Navigate / search

Aaja Chemnitz Larsen-ip (IA) ammaanersiornermi oqaaseqartartup oqallissaarutaa

Aaja Chemnitz Larsen-ip (IA) ammaanersiornermi oqaaseqartartup oqallissaarutaa
Aaja Chemnitz Larsen-ip (IA) ammaanersiornermi oqaaseqartartup oqallissaarutaa

Ammaanersiornermi oqaaseqartartup oqallissaarutaa

MF Aaja Chemnitz Larsen

Sisamanngornermi 6. oktober 2016

Oqaaserineqartut nuannaarutaapput.

Kingullermik ammaanersiornermi Naalagaaffeqatigiinneq oqallisigineqarpoq. Oqallissutaasuartuusoq. Taannatoqaq, eqqartussalluguli pisariaqarluinnartuartuusoq. Namminersornermi inatsisip aallaqqaasiutaanni allassimavoq, naligiissitaanerup imminnullu ataqqeqatigiinnissap Danmarkip Kalaallillu Nunaatalu akornanni inatsisip anguniagarigaa. Ajoraluartumilli isumaqarpunga tamatigut tamanna piviusuunngitsuusoq, Kalaallit Nunaata Danmarkillu akornanni. Isumaga erseqqissalaarlara.

Kalaallit Nunaat pillugu Folketingimi annerusumik ilisimasariaqakkat

Ukiuni kingullerni Danmarkimi naalakkersuisut Kalaallit Nunaat tikeraassallugu assut soqutigisimavaat, ministerit arlallit tappavaniissimapput, aammalu Folketingimi ataatsimiititaliat (Grønlandsudvalg, Retsudavalg (eqqartuususoqarnermut) aammalu Forsvarsudvalg(Illersorneqarnissamut) Kalaallit Nunaanniissimapput. Angalanerup siunertarivaa Kalaallit Nunaat pillugu kiisalu Nunatsinni pissutsit paasisaqarfiginerunissaat. Kalaallit Nunaanni folketinngimi ilaasortatut kisiartaallunga ataatsimiititaliat angalaneranni ilaavunga, nuannaarutigivaralu angalanerit piviusunngormata. Isumaqarluinnarpungami, immitsinnut paaseqatigiinnerput annerulissaqisoq.

Ukiamut ataatsimiititaliat taakkua pingasut angalanerminnik paasisatik malitseqartissavaat. Massakkummi paasereerparput, Illersorneqarnissamut ataatsimiititaliap piareersaarusioraa, Nunat immallu Avannarliit issittumiittut (Arktis) tusarniaaffigalugit ataatsimiisitsiniarpaluttut. Taamatuttaarlu Eqqaartuussisoqarfinni ataatsimiititaliap eqqartugassat aalajangersimasut ataatsimiititaliami eqqartorniarpaat. Neriuutigivara folketingimi ilaasortaaqatima, Nunarput pillugu ilisimaligaat nutaat aammalu Nunatsinni pissutsit pillugit paasisaat politikkikkut nutaanik iliuuseqarnermik naammassisaqarnernnillu kinguneqarumaartut. Tamannalumi pisariaqarluinnartuuvoq.

Inuit Ataqatigiit Folketingimi atuuffia/suliaa.

Folketingimi Kalaallit Nunaat pillugu suliniarneq aammalumi Nunat Avarnnarliit Killiit parti-ini ajornarnerungaarpoq qallunaat parti-inut sanilliullugu. Uffalu Grundlovimi prg 28-imi allassimagaluartoq, Nunani Avannarlerni Killerni ilaasortat folketingimi ilaasortaasut qallunaallu ilaasortaaqatigut naligiilluinnarluta. Ilumoortorli allaavoq.

Politikkikkut anguniagaqaraanni naluneqanngillaq, ataatsimiinnerni nerrivimmi issiaqataasariaqaarneq. Ullumikkulli piviusoq imaappoq, Nunani Avannarlerni Killerni partiit isumaqatigiinniarnermi anguniagaqarnernilu ataatsimiinnerpassuarni ilaatinneqarneq ajormata, uffalu Kalaallit Nunaat Savalimmiullu ataatsimiissutigineqaraluartut. Assersuutigalugu, Illerssorneqarnissaq, Kriminalforsorgi aammalu Politiit pillugit aalajangiiniarluni ataatsimiinnerni ilaatinneqarneq ajorpugut.

Ataatsimut isigalugu eqqarsaatersornarpoq pakatsinangaarlunilu, kalaallit folketingimi ilaasortat ilisimasaat iluamik atorluarneqaanngimmata. Uani nersualaarlara, Aningaasaqarnermut ministeri Claus Frederiksen, ukioq-manna IA-mit inanneqarnini malillugu, Nunani Avannarlerni Killerni ilaasortat aningaasaqarniarneq pillugu aalajangiiniarluni oqallinnermi ilaatimmatigut. Alloriarneq ilorraap tungaanut. Ministereqarfinnulli allanut amerlanernut qiviaraanni nassuerutigisariaqarpoq, suli anguniakkat ungasinnersuat.

