanni amerikkarmiunik najuuttoqartalernera allannguutaasinnaavoq ataatsimullu paasisariaqarparput qanoq isilluta Kalaallit Nunaat, Danmarki USA-lu atassuteqaqatigiikkusunnerluta. Taassuma ataani Naalagaaffeqatigiit qanoq iliorusunnersut apeqqutaavoq. Pisoq naligiinnerusumik isumaqarnerusumillu atassuteqalernissamillu ammaasinnaavoq. Tamatta nunani avannarlerni eqqissisimasumik inoorusuppugut, nunat inoqqaavinik pisinnaatitaassusermik sulissuteqarusulluta nunanilu allani issittuni siuttuulluta mutiusumik inuunerput maligassatut isigitikkusullugu. Suliami tassani suleqatigiittussaavugut Danmarkilu Kalaallit Nunaat ilagalugu akisussaaffini ataqqisussaallugu. Ilisimatuutut misissuinerit amerlanerit, sumiiffimmi paasisat amerlanerit aaliangiinissamullu ilisimasalittut aaliangiisinnaanermik tamanna pisariaqartitsivoq. Taamaammat Kalaallit Nunaanni nunani issittuni ilisimatuutut misissuinermut annertunerusumik pisariaqartitsineq toqqarnikuuarput.

Print Friendly, PDF & Email