2020-mi naggataarutaasumik oqallinnermi oqaaseqaat, junip 22-iat 2020

Oqaatsit aninneqartut atuupput.

Kakkaak ukioq qaangiuttoq pikkunaq.

Aatsaat taamak Kalaallit Nunaat Issittorlu soqutigineqartigilerput. Minnerunngitsumik USA pissutigalugu. Amerikkarmiut nunamik pisiumanerat, aningaasatigut ”ikiorsiineq”, kiisalu konsulati nutaaq folketingimi ukiorisatsinni oqallinnermut aallarniutaalluarput. Kunngeqarfiullu issittumut iliuusissiaanut maannakkorpiaq aallunneqartumut ilapittuutaalluarput.

USA-p soqutiginninnera eqeersaataasimavoq, tassanilu Naalagaaffeqatigiinnermik qimerluuinissarput isumalioqqinnissarpullu pisariaqalersinneqarpoq: PItsaanerusumik iliuuseqarsinnaavugut? Akissut naatsoq tassaavoq, aap.

Unammilligassat tulleriiaatiinnavipput. Imaanngikkaluarporli suliniuterpassuit takkussuuttut. Akerlianilli pisoqarpoq. Danmarkip Kalaallit Nunaatalu akornanni pisinnaasatigut agguaqatigiisitsinermi attuiumannginnertut iluseqalersimavoq, taamaanneranilu siulliusussaaruttoqarpoq. Kalaallit Nunaata Danmarki utaqqivaa. Taamatullu Danmarkip Kalaallit Nunaat utaqqivaa. Taamaattoqarneranilu susoqanngilaq.

Kalaallit Nunaanni biilinik misissuinerup kingulliup ukiut 20-it qaangiutilerneranni pisup qanoq inissisimanitsinnik oqaluttuuppaatigut. Taamatuttaaq Kalaallit Nunaanni qulimiguulik annaassiniartartoq naalagaaffeqatigiinnermi pisoqaanerpaajuvoq. Aammalu politiit radiokkut attaveqaqatigiinnernut atortuisa ima pisoqalitigisimerat, allaat sillimaniarnikkut apeqqusiisoqarsinnaalerluni. Soorlu aamma Kalaallit Nunaannut inatsisit pisoqalingaarsimasut.

Ukiup ataatsip matuma siornatigut Kalaallit Nunaata nunanut allanut politikkitigut oqartussaanerulernissaanik Statsministeri oqariartuuteqarpoq.

Susoqarsimavali? Kalaallit Nunaat danskit ministeriisa nunanut allanut ataatsimiigiarnerannut peqataatinneqartarsimavoq, tamanuunngitsorli. Attaveqaqatigiinnissanut aqqutissanik qulakkeerinninnissaq eqqartorneqarpoq, ilumoorlungali oqassaguma tamanna qangalili pisimasariaqaraluarpoq. Killissarlu sumiissanersoq oqallisigiuarparput. Qaquguuna Kalaallit Nunaat nammineerluni ataatsimeeqataasalissasoq – qaqugukkulluuna Danmarki akuusassasoq? Tamatuma erseqqissarnissaanut pisariaqartitsisoqarpoq. Kingullertigut tigussaasumik iliuuseqarnissaq nunanut allanut ministerimit isumalluarnartumik ilalerneqarpoq – tamannalu tusarparput. IA-miilli isumaqarpugut suut nunanut allanut sillimaniarnermullu politikkiunersut, susussaqarfiillu suut angerlaanneqarsimasuunersut ersarinnerujussuarmik sinaakkusersorneqartariaqartut. Qularineqassanngilluinnarpormi Kalaallit Nunaat ersarinnerusumik oqariartuuteqartarusummat nunallu tamalaat akornanni aalajangeeqataasarusummat. Nunat amerlanerit niueqatigerusuppagut aningaasaqarnerpullu nukittorsarlutigu. Uanilu Naalagaaffeqatigiinneq killilersuisuussanngilaq.

Naallu unammilligassat annertugaluartut aammattaaq nuannaarutissanik pitsaasunik angusaqartoqarsimavoq. Ministeriat ilaat ilorraap tungaanut tupaallatsitsisimapput.

Uani IA-miit Illersornissamut ministeriaqarfik nersualaarusupparput, taakkuami Kalaallit Nunaat peqataatissimavaat pingaarnersiuinermilu salliutissimallugu. Russit timmisartuutaat sorsuutit, aqqartartut base-llu nutaat Kalaallit Nunaanni isumakuluutigaagut, tamannalu killup tungaanut ingerlaneruvoq. Pitsaanngitsup tungaanut ingerlaartitsipput. Kunngeqarfimmiinnaanngitsoq, nunanili issittuniittuni tamani. Paatsooqatigiinnerit tatigeqatigiinnginnerillu aporaaffinnik pilersitsiviusinnaapput, tamannalu arlaannattaluunniit kissaatiginngilarput. Taamaattumillu piareersimasariaqarpugut. Assersuutigalugu alapernaarsuinermut pisinnaasat pitsanngorsarneqarnissaannut pisariaqartitsisoqarluinnarpoq. Peqatigitilluguli sillimaniarnermut politikkitigut oqallittarfissamut siunnersuut, suleqatigiinnermik Issittumilu nunat akornanni oqaloqatigiilluarnerunissaannut nukittorsaasussaq, qimerluussallugu pissutissaqarluarpoq.