Inatsisit nutaanngitsut

Maani Folketingip ataatsimmiittarfiani inatsisiliortuuvugut, taakkualu Kalaalllit Nunaanni inuit inuunerannut sunniuteqartarput. Inatsisit amerlasuut, Danmarkimut sanilliukkaanni ukiunik 5-15 kingulliullutik nutarterneqartarput, taamatullu kunngikormiut pillugit peqqussut/aalajangersakkat – tamatiguunngitsoq –

Nunatsinnut Inatsisartunut nassiunneqartarpoq oqaaseqarfigeqqullugit. Uagut Nunatsinni akisussaaffeqarpugut nammineerluta qinnuteqarsinnavugut inatsisit nutarternissaannik kissaateqarnissamik. Taamaasiorsinnaakutsoorpugut. Qallunaalli naalakkersuisa nalinginnaasumik nakkutigisariaqarpaat inatsisiliornerup iluani pineqartut 32-iusut, Danmarkip Nunarput sinnerlugu suliassani, soorlu, Ilaqutariit iluanni inatsit, Inatsiseqarmermut, kiisalu Illersornissaqarfik ullutsinnut naleqquttumik inuiaqatigiinnilu nutartikkani naleqqussagaajuarnissaat.

Nunnatsinnut nuussineq

Aammattaaq pissusissamisuussaaq, naalakkersuisut akornanni Naalakkersuisoqarfinni ataatsimiinnerni pilersaaarusiortarfimmi Nunatsinnut nuussinissanik eqqartuinissaq. Kalaallit Nunaanni politiit suliarisaasa ilagivaat suliffeqarfinni qangatut suleriaatsit nutaanngilinikorujussuit, soorlu ataataasunik katissimanngitsunik anaanaasumut meeraannullu qanoq inuunerannik/pissuseqarnerannik killisiuineq, allallu suliassat allaffissornermut tunngassut. Pitsaanerussagaluarpoq suliat tamakkua innuttaasunut aammalu kalaallinut inuiaqatigiinnut, Nunatsinni kommunet imaluunniit Sullissiviup suliarileraluarpagit, tasssa suliassaq Kalaallit Nunaannut nuunneqaraluarpat. Taamatuttaaq qitornavissiartaarnermi inatsit aammalu atsersuinermut inatsit kalaallini inuiaqatigiinni suliarineqarunik pitsaanerussagaluarpoq, taakkorpiaammi pissutsimikkut tunngavimmikkullu qallunaanik inuiaqatigiiusunik allaanerussuteqarmata. Taamatut nuussiniarnermi ajornartorsiutitut aningaasartuutissat aporfigineqartarput, pineqartulli tamakkua aningaasarpassuarnik atuiffiunngillat, Nunatsinnilu inuiaqatigiinni suliassaqqinnerullutik.

Ukiumi foketingimi suliffimmi, Inuit Ataqatigiit pimoorullugu suliariniarpaat immikkoortut sisamat ukuusut: Eqqartuussisoqarneq, Ilersorneqarnissamut politikki, Inuussutissarsiornermik ineriatortitsineq, Ilinniartitaanerlu:

Kalaallit Nunaanni eqqartuussisoqarneq nutarsartariaqalivippoq

Danmarki Kalaallit Nunaanni eqqartuussiveqarnermut suli akisussaavoq. Imaappoq, politiit, eqqartuussiviit aammalu kriminalforsorgi tigummivai. Ukiuni kingullerni inatsisitigut unioqqutitsinerit Kalaallit Nunaanni ikiliaraluartut isertitsivinnilu inissaaleqineq milligalluartoq, eqqartuussinermilu suliassarpassuarnut iloraap tungaanut ingerlammat tamanna sunniuteqarluaraluarpoq. Sulili pisariaqarpoq Nunatsinni eqqartuussiveqarnerup sannaata isornartorsiornissaa. Angusat ajunngitsut nuannaarutigisariaqarput aammalu IA-p ataavartumik eqqartuussiveqarneq pillugu ukiuni 15-ini Folketingimi sulinermini alaatsinaattuarnerata nalunanngitsumik tamanna kingunerivaa. Ilagivaattaaq sammisat ilaat soorlu Nuna tamakkerlugu illersuisartutut atorfeqarfiup pilersinniarneqartup suli alaatsinaannissaata pisariaqarnera. Kalaallit Nunaanni illersuisut amerlanerit ”ilinniarsimasuunngillat” tamannalu siumut alloriarnertut oqaatigineqarsinnaavoq aammalu Kalaallit Nunaanni inuit inaatsisitigut toqqissisimanerulernissaat anguneqassalluni. Piffissap ingerlanerata takutissavaa, atorfeqarfik naammattumik aningaasaliiffigineqartarnersoq suliaq naammaginartumik ingerlanneqarnersoq illersuisullu suliaminnut tunngasunik malinnaatinneqartuarnersut.

Eqqartussissoqarneq pillugu oqallissaarerussuppunga, siunissami ullumikkutut ilinniarsimanngitsunik/inuinnarnik eqqartuussiveqarnermi sulisoqartarneq qimattariaqarparput, suliniuteqarlutalu ilinniarsimasunik sulisoqalernissaq anguniarlugu. Tamannali ajornaquteqarpoq, qanimut sullissineq pigiinnarumagaanni, oqallisigissalluguli pisariaqarpoq. Inuiaqatigiit kalaallit allanngoriartortuartuupput, inatsisittalu malittarisassattalu inatsisigullu isumannaatsuumik illersorneqarnerput ullunikkut inuiaqatigiiusuni takuneqarsinnaassaq eqqartuussiveqarnerup aaqqissuussaanerata iluani.

Illersorneqarneq (forsvaret) Kalaallit Nunaanni sulianik tulleriiaarinermi qaffatsissavai

Folketingimi oqallinnermi sunniuteqassaaq Illersorneqarnermi Nunat Imallu issittumiittut sullinneqarnerat, aammalu Thule Air Base/Pituffik pillugu inaarummik aalajangiinissaq. Nunat allat pillugit politikki IWC-mik suleqatigiiffiuvoq, Arfanniarnermi kommissioni, ajoraluartumik ersiutaavoq Naalagaafeqatigiinnerup iluani ilaanni assigiinngitsunik soqutigisaqararnermut, taamaalillunimi uagut kalaallit soqutigisatsinnik sullissinnaasanngimmatigut. Naalagaaffeqaatigiinerup iluani suleqatigiittariaqarpugut EU-p soqutigisaasa uagut soqutigisagut inangissanngimmatigit. Imaassammat, imminut pilersorneq pisuussutinillu nungusaataanngitsumik Kalaallit Nunaanni atuisussaagatta.

Nutaamik illersorneqarnissaq pillugu qanittumi isumaqatigiinniartoqassaaq aammalu Illersorneqarnssaq Arktis pillugu misissueqqissaarsimanini pillugu politikkikkut isumaqatiginniarnermi pisussami saqqummiutissavai. Arktis pillugu misissueqqissaarneq junimi tamanut saqqummiunneqarpoq. Eqqartorneqassallunilu soorlu aamma Forsvarsudvalgimi aammalu Forsvarforligkredsimi. Eqqaaneqartutut Inuit Ataqatigiit erseqqissumik isumagaa, Nunat Avannarlerni Killerni folketingimi ilaasortat, soorunami ataatsimeeqataassasut aammalu inaarummik aalajangiisoqarpat Illersorneqarnissap sorpiaat suliassarinerai Kalaallit Nunaanni Savalimmiunilu. Tamakkiisumik avatangiisinik saliinissaq, qanga sakkutooqarfiusimasunik mittarfeqarsiusimasunillu taamatuttaaq Kalaallit Nunaanni innuttaasut pilersaarutini taamaattuni salliutinneqartariaqarnerat.

Aningaasarsiornikkut siuariartorneq aningaassaliinerillu

Kalaallit Nunaat aningaasatigut ingerlalluarpoq, kisianni aningaasarsiorneq tunngavimmigut ajortiasuuvoq. Siuariarneq pissuteqarpoq aalisarnermik, pissooqataalluinnarputtaaq silarsuarmi akigitinneqartut qaffasimmata, taamaalilluni raajat akii Kalaallit Nunaata aningaasaqarneranut iluaqutaallutik. Isumalluarfigineqarsimaqisoq aatsitassarsiornissaq suli maannakkumut unammillerfigineqarpoq. Ingerlariaqqinnissaq qangatut tassaassaaq inuussutissarsiorfissanik nutaanik ujartuineq, aqutsinermi eqaassuseqartariaqarpoq, ammasuusariarpoq, imaappoq aningaasaleerusuttut ersisaarlugit qimaatinnaveersaarlugit, Kalaallit Nunaanni inuussutisarsiornikkut siuariartortitsinermi aningaasaliisarnerit ataavaqqullugit, pingaartumillu sumiiffinni ataasiakkaani suliffinnik pilersitsinissamut aningaasalillaqqullugit. Pisariaqartinneqarpoq atorfissaqartillugulu Naalagaaffeqatigiinnerup iluani suleqatigiinnissaq inuussutissarsiornerup ineriartortineqarnissaanut aammalu qulakkeertariaqarlugit Kalaallit Nunaanni aningaasaleerusuttut, tamannalumi suli massakkut pisariaqartinneqarpoq.