Aammattaaq Illersornissaqarfimmit Kalaallit Nunaanni innuttaasunut suliassat pingaaruteqartut suliarineqartarput. Siullertut Search and Reuscue (SAR) eqqarsaatigalugu. Naalagaaffeqatigiillu akornanni upalungaarsimanermi qulimiguulimmik pisoqaanersaasumik atugaqarnerput eqqarsaatigalugu pitsanngorsaanissaq pisariaqavissuuvoq. Ukiuni makkunani SAR-imi annaassiniarnerit amerliartuaarput. Naalakkersuisullu takornariaqarnermik annertusaarusunnerat, taamatullu silaannaap kissatsikkiartornerani ataatsimut isigalugu umiarsuartigut angallannerup annertusiartornera eqqarsaatigalugit upalungaarsimanikkut pisariaqartitsinerit taamartuttaaq annertusiartussapput. Taamaattumillu Air Greenlandimik suleqateqarnerup ingerlaqqinnissaanik toqqaasimaneq nuannaarutigaarput, taamaattorli maanna SAR-imi upalungaarsimatitat naammanngimmata, qaa pitsaasumik isumaqatigiissuteqarta.

Ukiup ataatsip qaangiunnerani meeqqanut kinguaassiutitigut atornerlunneqarsimasunut Folketingi 80 mill. kr.-inik aningaasaliivoq. Tassani Kalaallit Nunaata Danmarkillu suliassanik agguaqatigiissimanerannik atorunnaarsitsisoqarpoq, ilaasalu tamanna Namminersornermik kinguariartitsinertut isigivaat. Amerlaqaagulli kiisami meeqqat ikiorneqarnissamissut ikiorneqalernerattut isumaqartut. Iliuusissalli suli aallartinneqarsimanngillat. Ilisimavarput corona sorpassuarnik unitsitsisuusoq. Aamma meeqqanut misileraatigineqarsimasunut utoqqatsertoqarnissaanut. Inuit Ataqatigiinniilli taamatuttaaq ikiuutissat allaffissornikkut kanngissimarpasinnerat uggorivarput. Taamaattumik danskit Naalakkersuisui ima kajumissaarusuppagut: Ikiuunnissarsi pisariaqartipparput. Suliassaq aallartittariaqarpoq. Suli piffissami pinartumiippugut, meeqqallu ullut tamarluinnaasa ilaginnarneqartarput.

Ajornartorsiut qaqinneqarmat danskit naalakkersuisui nangaassuteqaratik akigasuarput. Tamannalu qujamasuutigingaarparput. Aningaasaliissutilli iliuutsinut kaamittariaqarpagut. Meeqqat aallunneqarneri iperanngisaannassavagut.

Inatsisinik atuutsitsinerup iluani aatsaat taamak angusaqarsimatigivugut, politiillu isertitsivinnilu paarsisut akissaataat pitsanngorsaavigisimallutigit. Maannakkut akissaatigissaarnerulersimapput suleqatiminnullu danskiusunut akissaatitigut qanillattorsimallutik. Naalagaaffeqatigiinnermili sulianut assigiinnut akissaatit assigiilernissaannut alloriaatissat kingulliit alloriarfigisariaqarpagut. Peqatigitillugulu Kalaallit Nunaanni politiit sulilluarnissaminnut pisariaqartutigut atortoqarnissaannik qulakkeerinnitta. Assersuutigalugu politiit attaveqaqatigiinnermut atortorissaarutaat pisoqalivissimapput, taamaanneranilu pisuni pinartuni ajornartorsiorfiusunilu imminnut atassuteqaqatigiinnermikkut ajornartorsioratarsinnaapput. Tamanna politiinut innuttaasunullu ulorianartorsiortitsisinnaavoq. Taamaattumik aalaakkaasumik aaqqiisoqarnissaata tungaanut ikaarsaariarfimmi aaqqiigallartoqarnissaanut sakkortuumik inassuteqarpugut.

Inuit Ataqatigiinniit ukiup 2020-p immikkuullarissuusimanera paasilluarparput. Coronap ajornartorsiortitsinera Danmarkimi Kalaallit Nunaannilu isumakulutsitsisimavoq. Kalaallit Nunaanni eqqugaavallaarsimanngilagut, ajornartorsiornermili kalaallit peqqinnissaqarfiata qanoq qajannartiginera paasisimavarput. Taamaattumillu suleqatigiinnissatigut sutigut pitsanngorsaanissamut kalaallit Sundhedskommissioniisa inassuteqaatissaat qilanaarivagut.

Folketingimi ukiup tullissaa qilanaarivarput siumullu isiginninnissarput toqqarlutigu. Neriuppugut peqatigiilluta suli amerlanernik naammassisaqarumartugut – Kalaallit Nunaannullu akisussaaffeqarfiit suli folketingip ataaniittut peqatigiilluta pitsanngorsaavigisinnaassagivut.

Suleqatigiilluarsimanerput pillugu partiit tamaasa qutsavigerusuppagut. Peqataalluarsimanerat pillugu, aammalu Kalaallit Nunaannut pingaaruteqartutigut suliassanik qaqitsigaangatta paasinnilluartarnerat pillugu. Tamanna ilorraap tungaanut allannguinissamut alloriarneruvoq siulleq.

Oqaloqatigiinneq attavileeqataasarpoq – immaqa pingaartumik Naalagaaffeqatigiinneq piuminaatsuusoq eqqarsaatigalugu.

Tamanut qujanarujussuaq.

del på de sociale medier

Share on facebook
Share on twitter
Share on linkedin