Ilinniagaqarneq siunisssami aqqutissaavoq

Ilinniagaqarneq suli siunissami inuiaqatigiit ineriartornissaannut tunngaviatigut aqqutissavoq. Danmarkimi naalakkersuisut 2025-pilersaarusiaanni ilinniagaqarnerup politikkikkut tunngaviatigut allanngortinniarneqarpoq. Kalaallit Nunaanni 2013-inimi Naalakkersuisuusut ilinniartuunersiutit allanngortippaat. aalajangerpaat ilinniartuunersiutit allanngortinnissaat, taamaalilluni Danmarkimi kalaallit ilinniartut 20 sinnerlugit ukiullit qallunaat SU-siaattut ilinniartuunerssiuteqalerput. Tamannali pivoq, taamani Naalakkersuisuusut erseqqissumik isumaqatigiissuteqarnerisigut ilinniartut atugarisaasa ilinniarnermilu pissutsit ajornerulinngunnginissaat. Akisussaassuseq tigummerusupparput, ajoraluartumilli ullumikkut takusinnaavarput massakkut Naalakkersuisunit ilinniartut atugarisaannut qanoq iliuuseqanngippallaartut pissusilersornerallu qasungavallaartoq, pissutsillu ilinniagaqartunut ajorteriarnissaannik nalorninartoqalissalluni 2025-pilersaarut naammassineqarluni atuutilissappat.

Kalaallit Nunaanni ukiorpassuarni anguniagaq innarlerneqassaaq, sapinngisamimmi kalaallit ilinniarluarsimasut amerlasuut atorfissaqartinneqarmata. Ilinniartitaaneq suli tunngavippiaavoq kalaallit inuiaqatigiit ineriartortinneqassappata, taamaammallu ilinniartuunersiat ajornerulersittariaqanngilagut, ajornerulerpatami ilinniagaqarniat ikinnnerulissammata imaluunniit ilinniagaqartut ilinniakkaminnik taamaatitsitsinnaarsinnaammata. Inuusuit tassaapput siunissami ingerlatsisussat tamarluinnaasalu atorfissaqartippagut/pisariaqartippagut, taamaammat naleqquttumik atugassaqartitsigit, inuttut atugarisaannik ajorsaarnagit, isumannaatsumilli ilinniagaqarnissaanik periarfissitsigit. Puiornatigulu ilaannut periarfissatuaammat inuttut atugarisanik kingorngutanik (social arv)qaangiinniarfissaq.

Siunissami Naalagaaffeqatigiinneq

Soorlu aallaqqaataani oqaatigigiga, Naalagaaffeqatigiinnerup iluani naligiissusermik ujartuinera – aammalu maani Folketingimi, ilanngullara. Eqqaasissutigeqqillara, uagut Nunat Avannarlerni Killerni ilaasortat partiillu Folketingimi ilaasortaagatta qallunaat naligilluinnarlugit. Taamaakkaluartorli politikkikkut aalajangiinniarnerni amerlasuuni sunniuteqarneq ajorpugut, qaaqquneqarneq ajoratta, Kalaallit Nunaat Savalimmullu politikkikkut ataatsimiissutigineqaraangat.

Uanga isumaga imaappoq, Kalaallit Nunaat Danmarkilu massakkut siunissamilu ataqatigiipput, siunissamili attavigiinnerput allatut isikkoqarumaarpoq, ullumikkutut innani. Siunissaq naluarput, piumasarineqassaarli katinngaqatigiinniarutta/ataqatigiinniarutta ilaatinneqartarnissaq, oqaloqatigiittarnissaq immitsinnullu ilisareqatigiinnerunissaq. Kalaallit nammineerusullutit kissaataat Danmarkimut naammagittaalliornerunngilaq, taamallaalli pissusissamisoortuuvoq, oqaluttuarisaanerup ineriatornerullu nassataasa kingunerat. Kalaallit inuiaqatigiiusunut, uagutsinnullu politikkerinut Kalaallit Nunaanni qinikkanut, nalinginnaalluinnartuuvoq politikki Kalaallit Nunaannut tunngasoq erseqqissumik malinnaaffigilluarnissaa. Uani takuneqarsinnaasoq malillugu, Danmarkimi naalakkersuisut folketingimilu ilaasortat tulluarissagaluarpaat annertunerusumik folketingimi ilaasortat Kalaallit Nunaaneersut Savalimmiuneersullu ilaatinneruleraluarunisigut – tamattalu kajumeqatigiilluta Nunat Avannarlliit Killiilu siunissami peqatigiinnissaat oqallisigissallutigu.

Qujanaq oqaaseqaateqarninnut

Print Friendly, PDF & Email